Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2023)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu. Muutokset ovat mahdollisia!

Työväenkirjaston ystävät striimaavat omat tilaisuutensa.

Tiistaina 19.9.2023 klo 17.00 – 18.00

Kirjanjulkistus: Kapinaruno VIII -antologia

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän tilaisuuden avaa Risto Kolanen, ja runoraadin edustajat Miia Toivio ja Sanni Purhonen esittelevät antologian. Lisäksi tekijät esittävät antologiaan valittuja runojaan.

Teos koostuu runoista joita kerättiin viime vuoden Kapinarunoiltaa varten.

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 20.9.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Luokkataistelua ruotsiksi – identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Kirjassa tarkastellaan yhdeksän artikkelin voimin kielen ja luokan, sekä nationalismin ja sosialismin suhdetta 1900-luvun suomalaisessa työväenliikkeessä. Artikkelit ovat tulosta poikkitieteellisestä Luokkataistelu ruotsiksi: Kieli ja identiteetti ruotsinkielisessä työväenliikkeessä Suomessa 1900-luvulla -tutkimusprojektista, joka toteutettiin Åbo Akademin historian ja kirjallisuustieteen laitoksilla.

Luokkataistelua ruotsiksi – Identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä. Toim. Johan Ehrstedt, Matias Kaihovirta, Emil Kaukonen ja Mats Wickström. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Papers on Labour History. 2023, 320 s.

Järjestäjä:
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Torstaina 19.10.2023 klo 18.00 – 19.30

Molly & Henry

Kirjailija Kjell Westö kertoo Työväenkirjaston ystävien studia generalia -luennossa uutuuskirjastaan Molly & Henry. Haastattelijana Mikko Majander.

”Mestarikertojan dramaattinen romaani sukeltaa historiamme tummimpiin vuosiin. Mitä sota tekee ihmiselle, elämälle, rakkaudelle?
Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun.
Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki.” –Otava

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 8.11.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus:

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Maija Sarasteen kirja kertoo Anna Sarlinista, joka oli laulajatar ja musiikinopettaja sekä hänen veljestään Alfred Sarlinista, joka oli vapaa-ajattelija, anarkisti ja Työmies-lehden toimittaja. Kirjan tekijää haastattelee Heikki Poroila.

Järjestäjä:
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Perjantaina ja lauantaina 24.- 25.11.2023

Stadin työväenkirjallisuuspäivät

Stadin kymmenennet työväenkirjallisuuspäivät

Kirjallisuuspäivien teemoina ovat tänä vuonna sota, rauha, demokratia ja media. Koko ohjelma julkistetaan myöhemmin syksyllä.

  • Perjantaina ohjelmassa Työväentutkimus Vuosikirjan 2023 julkistaminen klo 16. Vuosikirjan teemana on Työ 2020-luvulla. Klo 18 Kapinarunoilta
    (Kapinarunojen keruu on käynnissä 6.10.2023 asti!)
  • Lauantaina paneelikeskusteluja, kirjaesittelyjä ja kirjailijahaastatteluja.

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Menneet tilaisuudet

Keskiviikkona 30.8. klo 18.00 – 20.00

Itään ja takaisin

Työväenkirjaston ystävien syksyn ensimmäisen studia generalian aiheena on Miia Apukan esikoisteos Itään ja takaisin. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

”Eelis Apukka lähtee jouluna 1931 Lapin Sattasesta tunturierämaan poikki Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan avarampaa maailmaa ja parempaa elämää. Eeliksen ja kumppaneiden tie vie Muurmannissa internointiin, Pietarissa Krestyn vankilaan, karulle metsätyöpunktille Äänisestä itään ja Vjetkan kolhoosiin Karjalan Tasavallassa. Koettelemusten jälkeen uusi elämä tuntuu aukeavan toimittajana Petroskoissa. Mutta unelma muuttuu painajaiseksi, vainojen silmukka kiristyy. Kansallisuudesta tulee rikos. Lopulta Eeliksen on ratkaistava, jäädäkö vai lähteä. On päätettävä, mikä elämässä on sittenkin tärkeintä.

