- Työväenkirjaston ystävät striimaavat ja/tai videokuvaavat omat tilaisuutensa, jotta kiinnostuneet voivat osallistua etänä tai katsoa tallenteen pian tilaisuuden jälkeen: youtube.com/tyovaki
Menneet syksyn tilaisuudet
Mali Fritz – elämä jälkeen Auschwitzin
Maanantaina 29.8.2022 klo 17.00 – 19.00
Kirjan julkistamistilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tuusvuori, ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd . Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Tervetuloa!
Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan.
Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan. Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori, jotka kaikki ovat antaneet osuutensa teokseen. Kokonaisuuteen sisältyy myös itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro.
Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Ntamo kustannus
Juna 69
Torstaina 1.9.2022 klo 17.30
Tietokirjailija Anita Näslindh-Ylispangar tulee Marju Maijon haastateltavaksi kirjastaan Juna 69. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Sotalapsia kuljettamassa ollut juna törmää keskiyöllä vastaantulevaan matkustajajunaan. Onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu kymmeniä ihmisiä, mutta sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta. Vuoden 1940 maaliskuussa Iittalan Kalvolassa tapahtunut junaonnettomuus toimii lähtökohtana historialliselle romaanille, joka punoo silminnäkijähaastattelujen ja arkistomateriaalin ympärille värikkään sukutarinan. Juna 69 tempaa mukaansa Helsingin Kallion kaupunginosan tunnelmiin 1900-luvun eri vuosikymmeninä ja näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.
Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori, joka on aiemmin kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta. Juna 69 on hänen esikoisromaaninsa.
Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Kapinaruno VII
Tiistaina 13.9. klo 17.00
Viime vuoden Kapinarunoillan runoista kootun runoantologia-sarjan uusimman osan julkistustilaisuus!
Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Voittaako suomalainen aina? Rahapelaaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Tiistaina 20.9. klo 17.00
Mikä on suomalaisen rahapelaamisen nykytila, entä tulevaisuus? Suomessa usein rahapelien ongelmallisuutta vähätellään, ja riippuvuudesta kärsiviä syyllistetään – miksi näin on, ja mitä asioille voisi tehdä? Mikä on toisaalta Veikkauksen, toisaalta kansalaisyhteiskunnan rooli tässä? Entä mitä Veikkauksen avauksesta purkaa pelimonopoli pitäisi ajatella?
Ajatuspaja Vasemmistofoorumi kerää asiantuntijat Työväenliikkeen kirjastoon keskustelemaan rahapeleistä. Keskustelun teemat nousevat dosentti Jaana Lähteenmaan toteuttamasta, kesällä julkaistusta ”Kuin heikoilla jäillä kävelyä – nuorten aikuisten rahapelaaminen työmarkkinoiden marginaaleissa” -tutkimusraportista, ja lisäksi käsittelemme myös rahapelikentän ajankohtaisia kysymyksiä. Lähteenmaan raporttiin voit tutustua etukäteen täällä ja sitä on jaossa tilaisuudessa myös painettuna.
Keskustelijat:
Michael Egerer, yliopistotutkija, CEACG – tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
Maria Heiskanen, erikoistutkija, THL
Merja Kyllönen, kansanedustaja, Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen
Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
Hannu Rinkinen, vastuullisen pelaamisen päällikkö, Veikkaus
Keskustelun vetää Vasemmistofoorumin tiedottaja Elina Vainikainen. Lämpimästi tervetuloa!
Järjestäjä
Vasemmistofoorumi
Miten ja millä edellytyksillä voimme kehittää demokratiaa hyvinvointiyhteiskunnassa?
Torstaina 6.10. klo 17.00
Keskustelijoina: Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Emilia Palonen
Kommenttipuheenvuoro: Teivo Teivainen
Puheenjohtaja: Matti Sadeniemi
Keskustelu jatkaa Hakaniemen sosialidemokraattien avointa opintotoimintaa demokratian kehittämisestä.
Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit
Pirkko Lahti : kuuntelija
Tiistaina 11.10. klo 17-19
Pirkko Lahti ja Minna Maijala esittelevät tuoretta muistelmateosta Lahden elämästä.
Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.
”Koskettava kuvaus kriiseissä ja katastrofeissa särkyneiden ihmisen auttajasta, josta tuli Suomen tunnetuin mielenterveyden lähettiläs.
Psykologi Pirkko Lahden henkilökuva on puheenvuoro mielen hyvinvoinnin merkityksestä ja inhimillisten rajojen kunnioituksesta. Lahden käsitys ihmisyydestä ja ihmisarvon tilasta perustuu syvään kokemukseen terapia- ja kriisityössä sekä Euroopan kidutuksenvastaisessa toimikunnassa. Teos kokoaa yhteen hänen keskeisiä oivalluksiaan ihmisten kohtaamisen taidosta.”
Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Vastarinta on elämä – Kurdikysymys geopolitiikan varjossa
Torstai 27.10.2022 klo 18.00 – 20.00
Keskustelun kieli: englanti
Tervetuloa Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen NCDK:n järjestämään tilaisuuteen, jossa keskustellaan ajankohtaisista teemoista Kurdistanissa ja Euroopassa.
Tilaisuudessa kuullaan seuraavat puheenvuorot:
- Ludo De Brabander, Belgia: Naton asettuminen Turkin rinnalle kurdikysymyksen kriminalisoinnissa ja kurdeihin kohdistuvassa sorrossa sekä kansainvälisen lain rikkomisessa.
