sityisissä puhelinlaitoksissa, tietoliikennealal-
la, työsuojelu sen sijaan on ollut perinteisesti
paremmalla kannalla. Nyt kun teleoperaattorit
ovat eriyttäneet ja ulkoistaneet verkostotoi-
minnan muusta toiminnastaan, kyseiset toimet
ovat siirtyneet yksityisille verkostourakoitsi-
joille, joiden piirissä on esiintynyt työsuojelu-
ongelmia. Teollisuuden puolella keskeisin
ongelma on eri laitteiden käyttöön liittyvä säh-
köturvallisuus.
paturmia sattui edelleen muutamia kaudella
19962005. Pahimmat alat tässä suhteessa oli-
vat energia-ala ja talotekniikka. Esimerkiksi
sähkönjakelupuolella olivat työntekijäin ongel-
maksi nousseet 2000-luvun ensimmäisen vuo-
sikymmenen puolivälissä sähköpylväiden
kyllästämisaineena käytetyn, pahimmoisillaan
syövälle altistavan kreosootin aiheuttamat
terveyshaitat. Linjamiesten terveyden riskite-
kijäksi muodostunutta kyllästysainetta oli käy-
tetty useilla eri työmailla. Sähköliitossa ongel-
ma huomioitiin. Myös työnantajapuolella ti-
lanne tiedostettiin, mutta nähtiin lisäsuojava-
rustusten hankkiminen silti ensisijaisesti kus-
tannuskysymyksenä. Työympäristöasiamies
Maanojan mainitsemat, edellä esillä olleet, mo-
nien työnantajien käsitykset työsuojelukysy-
myksistä näyttäytyivät tässäkin tapauksessa.
Kreosoottiongelman vuoksi monet varsinkin
nuoremmat linjamiehet vaihtoivat toisiin töi-
hin. Sähköliitto edellytti ongelman minimoi-
miseksi muun muassa nostokorityöskentelyn
lisäämistä ja pylvästöiden koneistamista, työ-
menetelmien kehittämistä siten, että pylvääseen
kiipeämistä voitaisiin vähentää, kreosoottiöljyä
läpäisemättömän suojavaatetuksen hankkimista
työntekijöille sekä kreosootin korvaamista vä-
hemmän haitallisella kyllästysaineella.
puolivälissä teki noin 5 000 miestä, olivat säh
turma-alttiimpia työtehtäviä, ja niiden turval-
lisuutta lisäämään tähtääviä toimia koskevan
asetuksen valmistelu alkoi sosiaali- ja ter-
veysministeriössä jo vuonna 2000. Asetusta
na muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöt
SAK ja EK sekä sähköalojen vastaavat järjes-
töt Sähköliitto ja työnantajapuolen Finergy. Val-
mistelutyö keskeytyi kuitenkin vuonna 2004 eri-
mielisyyteen eräiden pylvästyön turvallisuuteen
vaikuttavien vaatimusten sisällyttämisestä ase-
tukseen. Sähköliitto oli kuitenkin edelleenkin
aktiivinen korjauksen saamiseksi pylvästöiden
työturvallisuusongelmiin ja luovutti marras-
kuussa 2006 sosiaali- ja terveysministeriölle esi-
tyksensä asetuksen pikaisesta antamisesta ja
omista vaatimuksistaan asioiden korjaamiseksi.
lukuisia ohjeita eri sähkötöiden tekemiseksi
turvallisesti tavanomaisista asennustöistä aina
suurjännitejohdoilla tapahtuvaan työskente-
lyyn.
puolivälissä kokonaan kauppa- ja teollisuus-
ministeriössä, ja vain merkittävämpien säädös-
töjen ollessa valmisteilla perustettiin tapaus-
kohtaisesti työryhmä, johon Sähköliitonkin
edustaja kutsuttiin mukaan.
leen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymme-
nen puolivälissä merkittävä vaikuttaja alansa
työsuojelu- ja työympäristökysymyksissä, sillä
liitosta löytyi perustavaa laatua olevaa sähkö-
alan asiantuntemusta. Vuonna 2005 liiton kes-
kushallinnossa edunvalvontaosastoon kuulu-
van työympäristöyksikön tehtäväkenttään kuu-
luivat työsuojelun ja sähkötyöturvallisuuden
toteutuminen työpaikoilla, työsuojelua koske-
van lainsäädännön ja työmarkkinajärjestöjen
välisten sopimusten noudattamisen valvonta,
lainsäädännön ja ohjeiden valmistelu sekä
eläkkeitä ja tapaturmakorvauksia koskevat
asiat. Liitto osallistui sähköturvallisuutta kos-
keneiden säädösten, standardien ja ohjeiden
valmisteluun sekä sähköturvallisuuden valvon-
taa käsitelleiden toimikuntien ja muiden elin-
ten työskentelyyn. Lisäksi liitto osallistui Tam-
pereen teknillisen yliopiston toteuttamaan säh-
kötapaturmien tutkimusta ja sähköturvalli-
suuden kehittämistä koskeneeseen hankkee-
seen sen ohjausryhmässä.