Kirjoittaja on Eelis Apukan pojantytär. Kirjan tositapahtumapohjana ovat Etsivän keskuspoliisin seurantaraportit, kuulustelupöytäkirjat, kirjeet sekä aikakauden lehtikirjoitukset ja tutkimuskirjallisuus.” — kustantajan esittelyteksti

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Kapinaruno 2023

Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.

Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 24.11.—25.11.2023. Kapinarunoilta on pe 24.11.2023. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno IX -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 6.10.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.

Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen. Kapinarunotilaisuudessa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 13.11.2023 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com

Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria.

Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.

Kesän aukioloajat 2023

Siirrymme kesän aukioloaikoihin 1.6. Sulkeudumme kesäksi juhannusaatonaattona jo klo 15 ja avaamme uudelleen 1.8.

  • 1.6. – 22.6. avoinna ti-pe 10-16
  • 23.6 – 31.7. suljettu
  • 1.8 – 31.8. avoinna ti-pe 10-16

Summer opening hours in June and August

We’re switching to summer opening hours June 1st.

Note that the library is closed for summer from June 23rd until August. June 22nd we will close already at 3 p.m.!

  • June 1st – June 22nd – open from tuesday to friday 10 a.m. to 4 p.m.
  • June 23rd – July 31st – closed
  • August 1st – August 31st – open from tuesday to friday 10 a.m. to 4 p.m.

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2023)

Työväenkirjaston ystävät ry ja muut kansalaisjärjestöt ovat striimanneet tilaisuuksiaan.

Menneet tilaisuudet

Torstaina 26.1. klo 17.30

Kari Uotila – Telakan senaattori

Työväenkirjaston ystävien vuoden ensimmäisessa studia generaliassa Kari Uotila ja kirjan kirjoittaja Sirpa Puhakka keskustelevat ja esittelevät teosta Uotilan elämästä.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Tiistaina 31.1. klo 17.00

”Miten eroavat – jos eroavat – porvarillinen ja vasemmistolainen demokratia toisistaan?”

Hakaniemen demarien järjestämä keskustelusarja demokratiasta jatkuu jälleen kirjastossa.

Illan aiheesta keskustelemassa…

  • Erkki Tuomioja, kansanedustaja
  • Kari Hokkanen, professori
  • Kari Kinnunen, ent. Työväen Akatemian rehtori
  • Sami Metelinen, Elinkeinoelämän valtuuskunta
  • Marxilaisuuden tuntija ja rauhanaktivisti Kalevi Suomela kyselee ja kommentoi
  • Puheenjohtajana Hakaniemen sosialidemokraattien vpj. Pauli Manninen

Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit

Katso YouTubessa

Keskiviikkona 8.2. klo 18.00 – 19.30

Stalker-vuodet

Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa Olli Jalonen esittelee uutuusteostaan Stalker-vuodet. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Lue lisää: Taidetta ja ennustuksia

Maanantaina 6.3. klo 17-19

SDP:n historian uudet tuulet

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää Työväenliikkeen kirjastossa paneelikeskustelun SDP:n historian uusista avauksista puolue- ja henkilöhistorian näkökulmasta.

Dosentti Tapio Bergholm, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Matti Hannikainen ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander keskustelevat aiheesta tutkimustensa pohjalta. Paneelin puheenjohtajana toimii Ulpu Iivari.

Tilaisuuden jälkeen klo 19 järjestetään THPTS:n vuosikokous seuran jäsenille.

Järjestäjä
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Katso YouTubessa

Tiistaina 21.3. klo 17.30-19.00

Työväkeä, Sivistystä, Liikettä:
satavuotias Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliiton kaksiosainen satavuotishistoriikki on illan aiheena Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa. Toimittaja Risto Kolanen haastattelee historiikin kirjoittajaa, historiantutkija Tero Tuomistoa.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.

Into Kustannus myy teoksia tilaisuudessa hintaan 30 € kpl / molemmat osat 50 € (pankkikortilla).

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Torstaina 20.4. klo 17.00-18.00

Jutta Ala-Äijälä: ”Iskelmätytöt, tienraivaajat – 1950-luvun naislaulajia haastattelemassa”

1950-luvulla nähtiin ensimmäinen suurempi naislaulajien esiinmarssi suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Annikki Tähden Muistatko Monrepos´n ja Brita Koivusen Suklaasydämen myötä naiset nousivat hallitsemaan levylistoja, ja samalla monet työllistyivät laulusolisteiksi keikkaileviin orkestereihin. 

