Perinne ja kulttuuri -käsitteistä

Kirjastonhoitaja Raija Kangas Työväenliikkeen kirjastosta toteutti nämä sivut vuonna 2011 harjoitustyönä Heikki Uimosen opetuksessa  Mäntän seudun koulutuskeskuksen järjestämällä Virtuaalidatanomin koulutusjaksolla 2009-2011 (http://www.sasky.fi/opiskele_verkossa). Sivustolla on hyödynnetty koko koulutusjakson aikana kertynyttä materiaalia, siihen on liitetty esimerkiksi Tapani Sankilan opetuksessa tehty työväenliikkeen kirjastosta kertovat PowerPoint- ja videoesitykset.

Sivuilta löytyy sekä kuvallista että sanallista tietoa Työväenperinne – Arbetartradition ry:n toiminnasta, julkaisuista ja yhteistyökumppaneista. Sivut on toteutettu käyttäen erilaisia ilmaisohjelmia.

Kiitokset Kansan Arkistolle, Työväen Arkistolle ja Työväen muistitietotoimikunnalle, jotka antoivat kuvia ja videoita sivustolla käytettäväksi.

Käsitteitä:

Työväenkulttuuri

Kulttuuri 1) on laaja-alainen käsite erilaisine alakultuureineen. Työväenkulttuuri on yksi sen alalajeista.

Työväenkulttuuri 2) syntyi teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Poliittinen ja aatteellinen työväenkulttuuri, johon myös sivistyneistöllä oli vaikutuksensa, syntyi työväenliikkeiden myötä. Työväenliike jaetaan kahteen pääosaan, ammatilliseen ja poliittiseen työväenliikkeeseen. Suomalaisen työväenliikkeen varhaishistoriaan kuuluu lisäksi ns. wrighitläinen työväenliike. Työväenkulttuuri kuuluu olennaisena osana työväenliikkeeseen 3), koska varattomampienkin ihmisten halu sivistää ja kehittää itseään oli voimakas. Työväeksi voidaan ajatella olevan esimerkiksi tehdastyöläiset, jonkin talon, laitoksen tms. palveluksessa olleet palkkatyöläiset. Sivistyneistön katsotaan edustavan nk. korkeakulttuuria 4) .

Työväenkulttuuri on osa kansankulttuuria 5), joka on jakautunut useisiin alakulttuureihin. Työväenkulttuurilla ei ole omaa määritelmäänsä, mutta sitä muokkaa maailmankatsomus 6)  ja siitä syntynyt maailmankuva 7). Kulttuuri on joko yhteisön tai koko ihmiskunnan aineellisten ja henkisten saavutusten kokonaisuus. Työväenkulttuurin voidaan olettaa syntyneen niistä olosuhteista, joihin ihmiset ovat syntyneet ja muokanneet heidän maailmankuvaansa. Siitä on syntynyt muun muassa erilaisia työväenkulttuurimuotoja, kuten maalaustaide, musiikki, näyttämötaide, urheilu jne. Voisi sanoa, että työväenliike mahdollisti yhteiskunnan vähävaraisempienkin osallistua erilaisiin taide- ja urheilumuotoihin. Maailmankuva muokkaa ihmisten ajatuksia ja niistä syntyy erilaisia ideologioita 8). Ideologa eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma muodostuu aatteiden kokoelmaksi. Sen pohjalta syntyy poliittinen näkökulma todellisuuteen. Ideologia voi muodostua kaavoittuneeksi poliittiseksi käytännöksi ja se heijastaa näin ollen tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan 9) tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.

Näillä sivuilla pyritään esittelemään Työväenperinne – Arbetartradition ry:n toimintamuotoja. Yhdistyksen   toiminnan tarkoituksena on työväen ja työväenliikkeen perinteen vaaliminen, tutkiminen ja tallentaminen sekä siitä tiedottaminen. Tämän tehtävän näkyvä osa on Työväenliikkeen kirjasto, jossa säilytetään ja lainataan erilaisia työväenliikkeen ja työväenperinteen historiaan kuuluvia teoksia. Sivuilla esitellään muutamia mainitsemisen arvoisia erillliskokoelmia ja Työväenperinne – Arbetartradition ry:n omaa julkaisutoimintaa. Yhdistys anoo mm. vuosittaisia määrärahoja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 10)  kirjaston toiminnan ylläpitoon.

Työväenliikkeen kirjaston kirja- ja lehtikokoelman keskeisintä osaa ovat työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen järjestöjen aineistot, ideologinen kirjallisuus, henkilöhistoria, osuustoiminta, liiketoiminta ja työväenkulttuuri (näyttämötoiminta, musiikki, urheilu, sivistystyö, lehdistö ja kaunokirjallisuus). Kokoelmaan sisältyy myös mm. työelämää ja naistutkimusta sekä yleistä poliittista ja historiallista kirjallisuutta. Kirjastossa on erillinen venäjänkielinen kirja- ja lehtikokoelma.

Sivuilta löytyvät myös linkit Työväenperinne – Arbetartradition ry:n jäsenyhteisöihin. Jäsenyhteisöjen edustaat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syysvuosikokoukseen. Kevätvuosikokouksessa hyväksytään yhdistyksen (Työväenliikkeen kirjaston) toimintasuunnitelma ja syysvuosikokouksessa sen toimintakertomus. Syysvuosikokouksessa valitaan myös jäsenyhteisöjen edustajista kuusijäseninen hallitus kirjaston asioiden toimeenpanevaksi elimeksi. Kirjastonjohtaja esittelee hallitukselle kirjaston asiat.

Sivuilla on myös linkit yhdistyksen suomalaisiin ja pohjoismaisiin ”sisaryhdistyksiin”. Suomalaisia laitoksia kutsutaan yhteisnimikkeellä Työväenperinnelaitokset.

LÄHTEET:

1) Kulttuuri. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

2) Työväenkulttuuri. Wikipedia.org. Viitattuttu 5.1.2011.

3) Työväenliike. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

4) Korkeakulttuuri. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

5) Kansankulttuuri. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

6) Maailmankatsomus. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

7) Maailmankuva. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

Ideologia. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

9) Yhteiskuntaluokka. Wikipedia.org. Viitattu 5.1.2011.

10) Opetus- ja kultuuriministeriö. Minedu.fi. Viitattu 5.1.2011.