fil. maist., Helsingin yliopisto
ajan työväenperinnelaitosten yhteisponnistus.
Työväentutkimuksella on ollut historiansa ai-
kana 12 päätoimittajaa, joita pyydettiin kerto-
maan omat kokemuksensa lehden toimittami-
sesta. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä kah-
deksan; tämä artikkeli perustuu pääosin pää-
toimittajien kirjoituksiin sekä heidän kanssaan
käytyihin keskusteluihin.
läheisesti Työväenliikkeen kirjaston alkuvai-
heisiin. Kirjaston toimintaa ja lehteä ryhdyt-
tiin kehittämään samanaikaisesti suurella in-
nolla ja tarmolla. Kun Työväenliikkeen kirjasto
avattiin yleisölle keväällä 1987, ensimmäinen
Työväentutkimus-lehden numero ilmestyi jo
kesän alussa. Kirjastoa vuosina 19871990
johtaneen Työväentutkimus-lehden ensimmäi-
sen päätoimittajan, Leena Saarisen muisti-
kuvissa "asiat ovat yhtä", sillä lehden perusta-
minen liittyi keskeisesti kirjaston kehittämi-
seen. Kirjasto tarvitsi oman tiedotuskanavan.
Saarinen muistelee tuolloin ajatelleensa, että
"Työväentutkimus-lehti olisi uudelle kirjastol-
le oiva väylä tulla tunnetuksi tutkijoille ja kos-
ka kirjastolla ei ollut luontevaa yhteyttä tutki-
muksen tekijöihin, lehti olisi yksi keino raken-
taa tämä yhteys." Lehden esikuvana toimi aluk-
si Kulttuurintutkimus-lehti.
muistelee, että "lehden alkuperäinen tavoite oli
välittää tietoa saatavilla olevista työväentutki-
muksista nopeasti eli useita kertoja vuodessa."
Lehdessä julkaistiin muun muassa ajankohtais-
katsauksia, artikkeleita ja raportteja niin koti-
maisista kuin ulkomaisistakin tapahtumista.
tikkeleista sekä opinnäytteiden tiivistelmiä.
"Hieman vastaavalla tavalla toimitettiin esi-
merkiksi Tiedotustutkimus-lehteä Tampereella
1980-luvun alussa, joskin siinä tutkimusar-
tikkelien osuus oli suurempi", Leena Saarinen
muistelee ja kertoo lukeneensa nyt hämmäs-
tellen lehden ensimmäisiä kantaa ottaviakin
teemoja: "Numeroa 1988:1 tehtiin mielenkiin-
toisessa hengessä: maan hallitus piti Korpilam-
pi II Joensuussa ja siitä nousi teema vastakult-
tuuri. Niillä voimavaroilla se onnistui todella
hyvin. Nautin vieläkin Sakari Hännisen essees-
tä Puhe ja valta." Vuonna 1992 lehti muutettiin
vuosikirjaksi, mutta Oksa-Pallasvuon mukaan
"koko ajan lehden tavoitteena on ollut työväen-
tutkimuksen edistäminen ja lehden nykyises-
tä sisällöstä päätellen se lienee siinä jonkin ver-
ran onnistunutkin."
san Arkiston yhteinen ponnistus. Toimitus-
kuntaan kuuluivat työväenperinnelaitosten
sekä Työväenperinne ry:n edustajat. Vähitel-
len toimituskuntaa laajennettiin ja lehden jul-
kaisijoiksi liittyivät 1990-luvulla Ammattiyh-
distysarkisto, Työväen keskusmuseo (nykyi-
sin Työväenmuseo Werstas) ja Työväen histo-
rian ja perinteen tutkimuksen seura. Lenin-mu-
seo liittyi julkaisijoiden joukkoon 2006. Työ-
väen muistitietotoimikunta, joka julkaisi Tal-
lentaja-lehteä, liittyi Työväentutkimus-lehden
yhdeksi julkaisijatahoksi 1990-luvun alussa ja
tuolloin lehden kannessa oli myös Tallentaja-
merkki. Päätoimittajana vuosina 19911993
toimineen Kirsti Lumialan ehdotuksesta leh-
den ulkoasu muutettiin nykyiseen kokoon ja
samalla julkaisu sai punaisen pohjavärin.
vastuuta lehden toimittamisesta haluttiin jakaa