työntekijöiden sitoutuminen ammattiyhdistys-
liikkeen jäsenyyteen. Järjestöjen voimaa ei voi
selittää poliittisilla kamppailuilla eikä vallanku-
mouksen tavoittelulla tai sen estämisellä. Jär-
jestöihin on liitytty sen vuoksi, että maailma
muuttuisi paremmaksi tässä ja nyt. Siksi am-
mattiyhdistysliikkeen vaikutus työehtoihin, työ-
ja sosiaalilainsäädäntöön sekä järjestöjen omiin
toimintaedellytyksiin on ollut tutkimukseni
keskiössä.
symistä. Olen paneutunut kohtuullisen huolel-
lisesti niin SDP:n, SKP:n kuin TPSL:nkin ai-
neistoihin sekä ammattiyhdistysliikkeen piiris-
sä syntyneeseen ryhmäaineistoon. Olen jopa
tutustunut valtiollisen poliisin lakkoja koske-
vaan aineistoon, vaikka nämä vainoharhaiset
salapoliisit eivät ymmärtäneet työmarkkina-
tapahtumista juuri mitään.
muilla tutkijoilla. Olen havainnut, että varsin-
kin useimmiten SKP:n pyrkimykset, päätök-
set ja suunnitelmat ovat vaikuttaneet hyvin vä-
hän tapahtuneeseen kehitykseen. Minun ana-
lyysini mukaan SKP:n vuosina 1948 ja 1949
käynnistämät työtaistelut osoittivat, kuinka
vaikutus työmarkkinatapahtumiin oli. Edes
SKP:n omat jäsenet eivät ole aina piitanneet
puolue-elinten linjauksista. Esimerkiksi kom-
munistiset ammattiyhdistysaktiivit perustivat
putkimiesten ja kaivostyöläisten liitot, vaikka
puolueen päätökset vastustivat näitä ratkaisuja.
työmarkkinakehitykseen ja lainsäädäntöön. Sik-
si jo väitöskirjassani mutta varsinkin SAK:n
historiahankkeessa olen paneutunut vastapuo-
len tai paremminkin sopimuskumppanien ta-
voitteisiin, tilannearvioihin ja toimintaan. Työn-
antajajärjestöjen lähteet ovatkin keskeistä tut-
kimusaineistoani. SAK:n historiahankkeessa
olen myös koettanut ymmärtää laajemmin tu-
lonjakopolitiikan kamppailuja, joten myös
MTK:n linjaukset, valtioneuvoston päätökset,
hallitusten iltakoulujen aineistot, eduskunnan
pöytäkirjat, lait ja asetukset ovat tulleet tutuiksi.
ta johtanut uusiin tulkintoihin palkkasäännös-
telyn vaikutuksesta työehtosopimusjärjestel-
män läpimurtoon. STK:n ja SAK:n vuosien
1944 ja 1946 yleissopimuksien rinnalle on
noussut valtioneuvoston palkkapäätös 19.6.1945,
joka velvoitti työmarkkinaosapuolet sopimuk-
silla soveltamaan palkkasäännöstelyasetuksen
määräykset käytäntöön.
synnyn ja tämän uudistuksen strategisen vaiku-
tuksen sukupuolten välisessä tulonjaossa.
Alunperin ensisijassa työssäkäyville isille
suunnattu etu muuttui kaikille äideille makse-
tuksi sosiaalieduksi. Tämä poliittisen talous-
historian piiriin kuuluva tutkimustapa toi esiin
täystyöllisyysoppien ja keynesiläisten ajatus-
ten rantautumisen Suomeen jo 1950-luvulla.
kun oli mahdollista muodostaa uusi kokonais-
kuva vuosien 19591963 sosiaalipoliittisista
uudistuksista. Uskalsin jopa väittää, että Suo-
men malli syntyi vuosina 19601961, kun STK
ja SAK yhdessä vaikuttivat ratkaisevasti työt-
tömyyskassalain (1960), runkosopimuksen
Helsingissä 25.6.1957. Kuva: Yrjö Lintunen.
Kansan Arkisto.