SUOMALAISIA TYÖVÄENPERINNELAITOKSIA


Työväenperinteen liput

Työväenperinnelaitokset ovat tärkeitä siksi, että työväen perinne on olennainen osa suomalaista kulttuuriperintöä. Työn historian tuntemus on välttämätöntä nykyisen dynaamisen yhteiskunnan ymmärtämiseksi (1, 14).

Laitosten otsikot toimivat linkkeinä niiden sivuille.

Työväen organisaatiot ovat perustaneet verkkosivuston www.tyovaenliike.fi, jonka tarkoituksenaon koota yhteen työväenliikkeen ohjelmaa juhlavuosille 2017 ja 2018. Verkkosivustolla on mm. kalenteri, johon tulee ilmoituksia juhlavuoden tapahtumista.

Taustaa

Vuonna 1975 voimaan astunut yksityisarkistolaki takasi työväenliikkeen arkistoille perustoimintaedellytykset. Arkistotoiminnan ulkopuolelle jäi kuitenkin monia muita työväen perinnetyöhön liittyviä toimintoja, kuten museaalinen aineisto ja arkistojen yhteydessä toimivat laajat kirjastot (1, 3).

Sekä opetusministeriön asettamien työryhmien, että työväenliikkeen eri järjestöjen piirissä tehtyjen esitysten pohjalta nousi esiin kaksi tavoitetta. Maahan oli perustettava Työväenliikkeen kirjasto ja Työväen keskusmuseo (nyk. Työväenmuseo Werstas). Tätä tarkoitusta varten perustettiin loppukeväästä 1983 Työväenperinne – Arbetartradition ry. Sen perustajajärjestöjä olivat Kansan Sivistysrahasto, Työväen Arkiston Säätiö ja Työväen Sivistysliitto. Perustamisen yhteydessä kaikki merkittävät työväenliikkeen järjestöt ja laitokset pyrittiin saamaan mukaan tukemaan näitä laitoksia (1, 3).

Työväenperinne ry:n työ käynnistyi vuoden 1983 syksyllä valtionavun turvin, jolloin ryhdyttiin järjestämään Työväen Arkiston kaoottisessa tilassa ollutta kirjastoa. Myöhemmin työtä jatkettiin järjestämällä Kansan Arkiston kirjastoa. Työväenliikkeen kirjasto perustettiin vuonna 1986. Se aloitti itsenäisen toimintansa vuoden 1987 maaliskuussa (1, 3-4).

Työväen keskusmuseon perustamista varten sekä Työväen Arkiston että Kansan Arkiston museoesineitä ryhdyttiin järjestämään projektityövoiman turvin. Museon sijaintipaikkakunnaksi päätettiin Tampere. Palkattu suunnittelija ryhtyi selvitystyöhön ja esineistöä kerättiin vuokrattuun varastoon. Vuonna 1988 perustettiin Työväen keskusmuseoyhdistys kotipaikkanaan Tampere. Sen tehtäväksi jäi varsinaisen museon perustaminen (1, 3-4).

Työväenperinnelaitokset:

Kansan Arkisto

Kansan Arkisto on Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön ylläpitämä vasemmistolaiseen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto ja se perustettiin vuonna 1957 (1, 9).

Työväen Arkisto

Työväen Arkisto on perustettu vuonna 1909, ja se on kerännyt ja järjestänyt Suomen ja kansainvälisen työväenliikkeen arkisto- ja perinneaineistoa. Sen kokoelmat sisältävät alkuperäisiä asiakirjoja Suomen poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen järjestäytymisen historiasta (1, 6-7).

Ammattiyhdistysarkisto

Ammattiyhdistysarkisto perustettiin vuonna 1976 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen keskusarkistoksi. Sen tehtävänä oli edistää ammattiyhdistysliikettä koskevaa historiallista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Se yhdistettiin osaksi Työväen Arkistoa vuoden 2009 aikana (1, 12-13).

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura THPTS

Seura perustettiin Tampereella 1984. Se on alan tutkijoiden ja harrastajien poliittisesti sitoutumaton yhdysside järjestäen seminaareja ja pyrkien tukemaan jäsentensä tutkimustyötä sekä edistämään alan kansainvälistä yhteistoimintaa (1, 15).

