tyisesti globaalit palvelualojen suuryhtiöt, joita
vastaan ammattiliitto toimii erittäin älykkääs-
ti ja strategisesti. Analyysin pohjana on tieten-
kin se havainto, että palveluita on paha siirtää
Kiinaan. Siivouksen voi ulkoistaa vaikka sa-
dan alihankkijan kautta, mutta kyllä ne siivoo-
jat siellä rakennuksessa silti ovat. Kohteiden
kimppuun käydään mahdollisimman monelta
suunnalta. Simppelein kuvio on tietysti men-
nä ketjun huipulle. Deutsche Bank voi olla hy-
vinkin pelätä maineensa puolesta, jos firmaa
siivoavat, alihankkijoiden alistamat ihmiset
päättävät tehdä asialle jotain."
kansainvälisen uudentyyppisen taistelun mal-
lina on syytä esitellä amerikkalaiseen kauppa-
ketjuun Wal-Martiin kohdistunutta toimintaa.
Tapio Bergholm on toimittanut Suomessa Nel-
son Lichtensteinin teoksen, jossa laajasti esi-
tellään Wal-Martia, sen toimintalogiikkaa, in-
novaatiota ja työväestön kohtelua. Kirja sinän-
sä on erinomainen tutkimus, joka työväen tut-
kijoiden on syytä lukea. Mutta samalla teos
palvelee myös pienipalkkaisten kauppatyön-
tekijöiden maailmanlaajuista liikehdintää pa-
rempien etujen puolesta. Se on siis eräänlaista
Beverly Silverin kuvaamaa polanyilaista vasta-
rintatoimintaa, jossa vedotaan ostavan yleisön
mielipiteeseen ja yhteisön tukeen ja tällä ta-
voin pyrintään lisäämään painetta valtiovaltaan
ja sosiaaliseen lainsäädäntöön tilanteissa, jois-
sa työväestö ei syystä tai toisesta pysty suoril-
la lakkotaisteluilla saamaan tuloksia.
The Forces of Labor kuuluisi yhä useamman
tutkijan kirjastoon ja aktiiviseen käyttöön ja
ehkäpä myös yliopistojen tenttikirjoihin. Olisi
myös erinomaisen tärkeää saada tämä kirja
suomeksi. Tällöin nekin ay-aktiivit, jotka eivät
kenties ehdi tai pysty tutustumaan englan-
ninkielisiin kirjoihin, voisivat hyödyntää tutki-
musta.
valtaisat työväestön levottomuudet lisääntyvät
alueilla, jotka kokevat nopeaa teollistumista ja
proletarisoitumista. (Suurin maailmahistorial-
linen merkitys tässä mielessä on Kiinan tapah-
tumilla)"
ja uudenlaiset työväenliikkeet ovat muotoutu-
massa... Kuitenkin työpaikkakohtaisen liikeh-
dinnän painopisteen heikkeneminen viittaa laa-
jempaan suuntaukseen" ja tällöin "yhteisölli-
sen paineen lisääminen työväestön liikehdin-
nän muotona lisääntyy."
yhtäläisyyksiä: "...kummankin periodin aika-
na tapahtui suuri muutos, kun pääoma siirtyi
investoinneista, kaupasta ja tuotannosta finans-
simarkkinoille ja spekulaatioon. Nämä muu-
tokset aiheuttivat rakenteellista työttömyyttä,
epätasa-arvoa ja työntekijöiden elämän laadun
rajua heikkenemistä. Ja kumpaakin vaihetta
sävyttivät työnantajien voimakkaat työläisvas-
taiset offensiivit ja työväestön vastarinnan ti-
lapäinen heikkeneminen." Silver esittää, että
"analogiat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun
lopun välillä nostavat kysymyksen, onko syy-
tä olettaa työväenliikkeen kriisin olevan lyhyt-
aikainen ja tilapäinen ilmiö..."
ten suurten kertomusten aika on ohi ja että eläm-
me aikaa jolloin historian olisi loppunut, ennus-
taa Silver aivan toisenlaista tulevaisuutta. Kir-
jaa lukiessa syntyy ajatus, että olemme nähneet
vasta työväen liikehdinnän esinäytöksiä.
2 Sama, s. 43.
3 Sama, s. 46.
4 Sama, esim. s.14.
5 Sama, s. 84.
6 Sama, s. 98.
7 Sama, s. 1620.
8 Tapio Laakson blogi: tapiolaakso.blogspot.com
9 Silver 2003, s. 169.
10 Sama, s. 171.