ESPANJA 1936-1939 -kokoelmaluettelo

Yllä: Madrid. 6 de Noviembre de 1936. Aprendiendo el manejo del fusil. Kuva: Työväen Arkisto

Kansan Arkisto.

KA orig 89118. Espanjan sisallissota 1936-1939. Kuva:Kansan Arkisto.

Kuvia Espanjasta 1936-1939

Työväenperinne ry julkaisi Työväenliikkeen kirjastossa sijaitsevasta, Espanjan sisällisotaa käsittelevästä kirjallisuudesta painetun luettelon vuonna 1991.

Espanja 1936-1939_kokoelmaluettelo

PDF-dokumentista voi hakea painamalla CTRL + F, jolloin aukeaa valikko, johon voi lisätä hakusanan.

Espanjan sisällissota 1-5) (1936 – 1939) käytiin vapailla vaaleilla valitus Espanjan tasavaltalaisen hallituksen (republicanos) ja kenraali Francisco Francon johtamien kansallismielisten kapinallisten (nacionalistas) välillä. Sodan voittaneen Francon apuna olivat Saksan ja Italian joukot.

Sodan kokonaisuhrimäärä oli suuri, noin 500 000. Heitä kuoli taistelun yhteydessä 110 000 tasavaltalaisten ja 90 000 kansallismielisten joukossa. Teloituksissa kuoli noin 130 000 ihmistä, joista 75 000 tasavaltalaisia ja 55 000 kansallismielisiä. Pommituksissa menehtyi noin 10 000 ja nälänhädässä noin 25 000 ihmistä. Sodan jälkeen Franco teloitti noin 100 000 henkeä. Keskitysleireillä menehtyi noin 35 000 henkilöä.

Sodan aikaiset ja sen jälkeiset terroriteot

Tasavaltalaisten puolella pelko ja kostonhalu aiheuttivat voimakkaita reaktioita. Eniten julkisuutta sai papistoon kohdistunut väkivalta, koska katolinen kirkko oli tiiviisti kytköksissä konservatiiveihin. Sodan aikana surmattiin noin 6 000 piispaa, pappia, munkkia tai nunnaa. Heidän väkivaltansa keskittyi kapinayrityksen jälkeisiin päiviin ja kohdistui ensin kapinallisiin ja sitten luokkavihollisiin, kuten papistoon ja teollisuusjohtajiin. Tasavaltalaisten uhreja oli kaikkiaan noin 38 000, joista puolet surmattiin Madridissa ja Kataloniassa kesällä 1936. Alkuun tasavaltalaisten joukot koostuivat pitkälti eri työväenjärjestöjen ja vasemmistopuolueiden organisoimista miliisiyksiköistä. Vähitellen ne organisoituivat tavanomaisen armeijan muotoon.

Kansallismielisten terrorin oleellinen kapina-ajatus oli puhdistus (limpieza). Sen tarkoituksena oli eliminoida Espanjan kansasta vasemmistolaiset ja demokraattisliberaalit ainekset. Heinäkuusta 1936 alkuvuoteen 1937 tappaminen oli ”harkinnanvaraista” ja se tehtiin sodan varjolla. Eliminointi muuttuisen jälkeen järjestelmälliseksi. Ensin ammuttiin kaikki sotavangit ja tasavaltalaistenjoukoissa taistelleet, seuraavaksi ammattiyhdistysjohtajat ja tasavaltalaisen hallinnon edustajat, vasemmistolaiset poliitikot sekä kaikki tunnetut tai epäillyt liberaalit ja vapaamuurarit.Suuret maanomistajat, paikallisen kansalliskaartin päällikkö ja melko usein pappi muodostivat paikalliskomitean, joka johti teloituksia. Terrori jatkui kauan sodan jälkeen. Kansallismielisten uhriluku voi nousta jopa 200 000:een niiden dokumentoitujen 80 000 uhrin lisäksi, jos otetaan huomioon kaikki rekisteröimättömät ja vielä dokumetoimattomat surmatyöt.

Muun muassa suomalaisia vapaaehtoisia taisteli Espanjan sisällissodassa kummankin osapuolen joukoissa.

Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu paljon. Kuuluisampia Espanjassa kävijöitä ovat muun muassa Ernest Hemingway 6) ja George Orwell (Eric Blair) 7) . Hemingwayn vuonna 1940 julkaistu romaani ”Kenelle kellot soivat” kertoo yhdysvaltalaisen miehen tarinan Espanjan sisällissodan aikana. Orwellin tunnetuimpia kirjoja ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi ”Katalonia, Katalonia”, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva ”Eläinten vallankumous” ja antitotalitaristinen dystopiakuvaus 8) ”Vuonna 1984”.

Työväenliikkeen kirjastossa oleva Espanja 1936 – 1939 oleva kirjakokoelma kuvaa Espanjan sisällissotaa pääsääntöisesti tasavaltalaisten näkökulmasta.

ESPANJA 1936-1939 : Espanjan sisällissotaa käsittelevää kirjallisuutta Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa / Työväenperinne – Arbetartradition ry, Helsinki 1991.

 

  • Espanjan sisällissotaa käsittelevässä luettelossa on 272 bibliografista viitettä. Julkaisuista lähes 200 on pienpainatteita. Suurin osa materiaalista on julkaistu vuosina 1936-1939. Julkaisut ovat pääosin ranskan- ja espanjan- ja englanninkielisiä. Muita kieliä ovat esimerkiksi saksa, ruotsi ja suomi.
  • Julkaisut kuvaavat Espanjan sisällissotaa lähinnä tasavaltalaisten kannalta. Mukana on muun muassa eri maista tulleitten vapaaehtoisten kuvauksia sodasta, sodan kokeneitten naisten muistelmia, kuvauksia Francon joukkojen hirmuteoista ja taideaarteiden tuhoamisesta sekä kansainvälisten parlamentaarikkojen ja avustusjärjestöjen edustajien raportteja tilanteesta. Kokoelmissa on myös monia Espanjan presidentin Manuel Azanan ja pääministerin Juan Negrinin puheita. Suomalaisten Olavi Karpalon ja Carl von Haarmanin teokset kuvaavat kokemuksia Francon joukoissa.
  • Teoksista suurin osa on peräisin Espanjan tasavaltalaishallituksen Helsingin lähetystöstä sekä yksityishenkilöiltä esimerkiksi Niilo Wälläriltä, Leo Rosenthalilta, Jenny Pajuselta ja Cay Sundströmiltä.
  • Espanjan sisällissotaa käsittelevää arkistomateriaalia löytyy sekä Työväen Arkistosta että Kansan Arkistosta: Kansan Arkistosta esimerkiksi Jenny Pajusen ja Paavo Koskisen henkilöarkistoista. Työväen Arkistosta eismiekiksi Sosialidemokraattisen Naisliiton ja Sosialistisen Internationaalin arkistoista. Molemmissa arkistoissa on myös aihepiiriin liittyviä julisteita, valokuvia ja postikortteja.
  • Espanjan sisällissota 1936-1939 -kokoelman on Työväenliikkeen kirjastossa järjestänyt ja luetteloinut kirjastonhoitaja Leena Rantamäki ja se on painettu Alfred Kordelinin säätiön tuella.

Espanjan sisällissota on luetteloitu luokkaan:

323.2 luokkataistelu, vallankumoukset, kapinat, vapautusliikkeet

323.2 (460) Espanjan sisällissota

Tietokantaan luetteloidut tietueet saa näkyviin Helka-tietokannassa sijaintihaulla (kysymysmerkki on katkaisumerkki, jolloin saa näkyviin kaikki tietueet):

TYL Kirjasto 323.2 (460)?

Espanja-kokoelma on myös luetteloitu Helka-tietokantaan bibliografiaksi merkinnällä tvasen, ESPANJA 1936-1939 + teoksen julkaisuvuosi. Sen saa näkyviin Helka-haun tarkennetulla haulla tvasen espanja? (?=katkaisumerkki) ja operaattoina käytetään ANDia.

LINKKEJÄ JA LÄHTEITÄ:

1) Espanjan sisällissota. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.
2) Espanjan sisällissota. Wapedia.mobi.fi. Viitattu 7.1.2011.
3. Espanjan sisällissodasta. HS.fi.  Artikkeli. Viitattu 7.1.2011.
4. Espanjan sisällissota. Yle.fi. Viitattu 7.1.2011.
5. Espanjan sisällissota. Historianet.fi. Viitattu 7.1.2011.
6. Ernest Hemingway. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.
7. George Orwell. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.
Dystopia. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.

—-