meisintä neljännesvuosisataa, jo-
hon on mahtunut monenlaisia
dramaattisia, työntekijäin talou-
dellisiin oloihin ja heidän työlli-
syyteensä vaikuttaneita tapahtu-
mia. Tekijän suhde tarkastelemiin-
sa henkilöihin, ennen muuta liha-
talo HK:n makkaratehtaan työnte-
kijöihin, jotka muodostavat osas-
to vitosen jäsenkunnan enemmis-
tön, on läheinen vai pitäisikö sa-
noa toverillinen ja hän on valin-
nut esitystavakseen antaa osas-
ton aktiiveille pääosan tekstis-
sään, kirjaimellisesti. Lihamiehet
ja -naiset muistelevat työpaikko-
jensa ja osaston vaiheita pitkissä
suorissa, usein värikkäissä sitaa-
teissa, joita kirja on lähes täynnä.
Ratkaisu toimii suurimmaksi osak-
si, ja teos maistuukin jos ei nyt ai-
van siniseltä lenkiltä niin joka ta-
pauksessa elämältä, työntekijäin
elämältä elintarviketyön ammat-
tilaisina ja ay-ihmisinä. Lukija to-
dellakin pääsee mukaan, tekijän
johdannossaan esittämän toi-
veen mukaisesti, "seuraamaan
hilpeiden ja rohkeiden liha-alan
työläisten ammattiyhdistystoi-
mintaa". Vain eräin paikoin lukijan
mieleen singahtaa, että tuon ja
tuon asian olisi voinut esittää tut-
kijan omin linjanvedoin ilman tu-
keutumista osastolaisen omista
lähtökohdistaan esittämiin tulkin-
toihin. Esitys olisi tällöin ollut
myös jäntevämpi ja esiin olisi
noussut tekijän tutkijanote.
teollisuudessa, myös lihanjalos-
tusteollisuudessa, yritysten väli-
nen kilpailu, omistussuhdemuu-
tokset ja fuusiot ovat luoneet vii-
meisten runsaan parin vuosikym-
menen aikana työpaikoille epä-
varmuutta, mikä on johtunut työ-
läisten aiheellisesta pelosta työ-
paikkojensa puolesta, yritys- ja
työnjohdon usein etäisestä asen-
teesta työntekijöihin ja monista
muista ongelmista. Uljas kuvaa
vitosen väen muistelusten, mutta
myös oman tekstinsä myötä kehi-
tystä perusteellisesti ja antaa lu-
kijalle evästystä pohtia työnteki-
jäin asemaa Euroopan Unionin
helmoihin siirtyneessä Suomessa.
raattisjohtoisista liitoista ja on
edelleen vasemmistoliittolaisessa
komennossa. Myös lihavitonen on
ollut liiton enemmistöryhmän lin-
joilla. Niinpä liitolla on usein ollut
kriittinen asenne työmarkkinoi-
den suurten linjojen ratkaisuihin,
esimerkiksi SAK:n moniin tulopo-
liittisiin linjanvetoihin. Lihavito-
senkin väki on ollut mukana liit-
tonsa rintamassa, mutta tarvit-
taessa osoittanut arvostelua myös
liittoonsa päin tilanteen mukaan.
Lihaväen rinnalla Päivi Uljas kuvaa
osaston kamppailuja ja myös si-
too perustason tapahtumia ylei-
seen työmarkkinakehitykseen.
Työehtosopimukset, urakkapalkat
ja niistä irtautuminen, ylityökor-
vaukset, liukumat, ulkomaalaisten
työntekijäin asema ja monet muut
seikat ovat puhuttaneet ammat-
tiosastoja alaan ja liittoon katso-
matta, ja myös SEL:n vitonen on
käynyt kamppailua niiden tiimoil-
ta. Lakkouhat ja työtaistelut ovat
olleet tarvittaessa aseina ja tulok-
sia on saavutettu. Uljas tuo myös
selkeästi esiin lihanjalostustyön-
tekijäin terveydelliset ongelmat.
Työ on raskasta ja aiheuttaa mo-
nenlaisia vaivoja kuten esimerkik-
si rasitussairauksia.
noksen SEL:n merkittävän helsin-
kiläisen ammattiosaston viimei-
sen neljännesvuosisadan vaiheis-
ta. Niihin on kuulunut myös osas-
ton merkitys jäsentensä, kuten
Uljas lausuu, arjen yhteisönä. Sitä
käsittelevä luku 7 on kuitenkin esi-
tyksellisesti kirjan heikoin lenkki,
sillä tekijä on laatinut sen esittä-
mällä vuosiluku vuosiluvulta ly-
takertomuksista. Esillä ovat eri
vuosina muun muassa keskuste-
lut energia-asioista, avustus urhei-
luseura Puotinkylän Valtille, työ-
ehtosopimus ilman lakkoa, ristei-
ly nuorisolle sen houkuttelemi-
seksi osastoon mukaan, piirustus-
näyttely toimistossa ja kalastus-
retki Brändön saarelle. Esitys on
täysin sirpaleinen eikä kokonai-
suus hahmotu lukijalle. Sama pä-
tee myös luvussa 2 olevaan ku-
vaukseen "vauhdikkaasta menos-
ta ja valppaasta edunvalvonnasta"
HK:n työhuonekunnassa se on
esitetty kopioimalla otteita työ-
huonekunnan kahden vuoden
pöytäkirjoista. Näissä yhteyksissä
lukija kaipaa Uljaan omaa tutki-
jantekstiä.
puukin pohdintoihin ay-liikkeen
tulevaisuudesta sanoma on sel-
vä: ay-liikettä tarvitaan. Tekijä esit-
tää piristävän napakoita miettei-
tä EU-Suomen ay-liikkeelle asetta-
mista haasteista niistä kun ei to-
siaan ole puutetta. SEL 5:n sata-
vuotisjuhlakirja on teos, jossa alus-
sa mainitut historiateoksien eri il-
menemismuodot yhtyvät jännit-
tävällä ja lukijan mukaansa tem-
paavalla tavalla.
dosentti, Helsingin yliopisto