Miten naiset itse kokivat tuon ajan ja millaista oli iskelmätyö naisten näkökulmasta? Kuka toimi teininä rumpalina tanssibändissä? Kuka teki töitä studiomuusikkona? Kuka koki, että naislaulajat olivat kaunistuskukkasia bändin edessä? Kenen autoa seurattiin kotimatkalla keikkareissulta? Kuka sanoi, ettei vaihtaisi pois hetkeäkään?

Iskelmätytöt, tienraivaajat on Jutta Ala-Äijälän tietokirja- ja tiedonkeruuhanke, jonka puitteissa tehdyt 1950-luvun ja 60-luvun alun naislaulajien haastattelut arkistoidaan Musiikkiarkistoon. Vuosina 2013–14 ja 2022–23 tehdyissä haastatteluissa ääneen pääsevät Tuula Ikäheimo, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Ritva Mustonen, Irmeli Mäkelä, Rauni Pekkala, Helena Siltala ja Ritva Simuna. 

Jutta Ala-Äijälä on kulttuurihistoriasta valmistunut FM, musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko, joka on kiinnostunut populaarimusiikin naistoimijoiden historiasta ja heidän tarinoidensa esiin nostamisesta. Hän toimii parhaillaan Musiikkiarkiston vs. arkistonhoitajana.

Ala-Äijälän esitelmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä
Musiikkiarkisto

Torstaina 27.4. klo 17.00-19.00

Mitä Saksan vasemmistopuolueelle (Die Linke) kuuluu?

Saksan vasemmistopuolue (Die Linke) hävisi parlamenttivaaleissa 2021 ja sai vain 4,9% äänistä mutta säilytti parlamenttipaikkansa kun se onnisti saamaan kolme vaalipiiriedustajaa, mikä toi myös ääniosuutta vastaavan määrän parlamenttipaikkoja. Saksan vasemmistopuolueessa on ollut huomattavia sisäisiä ristiriitoja, joita erityisesti suhtautuminen Ukrainan sotaan on vahvistanut.

Saksan vasemmistopuoluetta lähellä olevan ajatuspajan, Rosa Luxemburg -säätiön, tutkijat Conny Hildebrandt ja Florian Horn vierailevat Suomessa ja kertovat englanniksi, mitä Saksan vasemmistossa nyt on tapahtumassa.


Järjestäjä
Vasemmistofoorumi (tilaisuus striimataan Vasemmistofoorumin Facebookiin)

Tiistaina 2.5. klo 17.30 – 18.30

Datakapitalismi kriisien maailmassa

Kansanedustaja Timo Harakka saapuu kirjastoon esittelemään uutuusteostaan Datakapitalismi kriisien maailmassa.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Kirjaston kirjakirpputori
9.5. – 12.5.

Kirjastossa on Kallio kukkii -viikolla esillä kirjakirpputori.
Tervetuloa poimimaan lukemista!

Torstaina 25.5. klo 17-19

Eläkeikäiset yhteiskunnassa

Vapaus Valita Toisin ry järjestää keskustelun teemasta eläkeikäiset yhteiskunnassa to 25.5 klo 17-19. Nykyjärjestelmässä suomalaiset ovat elinaikanaan työssä 33 vuotta ja eläkkeellä 21 vuotta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Millaista työelämän politiikkaa ja eläkepolitiikkaa tarvitsemme? Keskustelijoina:

  • Pekka Myrskylä, väestötilastojen asiantuntija, jäänyt eläkkeelle Tilastokeskuksesta
  • Sinikka Näätsaari, työura- ja eläkeasioiden päällikkö, SAK
  • Janne Pelkonen, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, Työeläkevakuuttajat TELA
  • Mika Pantzar, professori, Kuluttajatutkimuskeskus
  • Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti, vetää keskustelun

Järjestäjä
Vapaus Valita Toisin VVT striimaa tilaisuuden:
Tilaisuutta voi seurata myös netistä suorana tai jälkikäteen tallenteena osoitteessa www.vapausvalitatoisin.com

VVT:n striimi YouTubessa

Perjantaina 26.5. klo 14-16

Työväenperinnepäivä

Työväenperinne ry 40 vuotta

Työväenperinne ry perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1983 edistämään työväenperinteen tallennusta ja tutkimusta. Tilaisuuden avaa Työväenperinne ry:n sihteeri, Työväenliikkeen kirjaston kirjastonjohtaja Tuija Siimes.

