background image
TYÖVÄENLIIKKEEN TUTKIMUS
Marjatta Rahikainen
professori mvs., Helsingin yliopisto
Mistä työväki tuli tutkimukseen,
missä se nyt on ja mitä vielä voisi
tutkia?
Alussa oli "työväenkysymys". Keskustelu työ-
väestä alkoi muiden maiden kehityksen innoit-
tamana Suomen suuriruhtinaskunnassa jo
1800-luvun puolivälissä, jolloin teollisuustyö-
läisiä oli täällä vasta muutama tuhat ja vanha
merkantilistinen työlainsäädäntö palveluspak-
koineen ja muuttorajoituksineen oli vielä voi-
massa. Vapaiden työmarkkinoiden vaatiman
lainsäädännön luominen kesti pyöreästi kaksi
vuosikymmentä, minkä jälkeen Suomessa oli
lähes neljä vuosikymmentä (vuoteen 1917)
säätelemättömät työmarkkinat. Tuon ajan Suo-
mi oli halvan työvoiman maa, jossa työväki
samaistettiin köyhälistöön. Vaikka työväen ta-
loudellinen painoarvo kasvoi hitaasti, työväen
poliittinen painoarvo oli jo 1900-luvun alussa
varteenotettava. Suomen matka vauraaksi
länsimaaksi mahtui läntisen Euroopan talou-
dellisen ja poliittisen kehityksen suurten lin-
jojen puitteisiin, joskin Suomen sijainti Ruot-
sin ja Venäjän leikkauspisteessä toi kuvaan
omat erityispiirteensä.
Ammattiyhdistysliikkeen suurmielenosoitus Senaatintorilla 3.10.1991. Iskulauseina mm. "Tah-
domme tehdä työtä", "näpit irti eläkkeistä", "lomautus, lamautus". Kuva: Jorma Helminen.
Kansan Arkisto.