Vuoden työväentutkimus 2023 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan toukokuussa 2023.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja: palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi    

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

Juha Drufva. Sadan vuoden työteliäisyys: Kauppis-Heikin ja Eino Säisän proosan mielenmaisemissa

Anna Lindholm. Den rätta färgen: En biografi om socialisten Anna Wiik

Juha O. Luukka. Koivisto 1917–1918: Viipurin ja Pietarin puristuksessa

Sirpa Puhakka. Kari Uotila: Telakan senaattori

Timo Tuovinen. Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi

Harri Vanhala. Kommuuna Kylväjä: Amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2023)

  • Muutokset ovat mahdollisia. Artikkelia päivitetään sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia vahvistuu.
  • Työväenkirjaston ystävät striimaavat ja/tai videokuvaavat omat tilaisuutensa, jotta kiinnostuneet voivat osallistua etänä tai katsoa tallenteen pian tilaisuuden jälkeen: youtube.com/tyovaki
  • Kirjaston tilaisuudet ovat kaikille avoimet. Tervetuloa!

Torstaina 20.4. klo 17.00-18.00

Jutta Ala-Äijälä: ”Iskelmätytöt, tienraivaajat – 1950-luvun naislaulajia haastattelemassa”

1950-luvulla nähtiin ensimmäinen suurempi naislaulajien esiinmarssi suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Annikki Tähden Muistatko Monrepos´n ja Brita Koivusen Suklaasydämen myötä naiset nousivat hallitsemaan levylistoja, ja samalla monet työllistyivät laulusolisteiksi keikkaileviin orkestereihin. 

Miten naiset itse kokivat tuon ajan ja millaista oli iskelmätyö naisten näkökulmasta? Kuka toimi teininä rumpalina tanssibändissä? Kuka teki töitä studiomuusikkona? Kuka koki, että naislaulajat olivat kaunistuskukkasia bändin edessä? Kenen autoa seurattiin kotimatkalla keikkareissulta? Kuka sanoi, ettei vaihtaisi pois hetkeäkään?

Iskelmätytöt, tienraivaajat on Jutta Ala-Äijälän tietokirja- ja tiedonkeruuhanke, jonka puitteissa tehdyt 1950-luvun ja 60-luvun alun naislaulajien haastattelut arkistoidaan Musiikkiarkistoon. Vuosina 2013–14 ja 2022–23 tehdyissä haastatteluissa ääneen pääsevät Tuula Ikäheimo, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Ritva Mustonen, Irmeli Mäkelä, Rauni Pekkala, Helena Siltala ja Ritva Simuna. 

Jutta Ala-Äijälä on kulttuurihistoriasta valmistunut FM, musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko, joka on kiinnostunut populaarimusiikin naistoimijoiden historiasta ja heidän tarinoidensa esiin nostamisesta. Hän toimii parhaillaan Musiikkiarkiston vs. arkistonhoitajana.

Ala-Äijälän esitelmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä
Musiikkiarkisto

Tiistaina 30.5. klo 17

Hävitys: Tapauskertomus

Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma saapuu kirjastoon keskustelemaan teoksestaan Hävitys: Tapauskertomus. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapuheenjohtaja Leena Nikula.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Menneet tilaisuudet

Torstaina 26.1. klo 17.30

Kari Uotila – Telakan senaattori

Työväenkirjaston ystävien vuoden ensimmäisessa studia generaliassa Kari Uotila ja kirjan kirjoittaja Sirpa Puhakka keskustelevat ja esittelevät teosta Uotilan elämästä.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Tiistaina 31.1. klo 17.00

”Miten eroavat – jos eroavat – porvarillinen ja vasemmistolainen demokratia toisistaan?”

Hakaniemen demarien järjestämä keskustelusarja demokratiasta jatkuu jälleen kirjastossa.

Illan aiheesta keskustelemassa…

  • Erkki Tuomioja, kansanedustaja
  • Kari Hokkanen, professori
  • Kari Kinnunen, ent. Työväen Akatemian rehtori
  • Sami Metelinen, Elinkeinoelämän valtuuskunta
  • Marxilaisuuden tuntija ja rauhanaktivisti Kalevi Suomela kyselee ja kommentoi
  • Puheenjohtajana Hakaniemen sosialidemokraattien vpj. Pauli Manninen

Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit

Katso YouTubessa

Keskiviikkona 8.2. klo 18.00 – 19.30

Stalker-vuodet

Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa Olli Jalonen esittelee uutuusteostaan Stalker-vuodet. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Lue lisää: Taidetta ja ennustuksia

Maanantaina 6.3. klo 17-19

SDP:n historian uudet tuulet

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää Työväenliikkeen kirjastossa paneelikeskustelun SDP:n historian uusista avauksista puolue- ja henkilöhistorian näkökulmasta.