Vuoden työväentutkimus -palkinnonjako

Vuodesta 1996 lähtien Työväenperinne ry on jakanut Vuoden työväentutkimus -palkinnon, joka annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Tilaisuudessa palkintoraadin puheenjohtaja, dosentti Matias Kaihovirta julkistaa palkinnonsaajat ja palkinnonsaajat pitävät puheenvuoronsa.

Puheenvuorojen jälkeen tarjolla on kakkua ja kahvia.

Lämpimästi tervetuloa Työväenperinnepäivään!

Tutustu menneiden vuosien palkittuihin teoksiin

Tiistaina 30.5. klo 17

Hävitys: Tapauskertomus

Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma saapuu kirjastoon keskustelemaan teoksestaan Hävitys: Tapauskertomus. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapuheenjohtaja Leena Nikula.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Vuoden työväentutkimus -palkinto Harri Vanhalalle ja kunniamaininta Sirpa Puhakalle

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat vuosina 2021 ja 2022 ilmestyneet ei-akateemiset tutkimukset.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnettiin Harri Vanhalalle teoksesta Kommuuna Kylväjä: Amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla (Siirtolaisuusinstituutti, 2021).

Vuoden työväentutkimus -kunniamaininta myönnettiin Sirpa Puhakalle teoksesta Kari Uotila: Telakan senaattori (Kulttuuriosuuskunta Partuuna, 2022).

Vuoden työväentutkimus -palkinnon suuruus on 1 000 € ja kunniamaininnan 250 €.
Palkinnot luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä perjantaina 26.5.2023 klo 14.00.

Lisätietoja ja kuvia:
Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Lauri Vanhala. Kuva: Teuvo Peltoniemi.
Harri Vanhala
Kuva:  Teuvo Peltoniemi
Sirpa Puhakka. Kuva: Maarit Miettinen
Sirpa Puhakka
Kuva: Maarit Miettinen

Harri Vanhala – Vuoden työväentutkimus -palkinto

Vanhala, Harri. Kommuuna Kylväjä: Amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2021.

Tietokirjailija ja diplomi-insinööri Harri Vanhalan kirja on mukaansatempaava kertomus amerikansuomalaisten työläisten perustamasta Kylväjä-kommuunista 1920- ja 30-luvun Neuvostoliitossa. Teos on taidokkaasti kirjoitettu, suurelle yleisölle suunnattu historiateos aiheesta, josta muun muassa puutteellisen lähdeaineiston vuoksi on kirjoitettu hyvin vähän.

Kylväjä perustettiin tyhjästä ja erittäin karuissa oloissa. Uudisasukkaat kohtasivat heti saapuessaan Donin aroille suuria haasteita, kun maa osoittautui vaikeasti viljeltäväksi ja alueen asukkaat suhtautuivat heihin epäilevästi. Kylväjän asukkaiden suureksi vaivaksi koituivat alkuun myös alkeelliset asumisolot, ruuan- ja tavaranpuute sekä vaaralliset kulkutaudit ja aroilla kulkevat rosvojoukot. Nuori neuvostovaltio tervehti kuitenkin ilolla Amerikasta saapuneita raivaajia, jotka toivat mukanaan koneita, rahaa ja elintarvikkeita. Sinnikkäällä uurastuksella kommuuni saatiin toimimaan, ja se nousi jopa valtion mallikommuuniksi, jota esiteltiin todisteena sosialistisen järjestelmän ylivertaisuudesta. Suurin osa kommuunin suomalaisasukkaista muutti 1930-luvulla Karjalaan, kun valtio kiristi otettaan kommuunista ja kun kommuunin toimintamahdollisuudet heikkenivät muun muassa sen johtajien riitaantuessa. Monet entisistä asukkaista menehtyivät Stalinin vainoissa, mutta osa eli kommuunissa ja sen alueella sijaitsevassa kylässä vielä vuosikymmeniä. Vanhala itse on kirjaa varten vieraillut kylässä ja jopa haastatellut kommuunin viimeistä suomalaistaustaista asukasta (Matti Tarhala 1944–2022).

