Toim. Antti Arnkil ja Olli Sini-
vaara. Teos, Helsinki 2006. 510 s.
ton sotilas ja Täällä Pohjantähden
alla ovat suomalaisen kirjallisuu-
den klassikkoja. Klassikoille on
luonteenomaista, että ne aiheutta-
vat jatkuvasti uusia keskusteluja ja
kiistoja. Ne ovat ajan rajat ylittävä
osa julkista kulttuurista dialogia.
Klassikoille on luonteenomaista
myös se, että sekä vallassa olevat
että valtaa tavoittelevat tulkitsevat
ne usein omien poliittisten valta-
intressiensä mukaisesti ja käyttä-
vät niitä ideologisesti hyväkseen.
-antologian kirjoitukset muodos-
tavat elävän ja elävyydessään ris-
tiriitaisen kuvan keskusteluista,
joita nykyään käydään Linnan
tuotannon kulttuurisesta ja yh-
teiskunnallisesta merkityksestä.
Antologia on erilaisten, jopa kes-
kenään ristiriitaisten mielipitei-
den välistä keskustelua, jopa kiis-
taa erilaisten tulkintojen välillä.
Huomio kiinnittyykin niihin pu-
heenvuoroihin, jotka tuovat esille
tulkintatradition kannalta merkit-
tävää uutta.
sisältöön että Linnan teosten tul-
kintoihin. Linnan pääteosten tul-
kintaperinteessä kirjoittajat erot-
tavat kaksi pääjuonnetta, toisaal-
ta historiallisen, jossa huomio
kiinnitetään teosten historiallisiin
aiheisiin ja teemoihin, ja toisaalta
esteettis-taiteellinen, jossa huo-
mio taas kiinnittyy pääteoksiin
romaaneina, tietynlaisen esteetti-
sen ja kielellisen muotoperiaat-
teen edustajina. Juonteet erottu-
vat myös antologian kirjoituksis-
sa. Rajat eivät kuitenkaan ole ole-
kaan tarkkoja.
taalta pöydältä ilman tulkintatra-
dition painolastia. Menneisyyden
haamu kummittelee kuitenkin
usein taustalla ilman, että kirjoit-
taja voisi siitä vapautua. Joissakin
kirjoituksissa puhtaalta pöydältä
lähtemisen periaate on johtanut
myös siihen, että tulkinta, jota kir-
joittaja intomielisesti vastustaa,
on jo ajat sitten kumottu uudessa
tutkimuksessa. Kulttuuriselta ja
yhteiskunnalliselta merkityksel-
tään tärkein on Pauli Kettusen kir-
joitus "Tuntematon sotilas ja kan-
sallinen suorituskyky", joka auttaa
ymmärtämään, millä tavoin klas-
sikkojen ideologiset tulkinnat ja
käyttötavat syntyvät ja miten ne
voidaan selvittää. Kettunen on
yksi niistä harvoista suomalaisis-
ta historiantutkijoista, jotka ovat
ymmärtäneet, miten suuri merki-
tys kulttuurilla ja kaunokirjallisuu-
dellakin saattaa olla tutkittaessa
poliittista historiaa. Kettusen kir-
joituksesta käy selville, miten ja
miksi Tuntemattoman upseereis-
ta ja Täällä Pohjantähden alla -tri-
logian Koskelan Akselista saattoi
tulla nykykapitalismin liikkeen-
johdon esikuvia.
teoksia historiallisesti uutta kon-
tekstikäsitystä vastaavalla tavalla.
Tässä suhteessa kaksi kirjoitusta
kohoaa ylitse muiden, Olli Sini-
vaaran essee "Pohjantähti ja tra-
gedia" ja Tommi Uschanovin tut-
kielma "Toisen tasavallan moralis-
ti".
kuuttavalla tavalla uudenlaisen
kuvan Täällä Pohjantähden alla -
trilogian historianfilosofiasta. Sini-
vaaran mukaan Linnan trilogian
tapahtumat järjestyvät teleolo-
gisesti. Tapahtumien päätös tuot-
taa kuitenkin pettymyksen niille
teoksen henkilöille, jotka ovat
omine tavoitteineen ja päämää-
rineen uskoneet voivansa vaikut-
taa historian kulun suuntaan. Täs-
sä ristiriidassa piilee Linnan käsi-
tys historian traagisuudesta. Ko-
miikka puolestaan rytmittää ker-
rontaa ja katkaisee hetkeksi histo-
rian kulun. Sinivaaran kirjoitus on
oikeastaan laaja, hyvin perusteltu
mutta samalla avoin kysymys, joka
pakottaa lukijan tarkastelemaan
trilogiaa avoimin silmin. Sekä Sini-
vaara että myös Uschanov pysty-
vät kumoamaan ymmärrettävällä
ja perustellulla tavalla vanhat tul-
kinnat joutumatta kalistelemaan
kalpojaan taistelussa tuulimyllyjä
vastaan.
gian viimeisen osan, siis yhden
historiallisen ajanjakson loppuun.
Aiheena Linna on käyttänyt niin
kutsutun toisen tasavallan elä-
mää, jonka historianfilosofinen
merkitys on varhaisemmissa tul-
kinnoissa usein jäänyt arvoituk-
seksi. Kirjoittaja asettaa kysymyk-
sen tuon ajanjakson merkitykses-
tä Linnan historia- ja yhteiskunta-
käsitykselle ja löytää ajatuksilleen
tukea ajankohdan muiden kirjoit-
tajien teksteistä. Teosten ja katso-