OSUUSTOIMINTA-kokoelmaluettelo

Keskusosuusliike OTK. OTK:n pääkonttori Hämeentiellä vuonna 1933. Helsinki. Kuva: Työväen Arkisto.

Keskusosuusliike OTK. OTK:n pääkonttori Hämeentiellä vuonna 1933. Helsinki. Kuva: Työväen Arkisto.

Kuvia Osuustoiminnasta

Työväenperinnne ry julkaisi 1990 Osuustoiminta-bibliografian Työväenliikkeen kirjastossa olevasta Osuutoimintakokoelmasta.

Ohessa bibliografia PDF-muodossa.

Osuutoimintakokoelmaluettelo

PDF-dokumenteista voi hakea painamalla CTRL + F, jolloin aukeaa valikko, johon voi lisätä hakusanan.

Osuustoiminta 1-5) on yhteistoimintamuoto, jonka avulla sen jäsenet toteuttavat yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteitaan.Osuuskunta on yritys, joka tukee jäsentensä elinkeinoa ja taloutta ja muita heidän yhteisiä tavoitteitaan. Osuuskuntaa koskevat samat vero –ja muut lait kuin muitakin yrityksiä. Jäsenten vastuu riippuu heidän maksamastaan osuusmaksusta. Osuusmaksu palautetaan alkuperäisen suuruisena, jos jäsen haluaa erota. Tuoton ylijäämällä maksetaan korkoa osuuspääomalle tai se palautetaan jäsenille heidän käyttämiensä palvelujen suhteessa. Osuuskuntien jäsenmäärää tai pääomaa ei voi ennalta määrätä, koska jäsenmäärä ja sen mukana pääoma voivat vaihdella. Laissa ei ole minimipääomarajoituksia. Osuuskunnan jäsenillä on yhtäläinen päätösvalta osuuskunnan asioihin, elleivät sen säännöt toisin määrittele. Pienissä osuuskunnissa kaikki osallistuvat sekä päätöksentekoon että myös niiden toteuttamiseen. Osuuskunnan hallintoa hoitaa sen jäsenten valitsema hallitus sekä toimitusjohtaja.

Vuonna 1916 perustettiin edistysmielisten osuuskauppojen aatteelliseksi kattojärjestöksi Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK 6).Se jakoi monipuolista valistusta etenkin vähäosaisten keskuudessa. Tiedotusta jakoi vuodesta 1917 Kuluttajain lehti (vuodesta 1956 Kuluttaja, vuodesta 1965 Me kuluttajat).

Vuonna 1917 KK.n jäsenmäärä oli noin 130 000, ja vuonna 1939 noin 320 000. Vuoteen 1951 mennessä sillä oli jo noin 495 000 jäsentä, joista suurin osa oli teollisuus- ja kaupunkiväestöä. Sodanjälkeisellä jälleenrakennuskaudella edistysmielisen osuustoimintaliikkeen jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti. Sodan menetykset saatiin korjattua nopeasti ja liikkeen jäsenmäärä ja liikevaihto kasvoivat ripeästi.

Työväenliikkeen kirjaston Osuustoimintakokoelma perustuu kirjastossa säilytettävään KK:n kirjaston kokoelmaan. Kokoelma sisältää kattavasti suomalaista edistysmielistä osuustoimintaliikettä, ja sen lisäksi myös ulkomaista osuustoiminta-aineistoa.

OSUUSTOIMINTA / Työväenperinne – Arbetartradition ry, Helsinki 1990.

  • Työväenliikkeen kirjaston osuustoimintakirjallisuudesta on tehty painettu luettelo vuonna 1990. Suurin osa tästä kokoelmasta on peräisin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kirjastosta, mistä se on Työväen Arkiston kautta siirretty Työväenliikkeen kirjastoon.
  • Luettelo sisältää 3585 viitettä. Mukan on paljon pienpainatteita ja jonkin verran sarjajulkaisuja, jotka on pääosin luetteloitu monografioina. Kokoelman kirjallisuus on melko vanhaa. Suurin osa teoksista on julkaistu 1900-1950 -lukujen välissä.
  • Kokoelman luokittamiseen on käytetty UDK:n laajaa saksankielistä laitosta. Julkaisut on järjestetty maittain ja luokittain. Yksittäisen maan aineisto on luokitettu enintään kolmeentoista alaluokkaan riippuen julkaisujen määrästä ja sisällöstä. Julkaisut on sijoitettu eri maihin periaatteella ”sisältö ratkaisee”. Esimerkiksi Intiassa julkaistu teos on sijoitettu Ruotsin kohdalle, mikäli se käisttelee enimmäkseen ruotsalaista osuustoimintaa. Eri maita on yhteensä 36. Omat luokkansa muodostavat myös kansainväliset järjestöt, bibliografiat ja osuustoiminnan teoria. Viimeksi mainittu sisältää teoreettisten esitysten lisäksi paljon sellaisia julkaisuja, jotka käsittelevät samojen kansien sisällä niin monen eri maan osuustoimintaa, ettei niitä ole voitu sijoittaa yksittäisen maan kohdalle.
  • Osuustoimintajärjestöjen aineisto on luetteloitu järjestöittäin. Esimerkiksi Suomen osuustoimintajärjestöjen aineistoa löytyy seuraavasti: 1. Finlands Svenska Andelsförbund, 2. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, 3. Osuuskauppaliitot, 4. Pellervo jne. Järjestöluokkien sisältö on moninainen. Mukana on vuosikirjoja, painettuja pöytäkirjoja, kalentereita, historiikkeja ja lukuisa määrää muita järjestöjen julkaisuja. Saksan osalta on osto- ja myyntiosuuskuntien luokassa tehty samankaltainen ratkaisu kuin järjestöluokassa siten, että julkaisut on luetteloitu osuuskunnittain.
  • Kokoelma on järjestetty ja luettelo  julkaistu Kuluttajaosuuskuntien Keskusliiton taloudellisella tuella.
  • Kokoelman on Työväenliikkeen kirjastossa järjestänyt, luokittanut ja luetteloinut Nina Degerstedt.

Kokoelmasta on luetteloitu tietokantaan vain murto-osa.

LINKKEJÄ JA LÄHTEITÄ:

1) Mitä osuustoiminta on?. Palveluosuuskunnat.net. Viitattu 7.1.2011.

2) Osuutoiminnan periaatteet. Sataosaajat.fi. Viitattu 7.1.2011.

3) Osuuskunta. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.

4) Osuustoiminta. Helsinki.fi. Viitattu 7.1.2011.

5) Kansainvälinen osuustoiminta. Osuustoiminta.coop. Viitattu 7.1.2011.

6) Elanto. Wikipedia.org. Viitattu 7.1.2011.