on ollut selviytymis- ja menestystarina. Sen se-
littäjiä on monta: Eurooppaan syntynyt voima-
tasapaino, kaupallisten ja poliittisten suhteiden
rakentuminen Neuvostoliiton ja länsimaiden
kanssa samanaikaisesti, uuden teollisen tuotan-
non rakentaminen, Ruotsin mallin seuraaminen
hyvinvointi- ja koulutusyhteiskunnan rakentami-
sessa ja poliittisella tasolla sosialidemokraattien
voitto vasemmiston sisäisessä valtataistelussa.
edustajat niin syvälle Suomen asioihin, että
Neuvostoliitossa saatettiin pitää uskottavana
myös siirtymistä kansandemokratioiden suun-
taan sopivassa tilanteessa. Sellainen syntyi kun
ammattiyhdistysliike eheytyi, maassa oli kan-
sanrintaman hallitus 1966 alkaen ja SDP lähti
muuttamaan suhtautumistaan ulkopolitiikkaan
ja kommunisteihin. Euroopan voimatasapai-
non rinnalla tämän mahdollisuuden näkemi-
nen ilmeisesti suojasi Suomea karkeammalta
painostukselta. Silti vallankumouksen koeput-
ket porisivat kiivaasti "Laboratorio Suomes-
sa" erityisesti vuosina 19701975.
mainituista tekijöistä. Suomen ammattiyhdis-
tysliikkeen hajoaminen liittyi Euroopan voima-
tasapainoon, kylmän sodan rintamalinja kulki
SAK:n ja SAJ:n välissä. Metalliliitosta lohke-
si kaksi erillistä ammattiliittoa, jotka liittyivät
SAJ:n alaisuuteen. SAJ oli selkeästi länsimai-
siin arvoihin nojaava järjestö, joka oli lähellä
sosialidemokraattista puoluetta. SAK:n joh-
dossa puolestaan oli ideologisesti kirjava
TPSL, joka piti yllä taktista liittoa kommunis-
tien kanssa ja hyviä yhteistyösuhteita presi-
dentti Kekkoseen sekä Maalaisliittoon.
sa sisällöllisesti ristiriitaisen politiikan vuok-
si. TPSL:n enemmistöä pidettiin yllä liitossa
paperiosastojen avulla. Ammattiyhdistysliik-
keen eheytymisen yhteydessä kylmän sodan
rintama siirtyi Metalliliiton sisälle. Metalliteol-
lisuuden nopean kasvun ansiosta Metallista tuli
SAK:n suurin liitto. Ne voimat, jotka hallit-
sivat Metalliliittoa, hallitsivat myös SAK:ta.
Kenellä puolestaan oli hallussaan SAK, sillä
oli parhaat mahdollisuudet osallistua hallituk-
siin silloin, kun työväenpuolueet siellä olivat.
kaan, mutta Rantanen ei suostunut ja jopa rii-
taantui venäläisten kanssa. Kansanrintamahal-
lituksen uudet voimat syrjäyttivät Rantasen,
mutta NKP esitti saman vaatimuksen myös
Niilo Hämäläiselle. Kun hänen vuoronsa oli
lähteä, Metallin kommunistit vetosivat venä-
läisiin, että Metallin sosialidemokraattinen pu-
heenjohtaja Sulo Penttilä ei oikeistolaisuutensa
vuoksi sopinut SAK:n puheenjohtajaksi. NKP
koetti käydä Suomessa kovaa ideologista so-
taa Arvid Pelshen opastuksella. Leninististen
näkemysten mukaan vain pohjoiseurooppa-
lainen "sosialidemokratismi" piti pystyssä ka-
pitalistista järjestelmää. Kommunistien harjoit-
tamaan työväen yhteistyön politiikkaan kuu-
lui sosialidemokratian hävittäminen.
kassa, mutta rakensi omat ulkosuhteensa asia-
perusteiselle yhteistoiminnalle pohjoismaisten
veljesliittojen ja läntisen Euroopan ammatti-
yhdistysliikkeen sekä IMF:n kanssa.
dosentti, Helsingin yliopisto
19611983