seen puolueeseen vuonna 1966.
lutuksen saaneeksi, työmarkkinoille itse kou-
luttautuvaksi joukoksi, joka lukumääräisesti
nelinkertaistui. Naisten osuus kasvoi viiden-
nekseen ja ylikin. Teknologisen elementin
osuus teollisuudessa kasvoi ja sen myötä myös
toimihenkilöiden työpanos. Työntekijöiden
elämän olosuhteet rakentuivat yhä suuremmal-
le sosiaalisen turvallisuuden tasolle.
tyrehtyi Metalliliitossa sosialidemokraattien
monin keinoin käymään sitkeään vastarintaan.
panjoinnista ja kannatuspohjan säilyttämises-
tä. Neuvostoliiton vahva vaikutus rajasi Suo-
men ulkopolitiikkaa, pystyi manipuloimaan
poliittista eliittiä ja julkista keskustelua, mutta
sille ei koittanut tilaisuutta vaikuttaa klassisella
tavalla työväestön laajamittaisen liikehdinnän
kautta. Kekkosen kauden kansanrintamahalli-
tuksiin alun perin liittyneet poliittiset uhkaku-
vat haalenivat, ja sisäpoliittinen tie kohti kan-
sandemokratian suomalaista versiota kävi ka-
peaksi ja kiviseksi. Alun perin vallankumouk-
selliseksi tarkoitettu kansanrintamataktiikka
levennettiin väyläksi hyvinvointiyhteiskun-
taan.
suurkatselmus kronikoi sadat aviisit
Porthanin ajoista nykypäivään ja
paneutuu niistä tärkeimpiin.
Marjatta Rahikainen
Kirsi Vainio-Korhonen
ensi kerran historian valokeilaan.
(18751925) kolme kiitettyä näytelmää
haastavat miettimään naisen asemaa
varhaisen työväenkirjallisuuden
kentällä.
Matti Klinge
artikkelit muodostavat koko kansakunnan
rehellisen ryhmämuotokuvan valoineen
ja varjoineen.
p. 0201 131 222