Kirjastokirjoittelu
työväen- ja porvari-
lehdissä 19101916
tisoituminen ja työväenlehtien ja porvarilehtien
vastakkainasettelu myös kirjastokirjoittelussa?
Pro gradu -tutkimuksessani selvisi, että kirjas-
tonäkemykset erosivat monelta osin työväen-
ja porvarilehtien kirjoittelussa. Eniten erimie-
lisyyttä aiheuttivat kirjavalinnan kysymykset.
aate korostui, kun taas porvarilehdissä kirjas-
toihin liitettiin kansallisuusaate ja suomalai-
suus. Porvarilehdissä yhtenä perusteluna kir-
jastojen tärkeydelle nähtiin myös venäläistä-
mispaineet. Työväenlehdissä venäläistämispo-
litiikka nähtiin haittana enemmänkin vapaan
sanan ja kansalaisoikeuksien vuoksi.
rikkalainen kirjasto nähtiin esikuvana. Työ-
väenlehdissä suhtautuminen amerikkalaiseen
kirjastoaatteeseen oli periaatteessa myönteis-
tä, mutta amerikkalaisuus sai myös kritiikkiä.
kirjastonhoitajan työtä korostaen työn vaati-
maa pätevyyttä ja esittivät siitä maksettavaksi
palkkaa. Kummatkin pitivät kunnallista rahoi-
tusta tärkeänä kirjastoille. Edelleen niin työ-
väen- kuin porvarilehdissäkin suhtauduttiin
myönteisesti keskitetyn johdon luomiseen kir-
jastoille.
puutteesta eikä niinkään vastustettu itse kir-
jastoja. Niinpä tarvittiin myös työväenkirjasto-
ja kunnallisten kirjastojen lisäksi.
jastojen puolesta. Kirjastokirjoittelu työväen- ja
porvarilehdissä 19101916. Tampereen yliopisto,
informaatiotutkimuksen laitos, 2005.
odottaa. Kuva: Kirsti Lumiala. Työväenliikkeen kirjasto.