min pitänyt työstään Finlaysonin tehtaalla.
Hänelle se merkitsi vain toimeentuloa eikä hän
ollut aktiivinen esimerkiksi ammattiyhdistys-
asioissa. Linnan haaveena oli elättää itsensä
ja perheensä kirjailijantyöllä. Ensimmäisillä te-
oksillaan Päämäärä (1947) ja Musta rakkaus
(1948) haave ei vielä toteutunut ja Linna pai-
niskeli jatkuvasti taloudellisten ongelmien
kanssa.
terveytensä, oli Finlaysonin tehtaalla merki-
tyksensä Linnan kirjailijanuraa ajatellen. Sen
sosiaalinen ympäristö tarjosi ensinnäkin Lin-
nalle aineistoa kirjoihin. Hänelle oli helppoa
tulla juttuun muiden kanssa ja hän osasi kuun-
nella muiden puhetta "sillä korvalla". Tehtaalla
oli myös melko luokkatietoista väkeä, mutta
Linna ei antanut toisten odotusten ja mielipi-
teiden vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän kir-
joitti.
vat puolestaan ajatustyön ja itseopiskelun teh-
taalla. Tehdas antoi Linnalle myös tilaisuuden
esittää kirjallisia taitojaan. Tämä oli mahdol-
lista Yhdyslanka-henkilökuntalehdessä, joka
alkoi ilmestyä vuonna 1946. Linna kirjoitti
Yhdyslanka-lehteen 1940-luvulta 1960-luvul-
le. Kirjoitukset pitivät sisällään runoja, paki-
noita ja esimerkiksi katkelman Tuntematto-
masta sotilaasta vuoden 1954 joulunumerossa.
seen sävyyn. Kirjailija kuvasi tehdasta jopa
"teurastuslaitokseksi" ja "suureksi punaiseksi
saatanaksi", jossa tehtaalaiset hänen mukaan-
sa heittivät hukkaan elämänsä. Nämä ajatuk-
sellisesti noin 1930-luvun lopulle sijoittuvat
tehdaskuvaukset olivat kärjistettyjä ja hän it-
sekin totesi myöhemmin käyttäneensä turhan
dramaattisia sanoja. Tärkeisiin ja todellisiin
asioihin hän kuitenkin puuttui, kun hän kiin-
nitti huomionsa työsuojelun olemattomuuteen
ja säälitteli tehtaan eläkeläisten asemaa. Kaik-
kein olennaisinta Linnalla oli kuitenkin yhteis-
kuntaluokkien ja eriarvoisuuden kuvaaminen
niin varhaisteosten tehdaskuvauksissa kuin
myös myöhemmin Pohjantähti-trilogiassa.
1952 joulunumerossa saatettiin jo kirjoittaa
tunnustusta saaneesta "kehräämön kirjailijas-
ta". Lehti pohdiskelee Linnan ympärillä käy-
tyä työläiskirjailijakeskustelua tuoden ilmi ja
ymmärtäen kirjailijan tinkimättömyyden ja
kirjailijanvapauden. Linnaa ei siis tehtaan leh-
den taholta laitettu työläiskirjailijan muottiin.
Muilta tahoilta tällaisia paineita Linnalle kui-
tenkin asetettiin Tampere kun oli työläiskir-
jailijoiden kaupunki.
taalla 9.3.2008 saakka
Tutkija, Työväenmuseo Werstas
Etualalla Kosti Itäluoto,
Väinö Linna ja Rauni
Ollikka. Kuva: Rauni
Ollikan kokoelmat.