Työväenliikkeen kirjasto

(Alkuperäinen tiedote: https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/historialliset-tyovaenlehdet-digitaalisina-kayttoon.html)

Vanhoja työväenlehtiä pääsee nyt lukemaan digitaalisesti Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen lisäksi myös Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla. Kansalliskirjasto ja Työväenliikkeen kirjasto, arkistot ja museo ovat sopineet lehtien digitoinnista ja verkkokäytöstä tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.

Suomen Sosialidemokraatti, Työkansan Sanomat, Vapaa sana ja Kansan Uutiset -lehtien numerot ovat käytettävissä edellä mainituissa kirjastossa, arkistoissa ja museossa siltä osin kuin ne on digitoitu. Digitoinnin edetessä lehtiä avataan käytettäväksi aina vuoteen 1966 saakka. Tutkijoilla ja asiakkailla on mahdollista selata digitoituja lehtiä ja tehdä hakuja aineistoon laitosten asiakaspäätteillä sekä kopioida ja tulostaa lehdistä artikkeleita omaan tai tutkimuskäyttöönsä.

”Työväenperinne ry, joka ylläpitää Työväenliikkeen kirjastoa Helsingissä, on saanut Palkansaajasäätiöltä rahoitusta vanhojen työväen sanomalehtien digitoimiseen Kansalliskirjastossa. Hanke jatkuu nyt kolmatta vuotta. Työväenlehdet ovat muodostaneet tärkeän informaatiokanavan aikanaan Suomen kansalle, ja nyt lehdet saadaan Kopioston kanssa tehdyllä sopimuksella tutkimuskäyttöön ja kiinnostuneiden asiakkaiden selailtavaksi työväentutkimuksen erikoiskirjastossa, työväenperinnettä säilyttävissä keskeisissä arkistoissa sekä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella”, toteaa Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes.

”On ilo tehdä yhteistyötä, joka mahdollistaa kansakunnan historian kannalta merkittävien työväenlehtien digitoinnin ja niiden lakisääteistä laajempaan käyttöön avaamisen. Asiakkaita kiinnostavat maamme sotien ajan, jälleenrakentamisen vuosikymmenten sekä 1950-ja 1960-luvun lehtiaineistot”, kertoo yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen Kansalliskirjastosta. ”Laajoistakin digitaalisista aineistoista tutkijoiden, opiskelijoiden ja kansalaisten on helppo löytää etsimänsä palvelustamme digi.kansalliskirjasto.fi”, Karppinen jatkaa.

Kansalliskirjaston digitoimien vanhojen lehtiaineistojen avaaminen tutkimus- ja asiakaskäyttöön vaatii tekijänoikeuslain mukaan oikeudenhaltijoiden luvan. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Kopiosto edustaa laajasti lehtien kustantajia ja tekijöitä, kuten toimittajia, valokuvaajia, kuvittajia, graafikoita ja kääntäjiä, ja pystyy myöntämään käyttöön tarvittavat luvat.

”On hienoa, että voimme mahdollistaa vanhojen työväenlehtien saamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja muun yleisön saataville. Nämä ovat tärkeitä aineistoja monille tutkijoille ja historiasta, politiikasta ja työväenliikkeistä muutoin kiinnostuneille”, lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela Kopiostosta sanoo.

Lisätietoja: 

KOPIOSTO, Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela, kirsi.salmela@kopiosto.fi, puh. 09 4315 2349, www.kopiosto.fi

TYÖVÄENPERINNE RY, Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes, tuija.siimes@tyovaenperinne.fi, puh. 0440 750 429, www.tyovaenperinne.fi, www.tyark.fi, www.kansanarkisto.fi, www.werstas.fi

KANSALLISKIRJASTO, Yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen, pirjo.karppinen@helsinki.fi, puh. 029 412 1423, https://www.kansalliskirjasto.fi/, Vapaakappalekirjastot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto

Kirjaston tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Kaikki ovat tervetulleita!

Osasta tilaisuuksista alustavat tiedot. Muutokset ja lisäykset mahdollisia!

