Lenin-museo täytti 60 Ensimmäinen Lenin-museo Neuvostoliiton ulkopuolelle
perustettiin 20.1.1946 Tampereen työväentalon saliin, missä venäläiset
vallankumoukselliset olivat pitäneet puoluekonferensseja vuonna 1905 ja 1906.
Tamperelaiset työläiset vastasivat kokousten turvallisuudesta. Lenin ja Stalin
tapasivat täällä toisensa ensi kerran. Lenin lupasi tamperelaisille työläisille toimia Suomen
kysymyksessä niin kuin he haluavat. Lokakuun vallankumouksen jälkeen
suomalaiset sosialidemokraatit kävivät esittämässä Leninille Suomen
itsenäistymistä. Hän hyväksyi ajatuksen, ja neuvostohallitus allekirjoitti
Suomen itsenäisyyden asiakirjan ja luovutti sen Suomen senaatin
valtuuskunnalle. Tämän jälkeen myös
muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Näiden asioiden muistamiseksi syntyi ajatus Lenin-museon
perustamisesta. Sodan jälkeen poliittinen tilanne mahdollisti sen, että
Suomi–Neuvostoliitto-Seuran Tampereen osasto lähti viemään asiaa eteenpäin. Lenin-museon ensimmäisenä museonhoitajana toimi Lauri
Suosalo 1946-1950. Valtiollisen poliisin kuulusteluissa 1942 hän oli ”kertonut
kuulustelupöytäkirjaan enemmän kuin puolueen jäsenen olisi sallittua tehdä”.
Tämä paljastui ja hänet erotettiin kommunistisesta puolueesta ja Lenin-museon
hoitajan paikalta. Museonhoitajaksi tuli Hannes Juvonen 1950–1959. Hänen aikanaan
Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli museon avustusanomusta. Kaupungin
päätöksessä Lenin-museota pidettiin ”tilapäisilmiönä”. Museonhoitajana oli 1960-luvulla Arvi Laakso.
Neuvostovieraiden virta museoon kasvoi. Siellä vieraili merkkihenkilöitä, kuten
Juri Gagarin ja Leonid Brežnev. Neuvostovieraat toivat museolle muistoesineitä
Leninistä ja Neuvostoliitosta. Näin karttuivat museon kokoelmat. Myös
presidentti Urho Kekkonen vieraili museossa. Museon johtokunnassa vaikuttivat mm. Veikko Veilahti, Tapio
Tapiovaara, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Erkki Nieminen... Vuonna 1974 museonjohtajaksi tuli Paavo Jokela.
Museoamanuenssina oli Ritva Valkama. Museo alkoi tehdä myös vaihtuvia
erikoisnäyttelyitä. Erikoisnäyttelyissä tuotiin esiin Suomen työväenliikkeen
historiaa, vuoden 1918 tapahtumia. Veikko Veilahden jälkeen museon johtokunnan puheenjohtajaksi
tuli Olli Vehviläinen, museonjohtajaksi Aimo Minkkinen ja museolehtoriksi Leena
Kakko. Kokoelma-amanuenssina toimii Mia Heinimaa. Lenin-museo on tehnyt näyttelyitä suomalaisten
vasemmistolaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Edvard Gylling -näyttely oli
esillä myös Ikaalisissa, Kullervo Manner -näyttely Vampulassa ja Verner
Lehtimäki -näyttely Turussa ja Pietarissa.
Lenin-museon toiminta on vakiintunut 2000-luvulla. Siitä on
kehittynyt kansainvälistä arvostusta nauttiva kulttuurilaitos. Neuvostoliiton
romahdettua se on jäänyt maailman ainoaksi Leninin elämäkerran kertovaksi
museoksi. Vuodesta 2006 Lenin-museon johtokunnan puheenjohtajana on
Pirjo Markkola ja muina jäseninä Ulla Aatsinki, Timo Karvonen, Eero Lempinen ja
Tuomo Silvasvuori. Aimo Minkkinen Lenin-museon johtaja |
