osalta keskittynyt sopimusjärjestelmään, so-
siaalilainsäädäntöön ja järjestörakenteen mur-
roksiin. Tutkimuksen painopisteenä on ollut
keskusjärjestön tehtävät ja menestyminen niis-
sä. Poliittisia ristiriitoja on tarkasteltu osana
kylmän sodan kahtiajakoa mutta ensisijaisesti
kiistoina edunvalvonnan sisällöstä. Aiempaan
tutkimukseen nähden SDP:n ja SKP:n valta-
taistelun merkitystä ammattiyhdistystoimin-
nalle tai ammattiyhdistysliikkeessä käydyn
valtataistelun merkitystä yhteiskunnan ylei-
seen kehitykseen on pidetty vähäisempänä.
Puolueet eivät ole päättäneet ammattiyhdistys-
toiminnan sisältöä eikä Suomen yhteiskunta-
järjestelmän tulevaisuutta ole ratkaistu ammat-
tiliittojen tai SAK:n valtataisteluissa.
Lehtisen yltiöpuoluepoliittinen menneisyys-
kuva on korostanut kommunistien äärimmäistä
selkkausten vallankumouksellista potentiaalia
sekä ammattiyhdistysliikkeessä käydyn poliit-
tisen kamppailun ratkaisevaa merkitystä Suo-
men yhteiskuntajärjestelmän tulevaisuudelle.
Itse olen korostanut ns. ammattiyhdistyslogiik-
kaa, jonka kanssa molemmat suuret työväen-
puolueet ovat olleet vaikeuksissa. On esimer-
kiksi aivan kestämätöntä väittää, että lyhyet
työtaistelut metalliteollisuudessa, puunjalos-
tusteollisuudessa tai kuljetusaloilla johtuivat
tulopolitiikkaa sabotoimaan pyrkineistä vä-
hemmistökommunisteista, kun lakkoja olivat
organisoimassa myös sosialidemokraattiset
pääluottamusmiehet niin satamissa, paperiteh-
taissa kuin konepajoissa. Puoluepoliittinen tul-
kinta ei selitä tapahtumia.
ja II ovat kiteyttäneet sitä metodia ja näkökul-
maa, joka minulla on ammattiyhdistysliikkeen
dosentti, Helsingin yliopisto
lisen keskusjärjestön, vuosina 19071930 toimineen Suomen Ammattijär-
jestön toiminnasta. Niinpä maamme suurimmalla tänä päivänä vaikut-
tavalla ammatillisella keskusjärjestöllä, Suomen Ammattiliittojen Keskus-
järjestöllä oli kaikki syyt juhlia kesällä kaukaisen edeltäjänsä perustami-
sesta alkanutta satavuotista keskusjärjestötaivalta. Myös lukuisat ammat-
tiliitot ovat 2000-luvun alkuvuosina saavuttaneet vuosisadan mitan työl-
leen. Ay-liike on myös ymmärtänyt historian merkityksen toimintansa
tienviittana, mikä on tuottanut lukuisia historiateoksia. Seuraavissa artik-
keleissa SAK:n, Metalliliiton, Paperiliiton ja Sähköliiton historiankirjoitta-
jat Tapio Bergholm, Eino Ketola, Antti Kujala ja Erkki Vasara saavat puheen-
vuoron teostensa pohjalta kukin omista näkökulmistaan niiden vaihdel-
lessa tutkimuslähtökohtien tarkastelusta ammattiliiton merkityksen esiin-
nostoon käytännön esimerkin valossa.