ääniraati 1.11.2007
ten? Miten suomalaiset iskelmätähdet lauloi-
vat keikoillaan 1950-luvulla? Miten kirjailijat
ja kuvataiteilijat kuvaavat luomisprosessiaan?
Miten lapset hokevat loruleikkejään? Mitä hel-
sinkiläiset työläiset kertovat arjestaan 1920-
luvulla?
äänitallenteita ymmärryksemme menneestä
jäisi puutteelliseksi, esimerkiksi musiikin ja
puhutun kielen tutkiminen kävisi mahdotto-
maksi. Suomalaisissa julkisissa arkistoissa
onkin ääninauhoja yli 250 000 tuntia: puhetta
ja musiikkia, haastatteluja ja arjen äänimaise-
mia.
ääniä Helsingissä" -ääniraatitilaisuus, johon
yleisöllä oli vapaa pääsy. Tilaisuudessa kuun-
neltiin ja arvioitiin helsinkiläisiin arkistoihin
tallennettuja tyypillisiä tai yllättäviä, historial-
lisia tai nykyhetkeen sijoittuvia ääniä. Ääniraa-
din puheenjohtajana toimi arkistoasiantuntija,
dosentti Pekka Gronow. Raadin muita jäseniä
olivat toimittaja Minna Lindgren, muusikko
Jussi Raittinen, kirjailija Anja Snellman ja pro-
fessori Camilla Wide.
peutuu väistämättä ajan mittaan, vaikka sitä
säilytettäisiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Äänitallenteiden pelastaminen edellyttää nii-
den digitointia, sillä digitaalisessa muodossa
olevaa ääntä voidaan säilyttää muuttumatto-
mana pitkälle tulevaisuuteen. Yli 250 000 tun-
nin digitointi on mittava ja kallis ponnistus.
Se on kuitenkin välttämätöntä, mikäli äänit-
teinä oleva suomalainen kulttuuriperintö ha-
lutaan säilyttää myös tuleville sukupolville.
jestämisellä helsinkiläiset arkistot halusivat ko-
rostaa Pohjoismaisen Arkistojen päivän mer-
keissä äänitallenteiden säilyttämisen merkitys-
tä ja äänitteiden digitoinnin kiireellisyyttä.
Tutkimuskeskus, Päivälehden arkisto, Suoma-
laisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousar-
kisto ja kirjallisuusarkisto sekä Suomen Jazz
& Pop Arkisto, Svenska Litteratursällskape-
tin Språkarkivet ja Työväen Arkisto.
00530 Helsinki
www.smury.fi
09 6152020