ja kenttätöitä varten". Lisäksi opetusministe-
riö asetti seuraavina vuosina kaikkiaan kolme
työväenperinnetyöryhmää selvittämään työ-
väenperinteen tallentamisen ja tutkimuksen
kokonaistilannetta sekä hahmottamaan tulevia
toimia. Ensimmäisen ryhmän mietintö valmis-
tui helmikuussa 1981. Työryhmä esitti monien
muiden toivomusten ohella aivan ensimmäi-
seksi "valtakunnallisen työväenliikkeen mu-
seon" suunnittelua ja toteutusta.
puolueen kevättalvella 1980 asettaman oman
työryhmän työskentely; kumpikin vaikutti toi-
siinsa. Työryhmän kahdeksansivuinen vihko-
nen, "kannanotto työväenperinteen tallentami-
seksi ja vaalimiseksi", hyväksyttiin marras-
kuussa 1980 SDP:n puolueneuvoston kokouk-
sessa. Tämänkin kannanoton ensimmäisenä
toimenpidesuosituksena oli "työväenliikkeen
muassa viitattiin perinneasioissa yhteistyön tar-
peeseen. Ryhmä esitti, että "tulee perustaa työ-
väenperinteen neuvottelukunta tai muu sen-
luontoinen yhteiselin, joka kannustaisi ja koor-
dinoisi työväen ja työväenliikkeen perinteen
ja muun aineiston keruuta, julkaisemista, tut-
kimusta ja näyttelytoimintaa".
töjen, puolueiden, SAK:n ja ammattiliittojen
sekä muun muassa Työväen Sivistysliiton,
Kansan Sivistystyön Liiton ja Kansan Sivis-
tysrahaston yhteisvoimin Työväenperinne
Arbetartradition ry. Sen yhdeksi tehtäväalueeksi
mainittiin säännöissä keskusmuseon ohella työ-
väenliikkeen keskuskirjaston ylläpitäminen.
nousivat jo ajatukset "työväenliikkeen kirjas-
ton" aikaansaamisesta selkeästi esille. Työväen
Ala-Kapee sekä Työväenperinne Arbetartradition ry:n silloiset varapuheenjohtaja Anna-Maija
Nirhamo ja puheenjohtaja, opetusneuvos Olavi Hurri. Kuva: Veikko Rytkönen. Kansan Arkisto.