kuisia kiperiä haasteita edessään. Myös työläisyys ja palkansaajien asema
ovat monin tavoin murroksessa. Sama pätee myös työväenliikettä ja työ-
väestöä koskevaan tutkimukseen. On aika avata uusia näköaloja hahmo-
tettaessa työväestön ja sen edusliikkeiden mennyttä ja tätä päivää tutki-
muksen myötä. Omia näkökantojaan esittelevät seuraavassa professorit
Pirjo Markkola, Jorma Kalela ja Marjatta Rahikainen, jonka esitys on lyhen-
nelmä hänen elokuussa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seu-
ran kesäseminaarissa pitämästään esitelmästä.
professori mvs., Åbo Akademi
työväentutkimukseen
ka ja kiusallinen tuttavuus. Joka kerta tavates-
samme hän tivaa selvitystä suomalaisen työ-
väenhistorian tilasta. Hän on itse tehnyt histo-
rian väitöskirjansa lasten tehdastyöstä ja on sen
jälkeen jatkanut erilaisten työelämäkysymys-
ten parissa. Häntä kiinnostaa aidosti, miten
suomalainen työväenhistorian tutkimus voi.
Mitä Suomessa tutkitaan? Kuka tutkii? Vii-
meksi tämä keskustelu käytiin elokuussa 2007
pohjoismaisen historioitsijakokouksen yhtey-
dessä.
mitä työväenhistorian tutkimus juuri nyt on,
mitä muuta työväentutkimukseen kuuluu kuin
historiaa ja onko työväentutkimus jo arki-
kielellä pelkkää historiaa, menneisyyden ilmiö.
Se, että Työväen historian ja perinteen tutki-
muksen seura järjestää vuosittain sekä suosi-
tun kesäseminaarinsa että erittäin suositun gra-
duseminaarinsa, osoittaa, ettei työväentutki-
mus ole kuollut ja kuopattu. Toki kysymyk-
neet ja muuttuvat koko ajan, mutta tuskin mi-
kään tutkimusnäkökulma pysyy muuttumatto-
mana vuosikymmeniä ainakaan jos se on elä-
vä ja toimiva näkökulma.
työväentutkimuksesta on aika lavea, mikä joh-
tunee taustastani sosiaalihistoriasta ammenta-
vana naistutkijana. Kun reilu neljännesvuosi-
sata sitten eturivin työväentutkijat käsittelivät
työväenliikettä ja politiikkaa, minä en oikein
päässyt sisään kiistojen ytimeen. Historianfilo-
sofiset väännöt marxismin oikeaoppisista tul-
kinnoista tuntuivat niin ikään etäisiltä. Jouduin
astumaan työväentutkimuksen areenalle
"making mökin muija visible" -sloganilla ja
vakuuttelemaan (itselleni), että kyllä itsellis-
naisia ja navettapiikojakin tutkimalla voi kir-
joittaa työväenhistoriaa. Niinpä omasta koke-
muksestani viisastuneena pidän työväentutki-
muksen ajankohtaisimpina haasteina niiden
tutkimuksen liepeiden tunnistamista, joissa