AMMATTIYHDISTYSLIIKE
johtivat kaikki sosialidemokraattien niukkaan
voittoon. Voitot perustuivat toisen maailman-
sodan jälkeisen ajan huomattavimpiin poliitti-
siin operaatioihin, joilla sosialidemokraatit on-
nistuivat sääntömuutoksissa viemään kommu-
nisteilta sentralistisen demokratian edut näi-
den hallitsemilta Metallin osastoilta ja järjestä-
mään oman tukiverkostonsa eheytyksen tuo-
mien lisäjoukkojen tukemina siten, että enem-
mistö liitossa saavutettiin. Lopputulokseen vai-
kutti myös se, että sosialidemokraattinen puo-
lueriita saatiin päätökseen ratkaisevalla hetkel-
lä, kun taas kommunistien stalinistisen ja re-
visionistien siiven välinen juopa kasvoi ylit-
sekäymättömäksi.
Työmarkkinoilla Metalliliiton sosialidemok-
raattinen johto pyrki noudattamaan maltillista
ja pitkäjänteistä politiikkaa ja suosi tulopoliit-
tisia kokonaisratkaisuja. Kommunistien aktii-
visuus vaikutti valtataistelun kautta siten, että
sosialidemokraattien oli vuonna 1971 johdet-
tava raskaan metallin seitsenviikkoista lakkoa
voidakseen säilyttää johtavan asemansa vuo-
den 1971 liittokokousvaaleissa.
Metallin lakko oli jäsenistön tyytymättö-
myyteen perustuva ja pelkkään ammattiyhdis-
tystoimintaan keskittynyt, mutta samalla erit-
täin poliittinen: liiton sosialidemokraattinen
johto tavoitteli sillä oman asemansa säilyttä-
mistä, kommunistien kannatuksen rajoittamista
ja maltillisen sopimuspolitiikan jatkuvuutta.
Pohjoismaisten metallialan ammattiliittojen ta-
loudellinen tuki kattoi lähes puolet seitsemän
viikon lakkoavustuksista. Poliittisesta näkökul-
masta tarkastellen tämä tarkoitti sitä, että poh-
joismaisten liittojen sosialidemokraattiset joh-
tomiehet asettuivat tukemaan suomalaisten
puoluetovereidensa kamppailua kommunismia
vastaan. Solidaarisuussopimus, johon avustus
perustui, oli puhtaasti ammatillisten etujen aja-
miseen tarkoitettu. Ainoastaan kommunistit,
stalinistisiipi etunenässä, pyrkivät tuomaan lak-
koliikkeeseen poliittista sisältöä vaikuttaakseen
hallitukseen ja maan yhteiskunnalliseen tilan-
teeseen. Lakon päättänyt sopimus toi alan työn-
tekijöille lomaltapaluurahan, joka levisi koko
työmarkkinakenttään muutamassa vuodessa.
Kommunistit pyrkivät korpilakkotaktiikalla
romuttamaan tulopolitiikan ja sopimusjärjes-
telmän. Lakkoilua suosivat mielialat työpai-
koilla tarttuivat sosialidemokraattienkin kan-
nattajakuntaan siten, että liitonkin oli otettava
lakkoaloite käsiinsä useamman kerran 1970-
luvulla.
Seitsemänkymmentäluvusta muodostui
hengeltään vasemmistolainen vuosikymmen,
jolloin sosialistissävyisiä onnen elementtejä
etsittiin valtionyhtiöistä, yritysdemokratiasta ja
Mielenosoitta-
jia Eduskunta-
talon portailla
Metallin lakon
aikana 1971.
Kylteissä
teksteinä mm.
"ML ja RL
yhdessä
voittoon" sekä
"Teräksen
ja raudan
armeija
voittaa".
Kuva: Kansan
Arkisto.