suorittanut Leena Saarinen. Toisena työntekijä-
nä oli kirjastovirkailija Markku Metsämäki.
Henkilökunnan määrä kohosi neljään 1990-
luvun alkuun mennessä.
aluksi kolmijäsenisen kirjastotoimikunnan.
Päävastuu kirjastosta oli kuitenkin Työväen-
perinteellä ja sen hallituksella.
ajan. Pian sen löysivät lainaajat, jotka tarvitsi-
vat erityiskirjaston teoksia tutkimustyössään tai
perinneharrastuksissaan. Ensimmäisen toimin-
tavuoden aikana lainaajia oli 276 ja jo kolman-
tena vuonna määrä oli kasvanut 700:aan. Lai-
nattuja kirjoja oli 900.
tutkijoille hyödylliset bibliografiat, joita Työ-
väenperinne ry teetti. Ne julkaistiin painotuot-
teina yhdistyksen julkaisusarjassa. Nykyisin
niitä päivitetään Arto-tietokantaan.
seuraaminen. Useita työväenlehtiä ja julkaisuja
seurattiin ja kiintoisimmat artikkelit indeksoi-
tiin Vasen-tietokantaan. Työtä tehtiin Työ-
väenperinteen myöntämin määrärahoin, ja jon-
kin kerran siihen saatiin myös Kansan Sivis-
tysrahaston apurahoja.
sen ja kasvun katkaisi 1990-luvun alussa sy-
ventynyt taloudellinen lamakausi ja erityisesti
vuonna 1991 aloittaneen porvarillisen hallituk-
sen toiminta. Se leikkasi kirjaston saamaa val-
tionapua runsaalla kolmanneksella. Kirjaston
jonka oli toteuttanut tutkija Orvo Bogdanoff. Kuvassa Työväenliikkeen kirjaston entisen tilan
ovella tutkija Bogdanoff (vaalea asu), Työväenperinteen entinen puheenjohtaja Seppo Hentilä,
sen nykyinen puheenjohtaja Tero Tuomisto sekä ulkoministeri Erkki Tuomioja. Kuva: Kirsti
Lumiala. Työväenliikkeen kirjasto.