jännittäviä asioita. Toinen tutkimus käsittelee
pääkaupungin laitamilla sijainnutta, toinen kes-
kelle maaseutumaista Kymenlaaksoa muodos-
tunutta tehdasyhteisöä. Toisessa ollaan suoma-
laisen teollisuuden peruslähteillä, puu- ja pa-
perityö merkitsivät maaseudulla leipää ja elan-
toa monelle. Toisessa taas ollaan modernisoitu-
vassa kaupungissa tuottamassa arkeen ja juh-
laan tarvittavia kulutusesineitä yhä laajeneville
joukoille. Molemmat tutkimukset käsittelevät
yrityksiä, joilla on ollut myös tärkeä kansalli-
nen merkitys ja painoarvo. Tavallisesti kun
näistä yrityksistä puhutaan, esiin nostetaan nii-
den johtajat tai tuotteiden merkkisuunnittelijat;
nyt pääosassa ovat työntekijät. Muitakin yh-
täläisyyksiä palkittavien tutkimusten välillä on.
Työ, sen tekeminen ja tekemisen reunaehdot
ovat määrittäneet tekijöiden elämää alasta riip-
pumatta. Molemmat tutkimukset tuovat esiin
yhteentörmäysten motiiveja. Näin molemmat
tutkimukset lisäävät ymmärrystämme suoma-
laisesta yhteiskunnasta ja meistä itsestämme.
Tärkeää oli myös huomata, että pääkaupun-
gin laidalla järjestäytyminen tapahtui paljon
myöhemmin kuin Kymenlaaksossa, vaikka
molemmat tehtaat aloittivat toimintansa jo
1870-luvulla. Molemmat palkittavat tutkimuk-
set on kirjoitettu, taitettu ja kuvitettu hyvin,
myös tutkimusten otsikot poikkeavat edukseen
historiakirjojen valtavirrasta.
minasta teoksesta "Patruuna-ajasta Euroopan
reunalle. Paperiliiton Kuusankosken osasto 19
100 vuotta" ja Markku Kuusela Helsingistä
teoksesta "Kruunun tekijät. Helsingin posliini-
työntekijäin ammattiosaston historiaa vuosil-
ta 19452005".
aho. Kuvasta puuttuu Timo Sandberg. Kuva: Kirsti Lumiala. Työväenliikkeen kirjasto.