AUKIOLOAJAT

TIISTAI 10.00 – 18.00
KESKIVIIKKO 12.00 – 18.00
TORSTAI 10.00 – 16.00
PERJANTAI 10.00 – 16.00
Maanantaisin kirjasto on suljettu.

Vuoden Työväentutkimus -palkinnot

VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNOT

Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden Työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija -erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa.

Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle (Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017) https://hdl.handle.net/10138/185919

Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä (Itä-Suomen yliopisto 2016). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2233-5


Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot julkistettiin ja luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa kansainvälisenä naistenpäivänä, torstaina 8.3.2018 klo 15:00.

Lisätietoja antaa Raija Kangas,
s-posti: raija.kangas@tyovaenperinne.fi, puh. 050 323 5772

Työväenperinnepäivä 2018

Työväenliikkeen kirjastossa kansainvälisenä naistenpäivänä torstaina 8.3.2018 klo 14-16

Työväenperinne – Arbetartradition ry:n järjestämää vuosittaista Työväenperinnepäivää vietetään tänä vuonna kansainvälisenä naistenpäivänä, jolloin palkitaan 23. kerran Vuoden Työväentutkimus -palkinnon saaja. Tänä vuonna raadin arvioitavana ovat olleet ammattitutkijoiden teokset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2016 – 2017.

Palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtajanaan FT Jarmo Peltola ja jäseninä: VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä, raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas.

Vuoden Työväentutkimus -palkinto kohdistetaan laadukkaaseen tutkimukseen, joka edustaa työväen historian, perinteen ja kulttuurin tutkimusta. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle, virittää julkista keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Palkinnon tarkoituksena on myös kannustaa työväestöön liittyvää historia-, perinne ja kulttuuritutkimusta.

Ennen palkinnon jakoa Työväenliikkeen kirjastossa julkistetaan klo 14:00 Marjaliisa Hentilän, Matti Kalliokosken ja Armi Viidan kirjoittama teos kansanedustaja Hilja Pärssisestä – Uuden ajan nainen: Hilja Pärssisen elämä.

Uuden ajan nainen on laajaan arkistoaineistoon perustuva elämäkerta keskeisestä naisvaikuttajasta ja taiteilijasta, joka raivasi tietä miesten hallitsemassa yhteiskunnassa.

Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa! 

KLO 14.00 – 15.00
JULKISTAMISTILAISUUS: UUDEN AJAN NAINEN: HILJA PÄRSSISEN ELÄMÄ

  • Työväen Arkiston johtaja Petri Tanskanen avaa teoksen julkistamistilaisuuden
  • Hilja Pärssisen runo Kotiseudulle (säv. Esko Pollari), esittäjänä muusikko Sanne Tschirpke
  • Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski ja Armi Viita: Uuden ajan nainen: Hilja Pärssisen elämä -teoksen julkistaminen. (Teosta myynnissä tilaisuudessa 20€ hintaan.)

KLO 15.00 – 16.00
VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -PALKINNON JAKO

  • Työväenperinne ry:n puheenjohtaja Vesa Mauriala avaa Työväenperinnepäivän
  • Työväentutkimusraadin puheenjohtaja, FT Jarmo Peltola julkistaa palkinnon voittajan
  • Palkinnon saajan puheenvuoro
  • Hilja Pärssisen runo muusikko Sanne Tschirpken esittämänä

Kirjaston ohjelmaa (Syksy 2017)

SYKSY 2017 -- Menneet tilaisuudet

SYYSKUU

TORSTAINA 7.9. KLO 17:00 – 19:00
STUDIA GENERALIA: PAAVO LÖPPÖNEN
VAPAUDEN MARKKINAT JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN PUOLUSTUS

Syksyn ensimmäinen Studia Generalia -luento!

