tarismia siten, että sosiaaliturvaa
ja koulutusta leikkaavat säästölait
voitiin säätää ilman määräenem-
mistöjä.
ponen kokosi hallituksen puo-
lueista, jotka omasivat kriisitietoi-
suuden toimia ja pelastaa poliitti-
nen järjestelmä romahdukselta.
Jokainen hallituspuolue sitoutui
20 miljardin markan menojen su-
pistuksiin. Lipponen totesi: "Mark-
kinavoimat eivät tätä kriisiä ratkai-
se. Tämä kriisi ei ratkea itsestään."
sen henkseleitä paukuttelemat-
toman asenteen. Luettelo edus-
kuntaryhmän läpiajamista laeista
ja toimista on vaikuttava katsaus.
Eduskuntaryhmä on kanavoinut
jäsenistön tahdon laeiksi, joilla on
tien eduskuntaryhmälle v. 1970. Kuva: Reijo Forsberg. Työväen Arkisto.
tetty yhteiskuntaa. Iivarin kirja on
todistus siitä, että työ sosialide-
mokratian eteen ei ole ollut tur-
kijä ja tulevaisuuden näkijä.
Päivi Lipponen
fil. tri, Helsinki
kurssi. Suomalaiset Moskovan
Lenin-koulussa 19261938.
Bibliotheca Historica 105. SKS,
Helsinki 2006. 445 s.
min lyhyt kurssi Suomalaiset Mos-
kovan Lenin-koulussa 19261938
muksen esittely ei enää liene ko-
vin tarpeellista vaan kiintoisam-
paa on katsoa millaisen vastaan-
oton tutkimus on kuluneen vuo-
den aikana saanut osakseen.
(Veli-Pekka Leppänen) 22.10. Sa-
mana päivänä Hufvudstadsblade-
tissa oli yhdistelmä kirjan esitte-
lyä ja tekijän haastattelua. Kansan
Uutiset julkaisi myöhemmin
(27.10.) laajan kirjoituksen ja Le-
nin-koulun esittelyn. Tiedonanta-
ja-lehti oli hieman hitaampi; Kalle
Kuittinen kypsytteli tiukkaa kritiik-
kiään runsaat kaksi kuukautta. Ve-
näjän Aika -aikakauslehdessä 4/
2006 Jarkko Tirkkonen pohdiskeli
Neuvostoliitossa eri aikoina opis-
kelleiden suomalaisten suhdetta
oppia tarjonneeseen järjestel-
mään. Tirkkonen pohti stalinismin
muistoa, tuntemuksia ja koke-
vaikenemista. Vahvasti henkilöi-
hin olivat sidoksissa myös Huf-
vudstadsbladetin ja Kansan Uutis-
ten kirjoitukset. Edellinen nosti
esiin kaksi ruotsalaista lenin-kou-
lulaista ja jälkimmäinen SKP:n his-
torian henkilöitä. Stalinismi oli
avainsana kaikkien sanomaleh-
tien kirjoituksissa. Kalle Kuittinen
puolestaan kiisti Tiedonantajassa
koko stalinismi-termin käytön.
Stalin on Kuittiselle Suomen ystä-
vä ja Neuvostoliiton johtohenkilö,
"jonka panos historian kulkuun ei
tule riittävän selvästi esille". Leh-
distön näkemystä voisi luonneh-
tia historiapoliittiseksi. Historia on
kulutustavaraa päivän keskuste-
luissa; tutkimusta ei arvioida tai
edes esitellä omana itsenään. En
halua kuitenkaan vähätellä histo-
riapoliittisen keskustelun tärkeyt-
tä tai tutkijoiden ja tutkimuksen
osallisuutta siihen. Krekolan väi-