kastelu on tarpeen sekä tutkija-
kunnan oman ymmärryksen että
työväenliikkeen identiteetin
tarkentamisen kannalta. Lisäksi
työväestön historiaa voi käyttää
esimerkkitapauksena kokemisen,
muistamisen, ymmärtämisen ja
toiminnan suhteesta. Haapalan
artikkelista saa käsityksen, että
työväestön "lyhyen historian" tie
on kuljettu. Artikkelin kirjoittami-
sen jälkeen kysymyksen tärkeys
on vahvistunut. Tulevaisuuden
kannalta kullanarvoisia ovat ideat,
jotka auttavat ymmärtämään työ-
väestön "pitkään historiaan" kuu-
luvia ilmiöitä.
semmin. Rajoja on syntynyt niin
väestön eri kerrostumien kuin
työläisten eri ryhmien välille. Ra-
jojen ylityksiäkin on tapahtunut ja
ne valottavat usein yhteiskunnal-
lista murrosta.
suhteet maaseudun muihin ryh-
miin. Omaelämäkerta-aineistossa
rajat piirtyvät tulkintojen kautta,
mutta niillä on vastineensa todel-
lisuudessa. Koetut rajat ovat muo-
kanneet kertojien elämänkulkua
ja siitä kerrottua tarinaa. Susanna
Fellman puolestaan analysoi rajo-
jen ylittäjiä; vaatimattomista olois-
ta tehtaan johtoon kohonneita
henkilöitä. Rajojen ylitykset olivat
mahdollisia vain melko rajatuissa
tapauksissa.
kainen osoittaa, että rakennus-
työn ammattimiehet ja ammatti-
taidottomat naiset olivat palkka-
käyrien ääripäissä 1920- ja 1930-
luvuilla. Edes lama ei pysyvästi vai-
ottamatta muurarien ja kirves-
miesten palkkaerojen tasoittu-
mista 1930-luvun loppuun men-
nessä.
tojen taustalla. Niin myös 1940- ja
1950-lukujen vappujuhlia koske-
vissa kiistoissa, kuten Tapio Berg-
holm paljastaa. Rajanvedot suo-
malaisessa kommunismissa puo-
lestaan tapahtuivat moneen suun-
taan; sosiaalidemokratiaan, vallan-
kumoukseen, sosialismiin, Neuvos-
toliittoon... Tauno Saarelan artikke-
lissa kuvataan kommunistisen liik-
keen erontekoja niin kansallinen
kansainvälinen -akselilla kuin kult-
tuurin piirissäkin. Sallitun ja kielle-
tyn kohteet ovat vaihdelleet, mut-
ta liikkeen linjaa on muotoiltu tiuk-
kojen rajanvetojen kautta.
1970-lukujen elokuvien kohteena.
Hanna Kuusen mukaan marginaa-
lissa olevina, mutta aikaansa hy-
vin kuvastavina elokuvien työläis-
hahmot ja -aiheet antoivat katso-
jille enimmäkseen opastusta elä-
män kivikkoisista poluista. Hanna
Snellmanin esittelemä työläisyys
ruotsinsuomalaisten maahan-
muuttajien näkökulmasta ja Tuu-
la Jorosen kuvaamat Suomen
maahanmuuttajien yrittäjyysko-
kemukset antavat mahdollisuu-
den kiinnostavaan vertailuun ra-
janvetojen ja erottelujen kentäs-
tä kahdessa eri maassa. Harri Me-
lin pohdiskelee kirjan viimeisessä
artikkelissa, onko Suomessa vielä
työväestöä.
salaisvaikuttamisen osa-alueista,
mahdollisuuksista ja perinteistä.
teenä vähintään yhtä monitulkin-
tainen kuin rajatermikin. Ensin
mainittuun liittyy tai siihen pitäi-
si liittyä dynaamisuutta ja toimin-
nallisuutta, mutta myös sisältöä ja
tavoitteita. Pauli Kettusen yli sa-
dan vuoden jaksolle ulottuva ana-
lyysi kansalaisuuden, kansan ja
kansalaisvaikuttamisen erilaisista
tulkinnoista politiikan määreenä
antaa eväitä jopa edellä siteerat-
tujen hallitusohjelman lauseiden
ymmärtämiseen. Tutkimus tekee
politiikan läpinäkyväksi, ja käsit-
teiden avaaminen kertoo, mitä
tarkoitetaan ja mistä ei puhuta.
1900-luvun alkupuolelta. Taina
Uusitalo esittelee Fiina Pietikäi-
sen, naisliikkeen ja työväenliik-
keen ristipaineissa toimineen vai-
kuttajan. Kirsti Salmi-Niklander
puolestaan marssittaa näyttämöl-
le suurlakon lapsiksi kutsumansa
joukon kirjoittavia työläisnuoria.
mukset ovat keskeisiä teemoja
monissa artikkeleissa.
Bergholmin katsauksessa vuoden
1956 yleislakkoa edeltäneeseen
tulonjakokamppailuun. Tämän
päivän vallankäytön ydinkysy-
myksiin johdattaa lopulta Jorma
Kalela osoittaessaan, miten kan-
sallinen kilpailukyky -ajattelu
määrittää kansalaisten asemaa ja
suhdetta työhön. Globaali rajatto-
muus on luonut uusia rajoja, joi-
den taakse jäävät syrjäytetyt, pät-
kätyöläiset ja työahdistuneet.
johtaja, Kansan Arkisto