vaiheessa työväki näkyi tutkimuksissa "yhteis-
kunnallisena kysymyksenä" ja erilaisten yh-
teiskuntapoliittisten toimenpiteiden kohteena.
Sen sijaan historiallinen perspektiivi toi kuvaan
muitakin sävyjä jo ensimmäisen maailmasodan
kynnyksellä. Palveluspakon alaiset vanhan
maatalouden palkolliset ovat Topi Kallion väi-
töskirjassa (1913) niin selvästi tekijän myötä-
tunnon kohteena kuin tieteellisessä tutkimuk-
sessa oli tuolloin luvallista. Kymmenen vuot-
ta myöhemmin, kun takana oli ensimmäinen
maailmansota ja erinäisiä vallankumouksia tai
niiden yrityksiä, työväestä oli kiistatta tullut
poliittinen toimija. Seuraavalla vuosikymme-
nellä työväkeä tutkittiin työväenkulttuurin ja
elämäntavan edustajana. Toisen maailmanso-
miaan, mikä näkyi myös tutkimuksissa. So-
siaalidemokraattien hallitsemassa Ruotsissa
käynnistettiin työväen historiaa käsittelevien
tutkimusten sarja (Den svenska arbetarklassens
historia). Suomessa käynnistettiin Yhdysval-
loista opitun mallin mukaisia haastattelutut-
kimuksia, joissa haastateltavina olivat nimen-
omaan työläiset, niin naiset kuin miehetkin.
ja tutkimusaiheita Länsi-Euroopan yliopistois-
sa. Tämän voi varmaan liittää niihin samoihin
muutoksiin, jotka olivat näkyneet monenlai-
sena kuohuntana 1960-luvulla. Tuon ajan Eu-
roopassa työväenliike oli vahvoilla. Sen aja-
mat tasa-arvovaatimukset näyttivät toteutuvan
ja Neuvostoliitto suunnitelmatalouksineen
oli teemana "Työväki lähtee mihin suuntaa tutkimus?". Seminaarissa keskusteltiin työväentut-
kimuksen tulevaisuuden haasteista. Kuvassa ay-historian haasteista keskustelevat prof. emeritus
Jorma Kalela, FM Ritva Savtschenko, dos. Tapio Bergholm (pj), FM Päivi Uljas ja VTM Pia
Lohikoski. Kuva: Kimmo Kestinen. Työväenmuseo Werstas.