min leviämään kommunistien keskuudessa saat-
taisi siitä muodostua juuri se poliittinen voima,
joka tarvittaisiin herättämään SKP:n ja sen lieve-
liikkeiden harhautettuja jäseniä. Voitaneenkin
todeta, että lehdellä on määrätty merkityksensä
keskustelun herättäjänä kentällä, edellyttäen
kuitenkin, että sen levikki olisi suurempi. Tästä
syystä olisi paikallaan pyrkiä myötävaikutta-
maan levikin lisäämisessä."
tilaajalistoja tai listoja, joiden mukaisesti Ti-
lanne-lehteä on pyydetty lähettämään. Kun
listoissa ei ole päiväyksiä, lukujen yhteenso-
vittaminen on vaikeata. Joka tapauksessa on
ilmeistä, että SYT tuki Tilannetta ainakin ti-
laamalla sitä valitsemilleen ryhmille. Vuonna
1963 tämä saattoi koskea mahdollisesti kol-
mannesta tai jopa puolta lehden tuolloisesta ti-
lauslevikistä. SYT:n tilikirjoista ei löydy mai-
nintoja Tilanteelle tai Sosialismin tutkimus-
säätiölle osoitetuista rahoista. Mainitut lehti-
tilaukset on oletettavasti maksettu SYT:n tilin-
pidon ulkopuolisista varoista. Erään SYT:n
muistion mukaan näistä tilauksista ei pidä mai-
nita edes lehden tekijöille. On ehkä paikallaan
todeta, että myös CCF käytti julkaisujen tuke-
misessa menettelyä, jossa julkaisua tilattiin va-
likoiduille kohderyhmille. Edellä esitettyyn
olettamukseen liittyen voidaan todeta, että
kongressin rahat mahdollisesti kanavoitiin Ti-
lanteelle SYT:n toimiston kautta.
nä minulla ei ole omakohtaisia tietoja, mistä
Tilanteen kotimainen tai mahdollinen ulkomai-
nen rahoitus on tullut eikä asiasta minun kuulteni
lehden toimituksessa keskusteltu. Pennanen piti
rahoitustuen tiukasti omana tietonaan. Joka ta-
pauksessa, kuten edellä on todettu, Pennanen
korosti toimituksellista itsenäisyyttään.
Vasemmiston vaalivoitto keväällä 1966 oli sig-
naali muutoksesta, jonka hyväksi Pennanen ja
Tilanne olivat työskennelleet. SKP:ssä oli sta-
linismin selkä taittunut. Vuonna 1964 puolu-
een piirissä ja mediassa käyty voimaperäinen
keskustelu ja puoluekokouksessa 1966 kevääl-
lä julkiseksi noussut kahtiajako uudistushalui-
ja Moskovalle uskolliseen vanhoilliseen vä-
hemmistöön olivat muutoksia, jotka rauhoitti-
vat Pennasen mielen.
vät. Suomalaisen yhteiskunnan tuki -säätiö tus-
kin oli tyytyväinen vuoden 1966 vaalitulok-
seen. Mikä rauhoitti Pennasen mielen, ärsytti
SYT:n patruunoita. Olettaen, että SYT oli ta-
loudellisesti tukenut Tilannetta, voi kysyä,
pyysikö SYT Pennasta panemaan kapuloita
vasemmistoyhteistyön rattaisiin ja tämän kiel-
täydyttyä lopetti tuen? Edellä myös viitattiin
siihen, että CCF:n toiminta kuivui kokoon juuri
vuosien 19667 aikana.
1966 julkaistu artikkeli.
nan tuki -säätiön (SYT) arkisto, joka on sijoitettu
Kansallisarkistoon.
New Press, New York 1999
Violence, eds. Cyril E. Black and Thomas F.
Thornton, Princeton, 1964.
mukaan Tilanne sai rahoitustukea CIA:lta ja viit-
taa lähteenään haastatteluihin CIA:n edustajana
Suomessa toimineen Frank Fribergin kanssa (Han-
nu Rautkallio; Agenda Suomi. Kekkonen SDP
NKP 195666, WSOY, Helsinki 1999, s. 294.)
Herliin: Kivijalasta harjahirteen. Kustaa Vilkunan
yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta, Otava, Hel-
sinki 1993 (yhteyttä Pennaseen ei mainita.)
taa 1950- ja 1960-luvuilla. (Jarkko Vesikansa: Sa-
lainen sisällissota. Työnantajien ja porvarien taiste-
lu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa,
Otava, Helsinki 2004.)