background image
75
KIRJA-ARVIOT
järjestöistä riippumattomiksi ei
innosta Bergholmia pohdiskele-
maan näkemyserojen mahdollisia
syvempiä pohjavirtoja. Tarkalla
tasolla selostettujen palkkarat-
kaisujenkin oheen olisin kaivan-
nut muutaman kuvion inflaatios-
ta ja muista talouden tunnuslu-
vuista. Taistelun tuoksina välittyy
kirjasta upeasti, mutta seuraaval-
lekin tulkinnalliselle askeleelle oli-
si ehkä ollut tarvetta.
Eheytymisratkaisujen yhtey-
dessä tapahtunut SAK:n yhteis-
kunnallisen aseman kohenemi-
nen liittyi eritoten tulopolitiikan
syntyyn. Tulopolitiikan taustalla
1960-luvun puolivälissä oli sekä
kotimaisia (alhainen elintaso,
muuttoliike) että ulkomaisia
(OECD:n inflaation vastustus) vi-
rikkeitä. Talouskasvusta ja tuotta-
vuuden parantamisesta inflaatio-
ta kiihdyttämättä tuli aika monis-
sa piireissä ja ympäri Eurooppaa
ensisijainen kansallinen tavoite.
Varsinainen tulopolitiikka syn-
tyi Suomessa kuitenkin "keittiön
kautta", osana vuosien 1968 ja
1969 talouskriisin ratkaisua. Sa-
massa yhteydessä päästiin irti eri-
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenten arki oli 1960-luvun rakennemuutoksen
vuosina epävakaata. Elannon vesitehtaan työläiset Aili Laakso ja Eila Kor-
honen vuonna 1967. Virvoitusjuomatehdas lopetettiin samana vuonna.
Kuva: Kansan Arkisto.
tyisesti työnantajia jo pari vuosi-
kymmentä sapettaneesta indeksi-
sidonnaisuuksien verkosta. Aloit-
teellisena 1960-luvun jälkipuolen
vaiheissa oli erityisesti Mauno
Koivisto, milloin valtioneuvoston,
milloin Suomen Pankin nimissä.
Tapio Bergholm on ­ jälleen ­
raivannut tiensä jokseenkin tutki-
mattomien taipaleiden läpi. Jos
ponnistelun jäljet joskus vähän
näkyvätkin, on kokonaisuus erit-
täin tärkeä lisä Suomen lähihisto-
riasta käytävään keskusteluun.
Jussi Vauhkonen
tutkija, Helsingin yliopisto
Paperiliiton vankka historiateos
Antti Kujala: Paperiliiton histo-
ria 1906­2005. Paperiteollisuu-
den työmarkkinasuhteet ja suo-
malainen yhteiskunta. Pape-
riliitto, Helsinki 2006. 676 s.
Merkittävä suomalainen ammat-
tijärjestö Paperiliitto sai vuonna
2006 satavuotisjuhlilleen kahdel-
lakin tavalla painavan historia-
teoksen. Teos on kookas sekä ul-
koisesti että painoltaan (2947 g).
Lisäksi se on tutkimuksena vank-
kaa tekoa. Lähde- ja liiteluettelot
ovat laajat.
Suuresta koosta on ongelmia-
kin, sillä kirja on luettavissa vain
pöydällä. Iso sivukoko on mahdol-
listanut eloisan ja värikkään tai-
ton, jonka suunnittelusta ja toimi-
tuksesta on vastannut Veikko Kal-
lio. Kirjan graafinen suunnittelu
on Heikki Kalliomaan. Kun paperi
on syntynyt pääosin puusta, on
metsän mieleen tuova vihreä
luonteva ja rauhallinen lisäväri
kautta koko teoksen.
Dosentti Antti Kujala tarkastelee
teoksessa Paperiliittoa ja sen his-
toriallisia vaiheita työmarkkina-
suhteiden ja suomalaisen yhteis-
kunnan kehityksen muodosta-
missa raameissa. Kirjoittaja koros-
taa, että teos on enemmän "jär-