lehden päätoimittajuus lähti kiertämään työ-
väen perinnelaitoksissa, "jotta työmäärä ja ta-
lous eivät kaatuisi koko ajan samoille ihmisil-
le ja laitoksille. Kukin vuorossa ollut laitos teki
lehden pääosin oman laitoksensa teemanu-
merona ja ainakin meillä lehti tehtiin tiimityö-
nä," muistelee Työväen Arkiston johtaja Esa
Lahtinen, joka toimi lehden päätoimittajana
vuonna 1994.
laiset teemajulkaisut, jotka pohjautuivat toisi-
naan työväenperinnelaitosten järjestämiin juh-
laseminaareihin. Vuosien varrella teemanu-
merot ovat käsitelleet muun muassa työväen-
liikkeen historiaa, henkilöhistoriaa, kuluttamis-
ta ja 1970-lukua. Vuosina 20022005 päätoi-
lestä "lehden teossa antoisinta oli hyvä yhteis-
työ seminaarin järjestäjien ja tutkijoiden sekä
kirjaston väen kanssa." Joni Krekola, joka toi-
mi päätoimittajana vuosina 20002001, ker-
toi, että "lehden teossa oli hankalinta kehitellä
sopivaa teemaa ja saada siihen sopivia artikke-
leita". Tapio Bergholm, Krekolan edeltäjä vuo-
silta 19981999 muisteli, että hänen päätoi-
mittajakaudellaan "aloitettiin jonkinmoinen
avoin call for papers -menettely, joka toi uu-
sia tekijöitä lehteen". Uusien tutkimusten esit-
telyiden ja arviointien kautta on haluttu osoit-
taa työväentutkimuksen monipuolisuutta sekä
tarjota virikkeitä ja erilaisia näkemyksiä luki-
joiden ja tutkijoiden käyttöön. Lisäksi päätoi-
mittajat ovat pitäneet tärkeänä tarjota gradun-
tekijöille mahdollisuuden esitellä myös omaa
tutkimustaan. Työväentutkimus-vuosikirjassa
on ollut esillä myös työväentutkimusta harras-
tavien työntekijöiden, ammattiyhdistysväen
väenliikkeen kirjasto.