1906, mutta pian poliittiset ja taloudelliset suh-
danteet kääntyivät liittoa vastaan. Vuoden
1917 poikkeusta lukuun ottamatta työnantajat
tunnustivat liiton ja ammattiosastot neuvotte-
lu- ja sopimuskumppanikseen vasta toisen
maailmansodan päätyttyä. Mahdollisuudet vai-
kuttaa omaan työhön säilyivät rajallisina vielä
paljon pitempään. Maailmansotien välisenä
aikana paperiteollisuus oli matalapalkka-ala,
vaikka itse teollisuudenala oli Suomen talou-
den dynaamisin osa. Paperityöntekijät nousi-
vat teollisuustyöväestön palkkatilastojen kärki-
paikoille vasta l970-luvulta lähtien.
paikkojen vähentämistä vastaan.
mivat sen mukaisesti. Paperiliitto on etujärjes-
tö, joka ajaa ensisijaisesti jäsentensä parasta
niin kuin kaikki muutkin etujärjestöt tekevät.
Paperityöntekijöiden asemassa sadassa vuo-
dessa tapahtunut suuri muutos ei tietenkään ole
yksin Paperiliiton ansiota, vaan on osa yhteis-
kunnan vaurastumis-, kansanvaltaistumis- ja
tasa-arvoistumiskehitystä. Tähän kehitykseen
liitto ja sen jäsenet ovat antaneet tehdastyöllään
ja yhdistystoiminnallaan oman eivätkä niin
vähäisen panoksensa.