kaivosnaisten maailma
ta, joka työskentelee mineraalien valikoimises-
sa ja joka vasaran avulla erottaa mineraalin
muusta kivestä". Pallirit etsivät kaivosten ul-
kopuolella olevista kivikasoista tinaa sisältä-
viä kiviä. He vasaroivat arvottomasta kivestä
mineraalipitoisen osan, rikastavat ja myyvät
sen eteenpäin. Palliri-naisten työ on fyysisesti
hyvin raskasta. Tuulen, polttavan auringon-
paisteen ja hyytävän kylmyyden vuoksi työ-
olosuhteet ovat ankarat. Kouluttamattomalle
väestölle ei kaivosalueilla ole juuri muita
palkkatyövaihtoehtoja kuin kaivostyö ja nai-
set ovat tärkeä osa kaivosten työvoimaa.
jautuu kenttätyöhön Llallagua-Siglo XX:n
kaivosalueella Bolivian Andeilla. Tarkastele-
malla pallirien työtä, arkea ja uskontoa tutkiel-
massa selvitetään, miten naiset ovat päätyneet
työskentelemään maskuliiniseksi mielletyssä
kaivostyössä, ja miksi he päivästä toiseen "uh-
muksessa tarkastellaan myös selviytymisstra-
tegioita, jotka auttavat naisia jatkamaan kaivos-
työssä, jota he kuvailevat sanalla "bruto", eläi-
mellinen.
henkiolennoista tärkein on maskuliininen Tío,
jonka ajatellaan omistavan kaivokset. Saadak-
seen luvan työhönsä pallirit antavat sille juo-
mauhreja ja pureskelevat kokalehtiä. Kai-
voksissa työskentelevät tarjoavat Tío-patsaalle
kokalehtiä ja tupakoivat Tíon kanssa. Nämä
yhteisölliset rituaalit vahvistavat palliri-nais-
ten uskoa elämään, työhönsä ja mahdollisuu-
teen vaikuttaa tulevaisuuteensa.
http://www.kolumbus.fi/merja.tikkanen/
Merja Tikkanen
leiväksi Bolivialaisten palliri-kaivosnaisten työ ja
maailmankuva. Helsingin yliopisto, sosiologian lai-
tos, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, 2006.
vasaroimassa
kiviä työpai-
kallaan
Siglo XX:n
kaivoksella.
Kuva: Merja
Tikkanen.