vaara. Tulenkantajat ja Kirjallisuus-
lehti olivat vasemmistoälymystön
foorumeja, joihin kirjoittivat myös
eräät liberaalit modernistit. Tapio-
vaaran veljesten hyviin ystäviin
kuuluivat Alvar Aalto ja Maire Gul-
lichsen, jonka äidin rahoittama
filmikerho Projektio pääsi Etsivän
keskuspoliisin muistioon yhtenä
niistä järjestöistä, jotka toteuttivat
kansanrintama-ajatusta bolsevik-
kien kauko-ohjauksessa.
tön enemmistöllä ei ollut valmiuk-
sia sulattaa heidän modernismi-
aan. Ensimmäisessä Kiilan albu-
missa Turtiainen valitti, että työ-
läisten keskuudessa "kirjallisuu-
teen kohdistuva älyllinen valikoi-
mistarve on suurin piirtein katso-
en olematonta". Hänen mukaansa
"ala-arvoisten viikkolehtien seik-
kailu- ja tosikertomusten suunna-
ton levikki juuri työväestön kes-
kuuteen todistaa sitä".
pahassa. He olivat elitistejä, jotka
eivät kyenneet ymmärtämään
populaarikulttuurin merkitystä
työväestön enemmistön elämäs-
sä. Yhdysvalloissa George Gersh-
win ja Irving Berlin tarjosivat radi-
kaalia yhteiskuntakritiikkiään po-
pulaarimusiikin keinoin. Ranskas-
sa modernistien innoittajiin kuu-
luivat Josephine Baker, Edith Piaf
ja sotien jälkeen Juliette Gréco.
Suomessa vasemmistolaisten
modernistien liitto populaarikult-
tuurin kanssa solmittiin vasta
1960-luvulla.
navankina pidetty Martti Jäppilä.
Hän oli vuonna 1922 perustamas-
sa Sörnäisten työväenyhdistyksen
kisälliryhmää, josta muotoutui
tanssiorkesteri. Kisällilaulujen te-
kijän rutiinilla Jäppilä sanoitti Dal-
lapélle lukuisia menestysiskelmiä,
mutta myös syviä tuntoja tilittä-
vän vankilakuvauksen Äiti ja poika.
rikoski oli modernisteista ankarin,
mutta hän ymmärsi myös popu-
laarikulttuurin merkityksen. Hä-
nen hienoihin sanoituksiinsa Ta-
pio Lipponen teki ikimuistoisia
sävellyksiä, joita Muksut taiten tul-
kitsivat. Saarikoski ehdotti Reino
Helismaalle Eino Leino seuran
kannatusta. Saarikosken vaali-
tilaisuudessa vuonna 1966 esiin-
tyi Muksujen ohella myös Irwin
Goodman. Kaj Chydenius oli 1960-
luvun kiilalaisista se, jonka työ
vaikuttavimmin mursi korkean ja
matalan kulttuurin välistä muuria.
Hänen sävellyksensä toivat Elvi
Sinervon runoille suuren joukon
uusia ystäviä.
valt. maist., Helsinki
vappuna 1980. Kuva: U.F. Inkinen. Kansan Arkisto.