Onko uusliberalismi tuonut maailmaan hyötyä, kärsimystä vai kumpaakin? Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja kaiken sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet viholliskuviensa mukaisesti yhteiskuntapolitiikkaan, niin globaalille tasolle kuin ihmiskuvaan, yksittäisten ihmisten kohtaloihin ja suhteisiin. Millaisen kertomuksen uusliberalismi on halunnut itsestään jättää? Miltä sen kertomus näyttää kriittisesti tarkasteltuna? Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään. Kirja osoittaa, että kyse on tietoisesti ja suunnitelmallisesti rakennetusta ideologiasta ja politiikasta, ei pelkästään talouspoliittisesta opista.

Paavo Löppönen on Suomen Akatemian entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja, joka on työskennellyt yhteiskuntapolitiikan valmistelijana valtioneuvoston kansliassa ja eduskunnassa. Tilaisuuden kommentoija – taloustieteen professori Matti Tuomala päättää kirja-arvostelunsa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa 2/2017: ”Kirjan esipuheessa Paavo Löppönen kertoo halunneensa lukea tällaisen kirjan uusliberalismista. Nyt se on olemassa myös muiden halukkaiden iloksi. Kaiken kaikkiaan Vapauden markkinat on sivistävä lukukokemus.”

Ydin-lehden päätoimittaja, valtiotieteen tohtori Arja Alho moderoi tilaisuuden.

TIISTAINA 19.9. KLO 14:00 – 16:00
RAUHANKIRJALLISUUDEN EDISTÄMISSEURA RY:N
40 VUOTISJUHLANÄYTTELYN AVAJAISET

TORSTAI 28.9. KLO 17:00 – 18:30
PAULIINA SUSI – SEIREENI

Kirjailija Pauliina Susi saapuu Työväenliikkeen kirjastoon Uudenmaan kirjoittajien järjestämään kirjakahvilaan kertomaan uutuusteoksestaan Seireeni. Seireeni on itsenäinen jatko Suden kirjoittamalle Takaikkunalle, joka voitti Dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon 2016.


LOKAKUU

TORSTAINA 5.10. KLO 17.00 – 18:30
ATA HAUTAMÄKI – AITO ISÄ

”Tytär tutustuu talvisodassa kirjoitettujen runojen kautta isäänsä, joka katoaa vuonna 1948. Evakkosuvun kertomukset isästä ovat kuin seikkailutarinoista. Oliko mies Münchhausen vai salainen agentti? Sattumat tuovat totuudesta uusia puolia ja isyyttä on ajateltava laajemmin. Kirjailija Ata Hautamäki kirjoittaa Aito isä -romaanissa faktaa ja fiktiota oman sukunsa miehistä 100 vuoden ajalta.”

Kirjailija Ata Hautamäki esittelee uutuusteostaan Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa.

LOKAKUU

TORSTAINA 12.10. KLO 17.00–18.30
ENIG.MA

Uudenmaan Kirjoittajien kirjakahvilassa vierailevat Sekstetti-ryhmän edustajat Annele Aarni-Wiklund ja Anne Laine-Joensuu. He kertovat ryhmän eroottissävyisten runojen kokoelmasta, EniG.ma.

Ryhmä syntyi, kun viisi toisilleen ennestään tuntematonta naista kohtasi Mukkulan kansainvälisessä kirjailijakokouksessa Lahdessa. He viettivät yhdessä hulvattoman illan ja päättivät koota kokoelman. Ja niin he tekivät. Työväenliikkeen kirjastossa on kirjan ensiesiintyminen. Runottaria haastattelee Elias-lehden päätoimittaja Sirpa Suominen.

TIISTAINA 17.10. KLO 17:00 – 19:00
STUDIA GENERALIA: KESKILUOKAN NOUSU, LASKU JA PELOT

Professori Juha Siltala luennoi uutuuskirjansa Keskiluokan nousu, lasku ja pelot -aiheista Työväenliikkeen kirjastossa. Ensimmäisen puheenvuoron pitää Aarni Tuominen. Tilaisuuden vetäjänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi.

Tilaisuuden järjestäjinä Työväenkirjaston ystävät ry ja Vapaus Valita Toisin ry


MARRASKUU

Aatosta jaloa – marraskuun valoa, Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2017

Perjantaina 3.11.2017 klo 12-21
L
auantaina 4.11.2017 klo 12-20
S
unnuntaina 5.11.2017 klo 15-17

Kolmipäiväinen kirjallisuus- ja kulttuuritapahtuma Sörnäisissä!

