tin hänen kirjoittamansa Paperiliiton his-
torian loppuluvusta. Toimitus päätyi me-
nettelyyn Kujalan luvalla hänen oltuaan
estynyt kirjoittamaan artikkeliaan itse.
vu oli perustunut pääoman laajaan mutta te-
hottomaan käyttöön. Pääomien niukkuus an-
toi niitä kanavoiville pankeille suuren vallan
yrityksiin nähden. Maailman ja kotimaan ta-
louden suhdanneheilahteluiden vietyä vienti-
yritysten kilpailukyvyn markka devalvoitiin,
jolloin suuria määriä resursseja siirrettiin muul-
ta yhteiskunnalta vientiyrityksille ja -sektoril-
le. 1990-luvulta alkaen pääomavirrat kulkivat
kansallisten rajojen yli. Suuryritykset kansain-
välistyivät ja tulivat riippuvaisiksi kansainvä-
lisistä ja kotimaisista sijoittajista.
paljon vähemmän Suomeen. Investoinnit me-
nivät etupäässä ulkomaille, eivät suinkaan en-
sisijaisesti Kiinaan tai muualle halpapalkka-
maihin, vaan Länsi-Euroopan maihin, joissa
palkat olivat Suomen luokkaa tai korkeammat.
1990-luvun alussa verotusjärjestelmää oli muu-
tettu niin, että pääomatulojen alhainen vero-
osuus muutti tulonjakoa kaikkein suurimpia
tuloja saavien eduksi. Palkkatulojen osuus las-
ki aikaisempaa alhaisemmaksi. Teollisuus- ja
palveluyritysten maksamien osinkojen koko-
naismäärä nousi 19942003 kolminkertaisek-
si niiden kotimaisiin investointeihin nähden.
Osa osinkotuloista meni ulkomaille. Yritykset
paransivat herkästi taseitaan ja kannattavuut-
taan vähentämällä työvoimaansa. Lyhytjännit-
teiseen pikavoittojen tavoitteluun perustuva
kvartaalikapitalismi oli usein ristiriidassa pi-
sen kanssa.
nattavaa. Vuosituhannen vaihduttua paperin
maailmanlaajuinen ylituotanto ja siitä seuran-
nut hintojen lasku romuttivat metsäyhtiöiden
kannattavuuden. Osansa kannattavuuden huo-
nonemiseen oli myös epäonnistuneilla ulko-
maisilla yrityskaupoilla. Talouden muiden alo-
jen vuosituhannen alussa kokema notkahdus
päättyi 20032004, mutta metsäyritysten tu-
lokset ja kannattavuus vain heikkenivät. Suo-
men paperiteollisuuden työn tuottavuus oli
2004 selvästi nousemaan päin ja edelleenkin
maailman paras eli mitään tuottavuusongelmaa
tässä suhteessa ei ollut.
sijasta suurille tai eniten kasvaville markkinoil-
le Keski-Eurooppaan ja Kiinaan sekä raaka-
ainelähteiden luo Etelä-Amerikkaan. Suomen
rajalliset puuvarat ja etäisyys päämarkkinoista
ovat johtaneet siihen, ettei kotimaista paperin-
tuotantokapasiteettia ole kasvatettu; päinvas-
toin yritykset ovat aivan viime aikoina ryhty-
neet supistamaan sitä.
mat työehtösopimustavoitteet mutta työnanta-
jat aikoivat kerralla puhdistaa pöydän: Kaikki
ulkopuolisen työvoiman käyttörajoitukset oli
poistettava eikä alihankkijan tarvinnut noudat-
taa paperiteollisuuden työehtosopimusta. Jou-
lu- ja juhannusseisokkien aikainen työskente-
ly oli uskottava työnantajan päätösvaltaan ja
siitä ei hyvitettäisi työntekijöille enempää kuin
jo nyt voimalatyöntekijöille ja vartijoille. Pa-
periliitto olisi luopunut seisokeista, jos työai-
kaan olisi tullut lyhennystä, mutta työnantajat
dosentti, Helsingin yliopisto