pillinen. Suurlakosta ehti kuluja vain päiviä,
kun sahatyöläiset kutsuttiin koolle. Hetkessä
osastossa oli satoja jäseniä. Miksi teollisuus-
kaupungin suurin ammattiryhmä heräsi vasta
suurlakon jälkeen, kun monilla muilla ammatti-
ryhmillä oli ollut oma osasto jo useita vuosia?
pungin keskustan tuntumassa. Yhtiöllä oli vah-
va patriarkaalinen ote työläisiinsä. Alan seson-
kiluonteisuus ja ammattiryhmien hajanaisuus
olivat hidastaneet järjestäytymistä. Osaston ak-
tiiveja irtisanottiin hajota ja hallitse -tyylillä.
Näkyvin oli puheenjohtaja Nestori Arosen ir-
tisanominen talvella 1909. Arosesta tuli myö-
hemmin kansanedustaja ja Sahatyöväen am-
mattiliiton puheenjohtaja 1920-luvulla. Osas-
tossa oli parikymmentä jäsentä, kun se kesällä
1913 aloitti lakon molemmilla Rosenlewin
sahoilla. Riidan aihe oli sunnuntaityö, myös
järjestäytymättömät olivat mukana. Yhtiö vas-
tasi irtisanomalla kaikki työntekijät aikomuk-
synnytti vastareaktion työläisissä. Porissa käy-
tiin viiden viikon ankara työtaistelu. Rosen-
lew joutui perääntymään.
paa luokkatietoisemman. Osasto oli valmis
vuoden 1917 koitoksiin. Osasto piti oman toi-
mintansa erillään punakaartista, vaikka lähes
kaikki aktiivit lähtivät punaisen hallinnon teh-
täviin. Armas Honkasalosta tuli yksi punakaar-
tin arvostetuimmista sotilasjohtajista. Osasto
arvioi menettäneensä "kapinassa" 58 jäsen-
tään. Vuonna 1920 osasto oli mukana Reposaa-
resta alkaneessa kovaotteisessa työtaistelussa.
Tämän jälkeen osasto vaiennettiin neljännes-
vuosisadaksi.
sin askelin vallankumouksen virtaan, Porin saha-
työväen ammattiosaston alkuvaiheet 19051918.
Tampereen yliopisto, historiatieteen laitos, Suomen
historia, 2006.
Kuisti. Satakunnan Työ. Kansan Arkisto.