Dosentti Tapio Bergholm, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Matti Hannikainen ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander keskustelevat aiheesta tutkimustensa pohjalta. Paneelin puheenjohtajana toimii Ulpu Iivari.

Tilaisuuden jälkeen klo 19 järjestetään THPTS:n vuosikokous seuran jäsenille.

Järjestäjä
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Katso YouTubessa

Tiistaina 21.3. klo 17.30-19.00

Työväkeä, Sivistystä, Liikettä:
satavuotias Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliiton kaksiosainen satavuotishistoriikki on illan aiheena Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa. Toimittaja Risto Kolanen haastattelee historiikin kirjoittajaa, historiantutkija Tero Tuomistoa.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.

Into Kustannus myy teoksia tilaisuudessa hintaan 30 € kpl / molemmat osat 50 € (pankkikortilla).

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Näyttely: Taidetta ja ennustuksia (1.2 – 28.2.2023)

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Narri Marseille ja Visconti.
Kuva: Niklas Bengtsson

Taidetta ja ennustuksia -näyttely esittelee tarot-korttien historiaa, tarot-kortteja ja alan kirjallisuutta.

Vanhimpina säilyneinä tarot-kortteina pidetään Rothschildin tarot-korteiksi kutsuttuja kahdeksaa käsinmaalattua korttia, jotka on ajoitettu vuosien 1435 ja 1440 välille. Näyttelyssä on esillä kopio vuonna 1451 tehdyistä ylellisistä Visconti-Sforza-pelikorteista. Näitä italialaisia renessanssikortteja ei liene käytetty pelaamiseen, vaikka Viscontien ja Sforzien muuten tiedetään pelanneen tarot-korteilla.

Tarot-kortit yleistyivät kirjapainotaidon myötä 1500-luvulla. On arvioitu, että pelkästään Ranskassa tehtiin 1500-luvulla noin
500 000 tarot-pakkaa ja seuraavalla vuosisadalla jopa miljoona, mikä kertoo korttien kansankulttuuriluonteesta.

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallisia korttipelejä. Niiden käyttäminen ennustamiseen alkoi vasta 1700-luvun lopulla, jolloin korttien alkuperä liitettiin muinaisegyptiläisiin, kabbalistisiin ja esoteerisiin yhteyksiin. Nykyään juuri ennustaminen ja ennustajalla käyminen on kansankulttuuria.

Taidetta ja ennustuksia -näyttelyssä on esillä perinteisiä ennustuskortteja, merkittävien taiteilijoiden suunnittelemia tarot-pakkoja, kirjallisuusaiheisia kortteja ja tarot-kirjoja. Työväenliikkeen kirjastossa pidettävässä näyttelyssä voi mm. tutustua Salvador Dalin, Niki de Saint-Phallen ja Marita Liulian taiteellisiin tarot-kortteihin tai vaikkapa Bram Stokerin Draculasta innoituksena saaneisiin kortteihin. Tarot-kirjojen erikoisuuksiin kuuluu miniatyyrikirja, jonka kirjanmerkkinauhan päässä on todella minimaaliset tarot-kortit.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Avoinna: 1.–28.2.2023, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväki ja 1800-luku

Työväentutkimus Vuosikirja 2022 on ilmestynyt painettuna sekä avoimena verkkojulkaisuna. Julkaisun teemaan Työväki ja 1800-luku syvennytään seuraavissa artikkeleissa:

  • Kirsi Vainio-Korhonen, Topi Artukka, Taina Saarenpää, Noora Viljamaa, Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa
  • Niklas Bengtsson, Lukemista nuorisolle: Lastenkulttuuria työväestölle ja työväestöstä?
  • Martti Kosonen, Uuraan uhmakkaat lastaajat: Stuuvarit ja stuuvari-instituutio 1850–1910-luvuilla

Vuosikirja sisältää myös lukuisia muita kirjoituksia – tutkimusartikkeleita, katsauksia, kirja-arvioita jne.

Tilaa vuosikirja

Yksittäisen numeron hinta on 15 €. Tilaa uusin vuosikirja tai liity vuosikirjan kestotilaajaksi:

https://www.kulttilehdet.fi/tyovaentutkimus-vuosikirja/tilaa-tyovaentutkimus-vuosikirja

Lue vuosikirja verkossa

Vuosikirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://journal.fi/tyovaentutkimus

Joulurauhaa

Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kirjasto sulkeutuu jouluksi perjantaina 23.12.2022.

Avaamme uudelleen loppiaisen jälkeen tiistaina 10.1.2023.

The Library of the Labour Movement is closed from the 23rd of December until the 10th of January 2023. The staff wishes everyone happy holidays!