suhtautuminen
ammattiyhdistysliikkeeseen
jöiden suhtautumista ammattiyhdistysliikkee-
seen 1990-luvun loppupuolella. Miten eri te-
kijät, kuten sukupuoli, ikäluokka ja koulutus
vaikuttavat suhtautumiseen? Työntekijöiden
asennoitumista ay-liikkeeseen tarkastellaan
poikkileikkausaineistolla, jona on Tampereen
yliopiston yhteiskuntatieteellisen arkiston jul-
kaisema aineisto "Työelämän suhteet, luotta-
mus ja työorganisaatioiden suorituskyky
1999". Tämä on luovutettu tieteelliseen tutki-
mus- ja opetuskäyttöön vuonna 2003. Aihetta
tarkastellaan tilastollisin menetelmin eri
asennekysymysten kautta.
ay-liikkeen vahvimmaksi tueksi. Yksilöllisty-
mistä on puolestaan pidetty pahimpana uhka-
na liikkeen tulevaisuudelle. Vielä muutama
vuosikymmen sitten ay-liikkeen jäsenmäärät
olivat suuria ja ammattiliittoon kuulumista pi-
dettiin tärkeänä. 1990-luvun alun laman jäl-
keen ay-liikkeen jäsenmäärät ovat kääntyneet
selvään laskuun. Syitä tälle on useita. Työlli-
syyden parantuessa järjestäytymisinto näyttäisi
vähenevän. Ay-liikettä ja hyvinvointivaltiota
on myös kritisoitu varsin paljon. Lisäksi yksi-
löllistyminen on vaikuttanut ihmisten suhtau-
tumiseen ammattiyhdistysliikettä kohtaan.
seen on myönteisempää kuin miesten, samoin
vanhempien ikäluokkien suhteessa nuorempiin
ikäryhmiin. Korkeasti koulutettujen ja ylem-
pien toimihenkilöiden suhtautuminen ay-liiket-
tä kohtaan on varsin kielteistä. Näillä ryhmil-
lä oli myös havaittavissa yksilöllistymistä suh-
teessa ay-liikkeeseen.
nut paljon kritiikkiä osakseen. Lapsen ilma-
pallo julistaa SAK:n olevan ihmisen puolella
Hakaniementorilla vappuna 1997. Kuva: Pir-
jo Kaihovaara. Kansan Arkisto.
tuminen ammattiyhdistysliikkeeseen. Tutkielma
työssäolevien asennoitumisesta ay-liikkeeseen. Hel-
singin yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaali-
politiikka, 2006.