Käy tutustumassa ohjelmaan! 

TORSTAI 9.11. KLO 17:00 – 18:30
RAILI MIKKANEN – HILJA – yksi maailman ensimmäisistä

Raili Mikkanen esittelee elämäkertaromaaniaan Hilja Pärssisestä, joka oli Suomen ensimmäisiä naiskansanedustajia. Kansanvaltuuskunnan edustajaksi valittu Hilja tuomittiin valtiopetoksesta, mutta palasi armahduksen jälkeen kansanedustajaksi. Kuulemme myös kommenttipuheenvuoron kansanedustaja Pilvi Torstilta naispoliitikon työstä 2000-luvulla. Jussi Särkelä haastattelee.

TORSTAINA 16.11. KLO 17:00 – 18:30
TIMO SANDBERG – HIMON VARJO

Dekkarikirjailija Timo Sandberg kertoo uutuusteoksestaan Himon varjo Uudenmaan kirjoittajien järjestämässä kirjakahvilassa.

”Tallukan vastaanottokeskuksesta kadonnut Jameela-tyttö ja vanhustentalon epäilty seksuaalirikos käynnistävät tapahtumaketjun, joka ajaa komisario Heittolan kollegoineen Sysmän suuntaan. Samaan aikaan lahtelainen pariskunta Reino ja Onerva ovat eroamassa. Onerva on pakolaistilanteen järkyttämänä hakeutunut vapaaehtoistyöhön, jota maahanmuuttokriittinen Reino ei voi sulattaa. Reino muuttaa omaan asuntoon, mutta ei saa Onervaa mielestään. Viimeinen niitti kipeään eroprosessiin on se, kun Onerva alkaa seurustella nigerialaismiehen kanssa. Timo Sandberg tarttuu rikosromaanissaan jälleen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja käsittelee niitä kiihkottomasti monenlaisista näkökulmista, tuomitsematta ketään.” (Karisto)

LAUANTAINA 18.11. KLO 11.00 – 17.30
POLIITTISEN TALOUDEN PALUU – MARXIN PÄÄOMA 150 VUOTTA

Karl Marx sai Pääoman ensimmäisen painoksen valmiiksi syyskuussa 1867. Nyt 150 vuotta tuon jälkeen Marxin analyysit näyttäytyvät kriittisille tutkijoille jopa monella tapaa ajankohtaisemmilta kuin 1860-luvulla. Jos Neuvostoliiton katoaminen kartalta vei marxilaiset kapitalismianalyysit joksikin aikaa pois valokeilasta, vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä Euroopassa seurannut eurokriisi ovat saaneet jopa valtavirran mediat huomioimaan Marxin ajankohtaisuuden.

Millaista tutkimusta Suomessa tehdään Marxin Pääoman kysymyksenasettelun innoittamana vuonna 2017? Mikä Pääomassa on ajankohtaista, mikä vanhentunutta? Miten sitä voi käyttää nykykapitalismin analyysiin? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin valottavat yhdessä vanhemman ja nuoremman polven Marxin ajattelun ja poliittisen talouden tutkijat.

Tilaisuus on samalla Karl Marx -seuran 20-vuotisjuhlaseminaari.
Järjestäjät: Karl Marx -seura, MYTS.

11.00–11.15 Seminaarin johdatussanat: Marxin Pääoma 150 vuotta, Jussi Silvonen
11.15–11.40 Pääoman erikoinen suomennoshistoria, Paula Rauhala
11.40–12.00 Keskustelua
12.00–12.25 Digitaalikapitalismi ja uusliberalismin poliittinen talous, Hannu Eerikäinen
12.25–12.50 Tavarafetišismi illuusioiden teoriana Pääomassa, Vesa Oittinen
12.50–13.10 Keskustelua

Ruokatauko 13.10–14.30

14.30–14.55 Marx, matematiikka ja arvoteorian tulkinnat, Pertti Honkanen
14.55–15.20 Suurin dogma. Vapaakaupan taloustieteellinen mytologia, Joel Kaitila
15.20–15.40 Keskustelua