Syyskuu

TORSTAINA 13.9. klo 17.00 – 18.30
KOHTUUS KAIKESSA: KESTÄVÄN TALOUDEN SUOMI

Kati Peltola esittelee uutuuskirjaansa Kohtuus kaikessa: kestävän talouden Suomi. Jukka Haapakoski, Kari Kallonen ja Päivi Uljas toimivat kommentaattoreina.
[Livestream-tallenne]

TORSTAINA 20.9. KLO 17.00 – 19.00
AU-äidistä tasavertaiseksi vanhemmaksi -keskustelutilaisuus

Yhteiskunnallisten muutosten myötä myös perhekäsitykset ovat laajentuneet ajan kuluessa. Yhden vanhemman perheiden asema on parantunut vuosien varrella paljon, mutta kuitenkin edelleen keskustelua aiheuttavat monet samat teemat kuin yhdistyksen perustamisen aikaankin. Tule kuuntelemaan keskustelua perhekäsitysten muutoksesta!

Keskustelemassa yhdistyksen ja yksinhuoltajuuden historiaan perehtyneitä henkilöitä: Anneli Miettinen VTM, tutkija, Kela; Tytti Salminen Pienperheyhdistyksen (ja aikaisemman Au-yhdistyksen) pitkäaikainen puheenjohtaja; Jaana Hartikainen viestintäkoordinaattori, Pienperheyhdistys. Keskustelun juontaa Kaisli Syrjänen, Pienperheyhdistyksen kansalaistoiminnan koordinaattori.

TIISTAINA 25.9. klo 18.00 – 20.00
SANANVAPAUDEN KAHVILA KESKUSTELEE: MEDIA-ILTA

• Media ja sotien uhkakuvat?
• Ohjaako media ajatteluamme?
• Nato, EU, USA, Suomi, Lähi-Itä, Venäjä, Ukraina?
• Julkisen palvelun Yle uudistuu! Mihin suuntaan?

Työväenliikkeen kirjastossa keskustelemassa tutkijatohtori Noora Kotilainen (Helsingin yliopisto), puheenjohtaja Esa Ylikoski (Kansan Radioliitto), vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen (Yle), kansanedustaja Erkki Tuomioja, professori, eversti (evp) Pekka Visuri

Juontaa Eki Haapalainen

Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Työväenkirjaston ystävät tarjoavat pullakaffeeta.

Järjestää
Kansan Radioliitto ry / Lähiradio 100,3 MHz yhdessä Työväenkirjaston Ystävät ry:n kanssa.
[Livestream-tallenne]

Lokakuu

TORSTAINA 4.10.2018 klo 17.30 – 19.30
UUTTA KIRJALLISUUTTA VUODEN 1918 SISÄLLISSODASTA

Historioitsijat ilman rajoja, Työväenkirjaston ystävät ry ja Vapaus valita toisin ry järjestävät keskustelutilaisuuden Uutta kirjallisuutta vuoden 1918 sisällissodasta.

Erkki Tuomioja toimii tilaisuuden puheenjohtajana. Vuoden uutuusteoksista keskustelevat Seppo Hentilä, Tiina Lintunen ja Sirkka Ahonen.

Keskustelun aiheina mm. teokset: Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous Suomessa 1918 ja Tuomas Tepora & Aapo Roselius (toim.): Rikki revitty maa, Sture Lindholmin Vankileirihelvetti Dragsvik ja Reetta Laitisen toimittama sarjakuva-antologia Sisaret 1918, Marko Tikan vuotta 1918 käsittelevät julkaisut ja Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat.

Kirjastossa on samaan aikaan esillä näyttely vuoden 1918 uudesta tutkimuskirjallisuudesta.
[Livestream-tallenne]

TORSTAINA 11.10. klo 17.00 – 18.30
LENININ MORSIAN

Ritva Hartzell esittelee uutta runoteostaan Leninin morsian. Kirjan ensimmäinen osa käsittelee luokkasotaa, punaisten vankileirejä ja Leninin antamaa itsenäisyyttä, toinen osa luontokuvauksia Viikistä ja kolmas Suomea koskevaa poliittis-yhteiskunnallista kritiikkiä. Leena Nikula haastattelee.

