eikä vaikeuksia ole puuttunut matkan varrelta. Menestystä on kuitenkin saavutettu, ja
yhdessä poliittisen työväenliikkeen kanssa se on ollut rakentamassa suomalaista hyvin-
vointiyhteiskuntaa. Jo 1800-luvun lopulla taistelunsa aloittanut työväenliike on saavut-
tanut 2000-luvulle tultaessa kummallakin työsarallaan paljon. Viime vuosina se on kui-
tenkin joutunut toteamaan ne monet uhat, joita kehityksen myönteiselle jatkumiselle
on syntynyt. Kovien arvojen voimistuminen ja raaka markkinahenkinen politiikka ovat
asettaneet kovan haasteen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle.
teoksiaan, minkä lisäksi keskusjärjestö SAK:n historiaprojekti jatkuu sekin. Tämänkertai-
sen Työväentutkimus-vuosikirjan ykkösteemana onkin ammattiyhdistysliikkeen histo-
ria, jota kartoittavat eri näkökulmista omissa artikkeleissaan SAK:n, Metalliliiton, Paperi-
liiton ja Sähköliiton historiateosten kirjoittajat Tapio Bergholm, Eino Ketola, Antti Kujala
ja allekirjoittanut. Päivi Uljaan huomion kohteena on eri maiden työväestön liikehdin-
nän suhde poliittisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin 1900-luvulla. Ammattiyhdistysliik-
keen tutkimus oli framilla myös Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesä-
seminaarissa elokuussa Kiljavalla. Seminaarin satoa ovat professoreiden Jorma Kalela ja
Marjatta Rahikainen kiintoisat puheenvuorot työväen ja ammattiyhdistysliikkeen histo-
rian tutkimuksen haasteista. Työväenliikkeen tutkimuksen nykyisiä ja tulevia painopis-
teitä hahmottaa omassa artikkelissaan myös Pirjo Markkola.
kirjaston tiedotteena aloittanut, mutta vuonna 1992 nykyisen ulkoasunsa saanut Työväen-
tutkimus-vuosikirja on vuosien varrella esitellyt lukijoilleen tiiviisti ajan hengessä ja ta-
pahtumien virrassa pysyen työväen historian ja kulttuurin kulloistakin tutkimusta niin
artikkelein kuin kirja-arvosteluinkin sekä kertonut työväenliikkeen tutkimukseen liitty-
vistä eri tapahtumista. Se on myös tarjonnut tärkeän forumin alasta yliopistollisen opin-
näytteen tehneille nuorille tutkijoille. "Gradusivujen" artikkelit ovat olleet tärkeä osa vuo-
sikirjan sisällöstä. Tällä linjalla on hyvä jatkaa vastedeskin, vaikka vuosikirjan ulkoiset
muodot muuttuisivatkin. Uudistumisesta tältä osin voidaankin puhua nyt käsillä olevan
vuosikirjan osalta. Muutokset tosin ovat ainakin toistaiseksi maltillisia. Joukko Työ-
väentutkimuksen päätoimittajina eri vuosina vaikuttaneita kokoontui elokuussa keskus-
telemaan vuosikirjan vaiheista ja sen tulevista haasteista, ja heidän mietteensä käyvät
esiin Katri Kauniston artikkelissa.
sikymmenten ajan vaikuttaneiden Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston rinnalle tätä pal-
velutyötä tekemään vuonna 1987 käynyt Työväenliikkeen kirjasto on lainauspalvelui-
neen, tutkijatiloineen ja lukuisine tilaisuuksineen antanut työväenliikkeen ja työväestön
historiasta ja elämänmenosta kiinnostuneille aineistoa ja virikkeitä omille tutkimuksille
ja näkemyksille. Palvelutarjonta on monipuolistunut myös tekniikan kehityksen myötä,
mikä on oivassa linjassa sen kanssa, että tänä päivänä työväentutkimuksen saralla on
niin aiheita kuin harrastustakin entistä enemmän. Samalla edellytykset menestyksek-
kääseen tutkimustyöhön ovat lisääntyneet. Kirsti Lumialan ja Tero Tuomiston kirjoitus
pureutuu kirjaston vaiheisiin ja vuosikirjamme merkittävän julkaisijan, Työväenperinne
ry:n uusiin haasteisiin. Niihin vastattaessa mukana ovat myös ja eritoten Työväen histo-