lella tehnyt.
sesta, mikä kokemuksen mukaan kostautuisi
ennemmin tai myöhemmin. Voimantunnossaan
yhdistys ei tällaisia varoituksia kuunnellut.
se päätti menetellä toisin kuin vastapuoli tah-
toi. Työnantajien suunnittelema aikataulukin
ja kaikki varastoihin ja hinnankorotuksiin liit-
tyvät laskelmat pantaisiin uusiksi. Kiistan rat-
kaisua pitkitettäisiin, jotta liitolle hyödyllistä
sopimuspainetta ja osapuolten vaatimusten ny-
kyistä epätasapainoa tasapainotettaisiin sovit-
teluratkaisussa. Lakon sijasta liitto julisti yli-
työkiellon, joka tehtaiden miehityksen tultua
viime vuosien verovähennyksissä karsituksi
äärirajoilleen pysäytti aina välistä koneita ja
aiheutti muitakin häiriöitä.
kohtaisia työnseisauksia ja koko paperiteolli-
suus seisoi muutamia päiviä vapun aikaan. Sa-
maan aikaan Paperiliitto ilmoitti järjestävänsä
toukokuun puolessavälissä kahden päivän la-
kon. Ilmoituksen tarkoituksena oli käynnistää
valtakunnansovittelijan sovittelu.
huuhaana, mutta Ruotsin paperiliitto Pappers
julisti suomalaisyhtiöiden ruotsalaisille tehtail-
le ylityökiellon, joka kesti lopulta yhtä kauan
kuin sulkukin. Vielä hankalampaa oli, että tie-
dotusvälineet pitivät Metsäteollisuus ry:tä kon-
fliktin pääasiallisena aikaansaajana, vaikka
moitteita joustamattomuudesta jaettiin auliisti
myös Paperiliitolle. Myös suuri yleisö oli mie-
lipidetutkimusten mukaan enemmän Paperilii-
ton kuin Metsäteollisuuden ja sen vaatimus-
ten puolella.
tumaan parin kolmen viikon työtaistelulla.
Metsäteollisuus ry arvioi väärin omat ja vasta-
puolen voimaresurssit. Vastustajan aliarvioi-
minen tuli kalliiksi. Pitkittyvä työtaistelu tuotti
haittaa paitsi osapuolille myös yhteiskunnalle
säteollisuuden oheistoimintoja hoitaville yrit-
täjille. Myös kansantalouden kasvu joutui vaa-
raan. Seitsemän viikon mittaiseksi venynyt
työtaistelu nipisti bruttokansantuotteen vuosi-
kasvusta kokonaisen prosentin. Sulullaan kol-
me metsäkonsernia haaskasivat enemmän kuin
kaksinkertaisesti vuoden 2004 tuloksensa ver-
ran rahaa. Kiista tuli kuitenkin maksamaan ul-
kopuoliselle yhteiskunnalle kaikkein eniten.
kohtaisiin ongelmiin eräitä itselleen edullisia
muutoksia ja tavallaan viimeisessä vuotta 1985
edeltäneen aikakauden linnakkeessakin joudut-
tiin rekisteröimään se markkinavoimien ylival-
ta, joka oli lyönyt itsensä läpi koko yhteiskun-
nassa. Paperiliitto osoitti kuitenkin, että sillä
on yhä paljon sananvaltaa työehtosopimus-
asioissa eikä sitä voitu alistaa sillä tavoin kuin
vastapuolella oli kuviteltu. Osapuolten suhteet
jäivät varsin tulehtuneeseen tilaan. Yhtiöhenki-
ja työmotivaatio-ongelmia saattaa esiintyä. Jos
alihankinnan salliminen ja seisokeista luopu-
minen edistävät tehtaiden ja työpaikkojen säi-
lymistä Suomessa, kalliilla hinnalla hankituilla
muutoksilla on myös positiivisia vaikutuksia.
Työsulku horjutti myös sitä konsensushenkistä
asioiden hoitamistapaa, jolla Suomessa on jo
vuosikymmeniä yhteiskuntaa rakennettu eikä
niin huonoin tuloksin. Tämän vuoksi ulkopuo-
linen yhteiskunta vasemmalta oikealle oli var-
sin yksimielisesti huolissaan konfliktin pitkit-
tymisestä. Paperiteollisuuden työmarkkina-
suhteiden tuleva kehitys on osapuolten itsen-
sä määrättävissä. Maailmantalouden kehitys ja
paperiteollisuuden omat päätökset tulevat rat-
kaisemaan, mikä paino Suomen tehtailla ja työ-
paikoilla konsernien globaalistrategiassa tulee
olemaan.
teellisesti. 1900-luvun alun paperityöntekijät
olivat isäntiensä pikkumaisten tehdassääntöjen
ja hyväntahtoisen mutta itsevaltaisen holhouk-
sen alla ja vailla kaikenlaisia perusoikeuksia,
käden käänteessä irtisanottavissa, jos yhtiön
tarve niin vaati. Palkka oli alhainen, työpäivä
pitkä ja asumisolot kehnot. Paperiliitto syntyi