MAANANTAINA 15.10. KLO 15.00 – 17.00
SAVITAITEILIJA

Sauli Uhlgrenin uuden romaanin Savitaiteilija Helsingin-julkkarit juhlitaan Työväenliikkeen kirjaston isossa salissa 15.10. klo 15 alkaen.

Tilaisuudessa kuullaan kirjailijan haastattelun lisäksi sadan vuoden takaisia työväenballadeja Reino Bäckströmin laulamana ja hänen omalla harmonikkasäestyksellään.

Julkistamistilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

”Savitaiteilija on kirjailija Sauli Uhlgrenin (s. 1941) kuudestoista romaani. Se on todellisiin tapahtumiin löyhästi perustuva teos, joka herättää kysymyksen ihmisen selviytymisen edellytyksistä lähes mahdottomissa olosuhteissa. Savitaiteilijan keskiössä on taiteellisesti lahjakas ja ihmisten väliseen hyvään loppuun asti uskova Seemi, joka päätyy sisällissodan melskeissä punavankileirille. Vaikuttava, viipyilevällä kielellä taituroiva Savitaiteilija pohtii Seemin tarinan avulla luottamusta ja luottamuksen puutetta, taiteen voimaa, ihmeitä ja kuoleman voittamista.”

MARRASKUU

PERJANTAI-SUNNUNTAI 9.-11.11.2018
AATOSTA JALOA – MARRASKUUN VALOA
Stadin viidennet työväenkirjallisuuspäivät

Jo perinteeksi muodostunut kirjallisuustapahtuma palaa jälleen marraskuussa. Tarkemmat tilaisuustiedot myöhemmin.

Perjantaina 9.11. järjestään Kapinarunoilta – lue siitä lisää täältä.

PERJANTAI 9.11.2018 klo 15.00 – 16.30
TYÖVÄENTUTKIMUS 2018 -julkistustilaisuus

Työväentutkimus -vuosikirja julkaistaan tänä vuonna Työväenliikkeen kirjastossa perjantaina 9.11. klo 15.00. Tämän vuoden vuosikirjan teemana on Suomen sisällissota.

IV KAPINARUNOJEN KERÄYS

Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää neljännen kapinarunojen keräämisen ja siihen liittyvän tapahtuman. Tarttuu tukkasi sitten tähtiin tai kulkevat jalkasi tukevasti maassa, voit runoilla itsesi Kapinarunojen maailmaan. Edellisten vuosien tapaan kapinan kohteena voi olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Tänä vuonna teemana on Kapina – Rauha – Demokratia.

ELÄMÄ ON LIIKETTÄ. KAPINAMIELI UUDISTAA.

Lähetä runosi 30. syyskuuta mennessä Kapinarunoraadille osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Raati voi silti valita runon, mikäli se on riittävän tuore edustamaan tämän päivän kapinallisuutta. Lähettämällä runosi annat suostumuksesi, että runosi voidaan julkaista Kapinaruno IV –kirjassa.

Raati valitsee runoista 15–25 esitettäväksi Työväenliikkeen kirjastossa Kapinarunoillassa 9. marraskuuta 2018. Runojen valinnassa painotetaan vuoden teemaa. Kapinarunoilta on osa Aatosta jaloa – Marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuden päiviä.

Kapinarunoraadin muodostavat runoilija, luovan kirjoittamisen opettaja Miia Toivio ja kirjallisuudentutkija, Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt filosofian tohtori Riikka Ylitalo sekä tietokirjailija Jussi Särkelä. Raati kutsuu runoilijat Kapinarunoiltaan 25. lokakuuta mennessä.

Runoista, niiden esittämisestä Kapinarunoillassa ja julkaisemisesta Kapinaruno IV -kirjassa ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno IV -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

Tervetuloa luomaan uutta runoutta.
Työväenkirjaston Ystävät ry.
Tarkemmat tiedot: matias.sarke@gmail.com

Jaathan tätä viestiä kaikkialle, missä arvelet olevan kapinallisen runollista mieltä.