Ludo De Brabander on belgialaisen rauhanorganisaatio Vrede vzw:n tiedottaja (http://www.vredesactie.be/en). Hän on kirjoittanut useita teoksia NATOsta, militarismista ja Lähi-idästä. Hänen teoksensa Kurdish Utopia (2018) käsittelee demokraattista konfederalismia. - Jürgen Klute, Belgia/Saksa: Turkin painostus Suomen ja Ruotsin NATO-prosessissa ja kuinka tukea kurdeja muuttuneessa poliittisessa tilanteessa EU:n sisällä.
Jürgen Klute on entinen Euroopan parlamentin jäsen. Hän edusti järjestöä Kurdish Frienship Group (2009–2014) ja on ollut perustamassa järjestöä Kurdish Solidarity Collective. - Gashaw Bibani, Suomi: Naton valtapelit – vaikutukset kurdiliikkeen toimintamahdollisuuksiin Suomessa.
Gashaw Bibani on ihmisoikeusaktivisti. Poliittisesti hän on aktiivinen kunnallistasolla Vasemmistoliiton edustajana. Politiikassa ja aktivismissa hän on keskittynyt tasa-arvokysymyksiin ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmiin. - Henrik Jaakkola, Suomi: Kurdikysymys Suomen ulkopolitiikassa.
Henrik Jaakkola työskentelee poliittisena asiantuntijana Vasemmistoliiton puoluetoimistolla. Työssään hän vastaa Vasemmistoliiton suhteista kansainvälisiin sisarjärjestöihin ja osallistui kesällä Turkin kurdien oikeuksia edistävän oppositiopuolue HDP:n puoluekokoukseen Ankarassa.
Paneeli- ja yleisökeskustelun juontaa Arpad Kovacs. Loppusanat: Aso Viyan, NCDK
Tilaisuudessa on tarjolla iltapalaa.
2022 Kalevi Sorsa -seminaari
Maanantaina 7.11. klo 13-16
Ohjelma
- 13.00 Kahvitarjoilu
- 13.30 Tilaisuuden avaus: Tuija Siimes, Työväenliikkeen kirjasto.
- Iris Olavinen, Työväen Arkisto: Kalevi Sorsan henkilöarkisto
- Valokuvia Työväen Arkistosta, koonnut Jani Kaunismäki
- 14.00 Professori Henrik Meinander: Tutkimushanke Kalevi Sorsan poliittisesta toiminnasta vuosina 1969–1993
- 14.30 Seppo Hentilä haastattelee Henrik Meinanderia teoksesta Kansakunnan kakkonen
- 15.30 Yleisökysymyksiä
Teosta voi ostaa tilaisuudessa tarjoushintaan 25 €
”Kalevi Sorsa (1930-2004) johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, mutta ei noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa? Vai oliko hän kansankunnan kakkosena sittenkin sen ykkönen?
Monivivahteisessa elämäkerrassa avataan uusia näkymiä suomalaiseen vallankäyttöön, politiikan julkisuuteen ja taloudelliseen murrokseen siirryttäessä YYA-ajasta kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander hyödyntää kriittisen empaattisesti.” (Otava)
Aatosta jaloa, marraskuun valoa –
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2022
Marraskuussa 25. – 26.11.2022
Stadin työväenkirjallisuuspäivät saapuvat jälleen, tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Ohjelmaa riittää jälleen. Perjantaina järjestetään Kapinarunoilta, lauantain teemoina ovat Työväenliike, rauhanliike, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja Suomalaiset ihanneyhteisöt. Kirjailijahaastatteluja, paneeleita ja runojen lausuntaa on luvassa.
Koko ohjelma löytyy Työväenkirjaston ystävät ry:n kotisivuilta. Sinne pääset alta olevasta linkistä.
NÄYTTELY 1.11. – 30.11.2022
Mauno Mannelin:
Naisia 30-luvun työelämässä
Johannes Moision kokoama valokuvanäyttely
Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä
esillä 1.11. – 30.11.2022 kirjaston ollessa auki
Neuvostoliitto 100 v
Keskiviikkona 7.12.2022 klo 17.00 – 20.00
Neuvostoliiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. SKP järjestää keskustelutilaisuuden sen historiasta, kehityksestä ja merkityksestä.
Puhujat:
- Marina Vituhnovskaja-Kauppala, dosentti, Neuvostoliiton ensimmäinen vuosikymmen
- Aimo Minkkinen, Lenin-museon ex-johtaja, NL:n perustaminen ja kokemuksia 70-luvun Moskovasta
- Liisa Taskinen, SKP:n puheenjohtaja, Opiskelijana Neuvostoliitossa
- Toni Kallioinen, historian opiskelija, Kulttuuri ja taide Neuvostoliitossa
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tilaisuuden järjestävät SKP ja Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus. Tilaisuuden Zoom-linkki, ks. skp.fi/tapahtumat
Tasavallan ensimmäiset
Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 – 18.30
Marjaliisa ja Seppo Hentilä esittelevät Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa uuden teoksensa Tasavallan ensimmäiset – presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919 – 1925.
Tilaisuutta edeltää Työväenkirjaston ystävät ry:n syyskokous klo 15-16.30.
”Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.
Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.” (Siltala)