Suomen sisällissota 1918

Pahoin vaurioitunut Helsingin työväentalo Siltasaaressa Helsingissä saksalaisten pommituksten jälkeen keväällä 1918

Pahoin vaurioitunut Helsingin työväentalo Siltasaaressa Helsingissä saksalaisten pommituksten jälkeen keväällä 1918

Kuvia Suomesta vuonna 1918

Suomen sisällissota 1-3) käytiin Suomen senaatin eli hallituksen (valkoisten) ja sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan (punaisten) johtamien joukkojen välillä 27.1. – 16.5.1918. Sisällissodan katsotaan olleen osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa yhteiskunnallista murrosvaihetta. Suomen sisällissota päättyi valkoisten voittoon ja vastaavasti punaisten tappioon.

Suomen historian ristiriitaisimpana tapahtumana sisällissodan vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet pitkäkestoiset. Molemmat sodanosapuolet syyllistivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Punaisia tai punaisiksi epäiltyjä vangittiin laajamittaisesti sekä sodan aikana että sen jälkeen. Sisällissodan noin 37 000 uhrista noin 75 prosenttia on punaisia. Eniten heitä menehtyi sodan päätyttyä perustetuilla vankileireillä ja teloituksissa sodan aikana. Terrorin aikana surmattiin myös suomalaisia valkoisia ja Venäjän kansalaisia. Muita uhreja ovat taisteluissa kaatuneet valkoiset sekä saksalaiset että venäläiset sotilaat.

Suomen kansan kahtiajako syventyi sisällissodan aikana, josta eheytyminen on vienyt pitkään. Sitä osoittanee myös se, että sisällissodasta käytetyt erilaiset nimitykset, esimerkiksi vapaussota, kansalaissota… sen mukaan kummalta puolelta on asioita katsellut. Vuonna 2018 Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Se on lisännyt myös nykytutkijoiden kiinnostusta asiaan. Työväenliikkeen kirjaston kokoelmissa on harvinaisiakin teoksia sodasta. Pääosin ne käsittelevät asioita punaisten näkökulmasta, mutta joukossa on myös valkoisen osapuolen julkaisemia teoksia.

Työväenliikkeen kirjastossa sijaitsevasta Suomen sisällissota 1918 kokoelmasta ei ole tehty painettua julkaistuluetteloa, mutta se löytyy esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta perushaun sijaintihaulla TYL Kirjasto 323.2 (480)? (HUOMAA! kysymysmerkki on katkaisumerkki, jolloin saa koko aineiston näkyviin).

Kansalaissota-aineistoa on myös digioitu Helsingin yliopiston kirjaston digitaaliseen Helda-julkaisuarkistoon. Tämä aineisto on ensisijaisesti Työväenliikkeen kirjastossa säilytettäviä pienpainatteita.

Myös Kansalliskirjaston vuosien 1917 ja 1918 aineistoja löytyy digitoituna.

Kokoelma on myös luetteloitu tietokantaan bibliografiana, ja se löytyy Helka-haun tarkennetulla haulla tvasen, SUOMI 1918? (?=katkaisumerkki). Katkaisumerkki on tarpeen, koska vuoden 1918 merkinnän jälkeen on merkitty teoksen julkaisuvuosi.

Suomen sisällissotaa koskevan aineiston luettelointikaava:

323.2 luokkataistelu, vallankumoukset, kapinat, vapautusliikkeet

323.2 (480) Suomen sisällissota 1918

LINKKEJÄ JA LÄHTEITÄ:

1. Suomen sisällissota . Viitattu 7.1.2011.

2. Suomen sisällissota. Viitattu 7.1.2011.

3. Suomen sisällissodan monet nimet. Viitattu 7.1.2011.