kunnan Työ. Kansan Arkisto.
jöiden historia". Se on samalla myös
tuntuva viipale koko maamme his-
toriaa, niin vahvasti liitto on kirjassa
sidoksissa maan yleiseen taloudel-
liseen ja poliittiseen kehitykseen.
Vähemmälle, lähinnä kuvitukseen,
on jäänyt paperinvalmistuksen ja
hin ja yksityiskohtiin paneutumi-
sen. Kirja on yksityiskohdiltaan
runsas ja vivahteikas. Kuvituksena
on niin patruunoita ja ammatti-
työläisiä kuin ammattiosastoja,
kuvaavia tapahtumiakin. Maa-
lauksiakin on hyödynnetty.
tillisen toiminnan alkuvaiheet.
Paperiliitto perustettiin Tampe-
reella 14.15.4.1906. Ammatti-
osastoja oli siinä vaiheessa vasta
kolme, mutta kokousedustajia oli
muiltakin tehdaspaikkakunnilta.
Vuonna 1917 osastoja oli 53 ja
niissä jäseniä lähes 4500. Osasto-
jen jäsenmäärä aleni 1930-luvul-
la runsaaseen tuhanteen, mutta
kasvoi sotien jälkeen liiton merki-
tyksen myötä voimakkaasti. Enim-
millään määrä oli vuonna 1982
lähes 52 000.
luvulle saakka. Viime vuosikym-
meninä painottuvat erityisesti
tupo-ratkaisut liittoa koskettavine
yksityiskohtineen. Tuntuu, että
Paperiliitto on saanut arvoisensa
historiateoksen.
tutkija, Helsinki
työväen liitto 19611983. Ota-
va, Helsinki 2007. 752 s.
Metallityöväen liitto 19611983
on liiton historian neljäs osa, yli
700-sivuinen järkäle. Kuvattu aika-
kausi oli Suomen tuotannollisen,
taloudellisen ja väestörakenne-
muutoksen, työväenluokan kas-
vun ja ammattiyhdistysliikkeen
nousun aikaa.
formatiivisia. Teksti on sujuvaa.
liikkeen hajaannuksen seuran-
naisilmiöt, mutta myös ay-uu-
delleenyhdentyminen sosialide-
mokraattien ja kansandemok-
raattien löytäessä riittävästi yhtei-
siä säveliä. Sosialidemokraattien
eheytyessä jakautui kansande-
mokraattinen liike. Silti vasemmis-
to oli voimissaan: eduskunnassa
oli kahdesti vasemmistoenem-
mistö vuosien 1958 ja 1966 vaali-
en tuloksena. Kirjoittaja löytää ay-
toiminnan pääkäyttövoiman po-
liittisesta ryhmätoiminnasta, joka
olikin vilkasta kuvattuina vuosi-
kymmeninä. Mutta tapahtui tuo-
na aikakautena muutakin: funk-