Vanhalan teos luo mielenkiintoisen ja otteessaan pitävän tarinan, joka kuljettaa lukijan Yhdysvaltain länsirannikolta kommuunin suunnitteluvaiheesta läpi mantereen New Yorkiin ja sieltä yli Atlantin valtameren keskelle vallankumouksen jälkeistä Neuvosto-Venäjää. Keskiössä ovat kommuunin rakentamiseen osallistuneet ja siellä asuneet henkilöt, erityisesti Vanhalan isovanhemmat Clas Collan ja Laina Paajanen, joiden vaiherikkaiden elämien selvittäminen on toiminut Vanhalalle tutkimuksen innoittajana.

Kirja sisältää runsaasti mielenkiintoisia anekdootteja yksittäisistä tapahtumista ja henkilöistä, joista mainittakoon suomalainen kirjailija Elvira Willman, joka oleskeli lyhyen aikaa kommuunissa. Anekdootit eivät kuitenkaan riko kokonaisuutta, sillä Vanhala käyttää niitä apunaan tarkastellessaan kommuunin elämää yleisemmällä tasolla, osana työväenliikkeen ja Neuvostoliiton historiaa. Kommuunissa vaikuttaneista henkilöistä koostettu luettelo lyhyine elämäkerrallisine kuvauksineen on myös arvokas jatkotutkimuksen kannalta. Lisämausteensa teokseen tuo runsas kuvitus, joka elävöittää kerrontaa ja tekee näkyväksi kommuunin arkea.

Vanhalan teos on korkeatasoinen harrastajatutkijan työ, jolla on arvoa myös historiantutkimuksen ammattilaisille. Kirjoittaja on tehnyt merkittävän tutkimustyön selvitäkseen Kylväjän syntyä sekä sen asukkaiden kohtaloita. Vanhala on kaivannut esille paljon sellaista tietoa, mitä erityisesti nykytilanteessa on vaikeasti saatavilla. Rikasta lähdeaineistoa on käytetty taitavasti, ja yksittäisten henkilöiden elämänvaiheet nivoutuvat sulavasti osaksi laajempaa historiallista kontekstia.

Näillä perusteilla palkintoraadin on kunnia myöntää Vuoden työväentutkimus -palkinto Harri Vanhalalle.

Sirpa Puhakka – Vuoden työväentutkimus -kunniamaininta

Puhakka, Sirpa. Kari Uotila: Telakan senaattori. Helsinki: Kulttuuriosuuskunta Partuuna, 2022.

Kansanedustajan ja telakan luottamusmiehen Kari Uotilan elämäkerta on ammattitaidolla kirjoitettu, kohteensa näköinen esitys. Teos on monella tapaa työväentutkimusta parhaimmillaan sen valaistessa monipuolisesti, yhteiskuntaluokkien, työn ja politiikan näkökulmista työväenluokkaista elämää.

Kirjassa nousevat keskeiselle sijalle ne kaksi Uotilan uraa, joista hänet julkisuudessa tunnetaan: telakan pääluottamusmiehenä sekä Vasemmistoliiton kansanedustajana. Molemmissa rooleissa korostuu Uotilan ilmeinen kyky yhteistyöhön ja tuloksellisiin neuvotteluihin hankalissakin tilanteissa. Uotilan elämäkerta avaa näkymiä myös menneiden vuosikymmenten työelämään ja tietenkin ennen kaikkea telakkamaailmaan, josta mies valtakunnanjulkkikseksi nousi. Niin ikään teos kuvaa sosiaalista nousua – siitä, miten matalasti koulutettunakin voi edetä yhteiskunnan huipulle, kun on valmis tekemään työtä ja mukana on sopivasti tuuriakin. Konstailematon ja napakka elämäkerta ihmisestä, joka rikkoi monia lasikattoja, purki stereotyyppistä vasemmistolaisen duunaripoliitikon roolia ja kykeni tulokselliseen yhteistyöhön yli puoluerajojen, ansaitsee paikkansa työväentutkimuspalkinnon kärkijoukossa.

Näillä perusteilla palkintoraadin on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus -kunniamaininta Sirpa Puhakalle.