THPTS verkkokirjat

THPTS julkaisut Työväenliikkeen kirjaston sivustolla Helda-julkaisuarkistossa

Seuran sivustolta löydät tietoja mm. kesäseminaareista

THPTS-kesäseminaari 2017 – Sisällissodan jäljet

Työväenmuseo Werstas

Museon tehtävänä on työväen perinteen ja työn historian esineellisen sekä henkisen aineiston keruu, tallentaminen, tutkiminen ja näytteille asettaminen. Se toimiin Työväen keskusmuseoyhdistys r.y.:n alaisuudessa (1, 14).

Työväen Muistitietotoimikunta

 

Suomen työväen henkinen perinne -julkaisusarjan toimituskunta. Vasemmalla Matti Nieminen, Heimo Huhtanen ja Matti Hako

Suomen työväen henkinen perinne -julkaisusarjan toimituskunta. Vasemmalla Matti Nieminen, Heimo Huhtanen ja Matti Hako

 

Kuvia Työväen Muistitietotoimikunnan alkuajoilta

Työväen Muistitietotoimikunnan 2) perustivat nuoret kansatieteilijät ja sosiologit vuonna 1960 keräämään ja tallentamaan muistitietoa työväen kulttuurista ja henkisestä perinteestä. Toimikunta oli aikoinaan Työväen Sivistysliiton alainen, kunnes se vuonna 1976 siirrettiin Työväen Arkiston toimintayhteyteen. Perustajina oli tutkijoita, työväen toimihenkilöitä, työnantajien edustajia ja pankinjohtaja, sosiologi Mauno Koivisto.

Arkisto on kertoma- ja muistitiedon tallentamo. Se kerää haastattelutietoa, järjestää saapuneita kirjoituksia ja järjestää teema-aiheisia muistitietokeruita, joita vuoteen 2010 mennessä on teemoittain vuosien 1905 – yleislakon 1956 välisistä tapahtumista ja juhlavuoden 2010 keruujärjestyksessä 28. loma-aiheinen ”Unohtumaton loma” -yleisökeruu.Suurin yksittäinen aihekokoelma on Suomen sisällissodan punaisen puolen vuosien 1917 – 1918 muistot. Kokoelmista on toimitettu 7 muistitietoantologiaa.

Toimikunnan kokoelmat palvelevat muistitiedon kysyjiä. Muistelmat ovat koottu kertojakohtaisesti muistitietosidoksiksi ja kustakin keräelmästä on olemassa sisällönkuvaus, so. sisällysluettelot on luettavissa Työväen Arkiston sisäisessä verkossa. Toimikunnan kokoelmiin on 50 vuoden ajalta järjestetty muistitietoa noin 8 600:lta kertojalta, yhteensä 386 muistitietosidosta ja noin 2 300 äänitettä.

Kokoelmat käsittävät työväen kokous-, järjestö- ja tapahtumakuvauksia eri paikkakunnilta, elinpiireistä 1800-luvun lopulta alkaen, elämäkerta- ja päiväkirjakirjoituksia sekä kulutusyhteiskunnan alkua 1950-luvulta alkaen,kuten ”Kulutus ja arki”, vuosikurssilaismuistelmat ”Tiedon lähteillä”, työelämän ”Muutoksen porteilla”, kunnantyöntekijöiden ”Me hyvinvoinnin tekijät”, huvielämän ”Elämän iltamat” (2002), tai ympäristömuutoksen ”Ympäristön kasvot” (2003) -yleisökeruut.

Toimikunnan työtä johtaa 13-jäseninen toimikunta, jonka puheenjohtajana on kanslianeuvos Risto Laakkonen. Toimikunnan virkailijana ja sihteerinä Muistitiedosta palvelee fil.lis. Risto Reuna. Toimikunnan kokoelmat ovat tutkijoiden käytössä Työväen Arkiston tiloissa  osoitteessa Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh. 09-7743 1170.

LÄHTEET:

1)Työväen perinnelaitokset, toim. Tuomas Harpf ja Marjaliisa Hentilä. Helsinki. Työväenperinne – Arbetartradition ry., 1989.

2) Reuna, Risto. Työväen Muistitietotomikunta, 2011.