syntyi muonamiehen pojaksi Halikossa, Varsi-
nais-Suomessa ja kuoli valtion- ja maanpetok-
sesta kuolemantuomittuna Oulussa 2.9.1944.
Laihon tarina kertoo 1900-luvun alun maatto-
man maalaispojan elämästä ja kehityksestä po-
liittisesti aktiiviseksi toimijaksi. Laihon vanki-
lassa kirjoittaman omaelämäkerran kautta
saamme nauttia tarinasta, jonka hän itse halu-
si jälkeensä jääville kertoa.
jota vastaan viime vuosisadan alkupuolen
kommunistista toimintaa rajoittavat toimenpi-
teet kohdistuivat. Samalla näemme, miten hau-
rasta ja sattumanvaraista oli kommunistien toi-
minta toisen maailmansodan ajan Suomessa.
Yhden miehen toiminnalla oli maanalaisessa
toiminnassa suuri merkitys. Voidaan jossitel-
la, että ilman Laihoa Rakennusliitto ei olisi toi-
minut yhtä urheilullisesti, Turun metsäkaarti-
laisilla ei olisi ollut yhtä hyvää kirjallista ma-
teriaalia käytössä, kommunistit eivät olisi saa-
neet puolueen toimintaa käyntiin jatkosodan
alun jälkeen, Neuvostoliiton hyväksi tehty va-
koilu olisi jäänyt vähäisemmäksi. Toisaalta,
miten Olavi olisi toiminut, jos yhteiskunta ei
olisi työntänyt hänen kaltaisiaan äärivasem-
mistolaisia nurkkaan?
lähtökohtana oli vastata kysymykseen, miten
maalaisköyhälistöön syntynyt henkilö päätyi
valintoja Olavi teki, miltä maailma hänen ym-
pärillään näytti ja mitä mahdollisuuksia hänellä
kontekstissaan oli. Työssä keskityin Laihon
julkisen minän kannalta tärkeimpiin aihealuei-
siin: urheiluun, ammattiyhdistys- ja puoluepo-
liittiseksi katsottavaan toimintaan.
Mauno Olavin tarina. Olavi Laiho, viimeinen teloitet-
tu suomalainen. Helsingin yliopisto, yhteiskunta-
historian laitos, poliittinen historia, 2006.
Kuva: Kansan Arkisto.
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
PL 747, 33101 TAMPERE
Puh. (03) 252 0111, telefax (03) 252 0210
www.sahkoliitto.fi