Kahvitauko 15.40–16.10

16.10–16.35 Voiton suhdeluku Suomessa 1949–2016. Trendejä ja suunnanmuutoksia, Saska Heino
16.35–17.00 Arpa on heitetty. Kilpailun sisäiset lait ja ulkoiset pakot kapitalismissa, Miika Kabata
17.00–17.20 Keskustelua
17.20–17.30 Karl Marx -seura 20 vuotta, seuran pj. Vesa Oittinen

TORSTAI 23.11. KLO 17:00 – 18:30
LAURA SALAMA – KOMMARIKAKARAN HELSINKI

Paluumuutettuaan Helsinkiin kahdentoista maaseudulla vietetyn vuoden jälkeen Laura Salama näkee kaupungin tuorein silmin ja tallentaa näkemänsä piirustuslehtiöön. Tussipiirrosten kavereiksi alkaa syntyä tekstiä, joka rönsyilee lapsuuden aurinkoisista seikkailuista Vartiovuorella nuoruuden kaveriporukan istuntoihin Simonkallioilla ja kirjailijaporukan värikkäisiin venekyyteihin.

Niin kirjan teksti kuin tussipiirrokset ovat kevyttä nautittavaa, ajan virtaamista kaupungissa. Kirjan hetkien kuvista alkaa hahmottua teemoiksi kaupungin muuttuminen ja sen tarkastelu, kenen ehdoilla ja keiden hyvää ajatellen Helsinkiä rakennetaan.

Laura Salama kertoo teoksestaan Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa.

TORSTAINA 30.11. KLO 17:00 – 18:30
TAUNO TUKKINEN: KADONNEET JA TAMMISAAREN LEIRILLÄ KUOLLEET PUNASOTILAAT 1918

Tauno Tukkinen kertoo Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa kahdesta marraskuussa ilmestyneestä uutuusteoksestaan.

”Tammisaaren vankileirillä kuolleet punaiset 1918” perustuu laajaan lähdemateriaaliin. Teos sisältää leirillä kuolleiden henkilötiedot ja kuolinajat. Kuolleita oli kaikkiaan 2 930. Teoksesta selviää, että Tammisaaren hautausmaan laatoissa on satoja sellaisia henkilöitä, jotka eivät kuolleet leirillä. Toisaalta Tukkinen kertoo uusista lähteistä, joiden avulla hän löysi uusia leirillä kuolleita.

Teos ”Tietääkö kukaan? Kadoksiin joutuneet punasotilaat 1918” kertoo keinoista, joita omaiset käyttivät hyväkseen etsiessään lapsiaan tai puolisoaan. Myös viranomaiset pyrkivät etsimään kadonneita sellaisilla keinoilla, joita tutkijat eivät aiemmin ole osanneet käyttää hyväksi. Kadonneita ei ollut 700 punaista, vaan Tukkisen käyttämien lähteiden perusteella todellisuudessa 1600.

Teoksia on myynnissä rajoitettu määrä paikan päällä 15 euron hintaan.


JOULUKUU

TORSTAINA 7.12. KLO 17:00 – 18:30
PEKKA VISURI: SAKSAN KENRAALI SUOMEN PÄÄMAJASSA VUONNA 1941

Professori Pekka Visuri saapuu Työväenliikkeen kirjastoon esittelemään uutuuskirjaansa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941. Haastattelijana tietokirjailija Pentti Peltoniemi.

”Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.

Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä – toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan. 

Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi. Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin. 

Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan.”

Uudenmaan kirjoittajien kirjakahvila.

TIISTAINA 12.12. klo 18:00 – 20:00
HEIKKI PAUNONEN – STADIN SLANGI

Slangiprofessori Heikki Paunonen ja historioitsija Samu Nyström bamlaavat Stadin friiduista ja kundeista itsenäisessä Suomessa Työväenliikkeen kirjastossa. Glögiä ja pipareita tarjolla sekä Anna Karvonen sjungaa!