Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2024)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kevään näyttelyt – vuonna 2024 vietetään Sivistyksen teemavuotta

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin!

Keskiviikko 10.4. klo 17.0017.45

Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?

Arkistonhoitaja Maaret Storgårds esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta ”Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?”

Yhä harvempi meistä käyttää perinteistä muistikirjaa tehdäkseen merkintöjä menoista, mietteistään tai päivän tapahtumista. Muistikirjojen tilalle ovat tulleet digitaalilaitteet, joiden sovelluksissa jaamme itsestämme tietoa teksteinä, kuvina ja videoina. Arkistonhoitajan pöytä täyttyy edelleen paperisista kalentereista, muistikirjoista, kirjeistä ja kuvista, mutta mitä päätyy yksityisarkistoihin sosiaalisen median alustoilta?  Yksilödataa syntyy valtavia määriä ja se pirstaloituu eri alustoille, sen paljous on myös syy sen katoamiseen. Miten takaamme sen, että tulevaisuudessakin meillä on yhtäjaksoisesti kerättyä, luotettavaa yksityisarkistollista tietoa saatavilla, ei mustaa aukkoa?

Esitelmässä pohditaan yksilödatan arkistoinnin nykytilaa, sen ympärillä vallitsevia ilmiöitä sekä mahdollisia tulevaisuuksia.

Musiikkiarkiston arkistonhoitaja Maaret Storgårds on musiikkitieteilijä (FM) ja tradenomi (YAMK). Hän opiskelee parhaillaan tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa, jonne valmistelee pro gradua yksilödatan arkistoinnin tulevaisuuksista.

Esitelmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä: Musiikkiarkisto

Tiistai 16.4. klo 17.3019.00

Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

Meri Valkaman ja presidentti Tarja Halosen keskusteluja uutuusteoksen pohjalta. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia.

”Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?”
Kustantamo S&S

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 24.4.2024 klo 17.00–19.00

Keskustelutilaisuus hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksista 

Tilaisuuden ohjelma

Klo 17.00-17.10
Jukka Pietiläinen, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja, YTT
Avaussanat

klo 17.10 –17.40
Olli Savela, Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, eläkkeellä
Toteutuvatko SOTE-uudistuksen lupaukset?

klo 17.40 – 18.10
Marja Vaarama, professori emerita, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Onko liian aikaista arvioida lupausten toteutumista?

18.10 – 19.00
Keskustelu huolista ja ratkaisuehdotuksista
Johdattelijana Leena Eräsaari, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö

Järjestäjä: Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry ja Vasemmistofoorumi

Tiistaina 7.5. klo 18.0019.30

Kapitalismin suuri illuusio

Samu Kuoppa kertoo hänen ja Riina Tanskasen kirjasta Kapitalismin suuri illuusio. Haastattelijana Ralf Sund.

”Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.

Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.

Ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia.

Tämä kirja on vaaleanpunainen kutsukirje vastarintaan. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.” — Into Kustannus

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Menneet kevään tilaisuudet

Maanantai 22.1. klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n tammikuun ensimmäisessä studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin. Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa. Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä. Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.” –– Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 8.2.2024 klo 17.00 – 18.30

Vainon jäljet: Kaarlo Isomäen elämä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uuden kirjan julkistamistilaisuuteen!

Professori Jukka Rantala kertoo tilaisuudessa teoksestaan Vainon jäljet. Kirja kuvaa, millaisia jälkiä keväällä 1918 teloitusyritykseen huipentunut vaino jätti kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäkeen. Kirjassa kerrotaan vainon jälkeisistä oikeudenkäynneistä ja Isomäen myöhemmästä elämästä. Teloitusta yrittivät valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi, mutta taustalla vaikuttivat Isomäen kanssa riitaantuneet Jämsän mahtitalonpojat. Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen. Hän teki merkittävän uran opettajana sekä myöhemmin asianajajana ja lahtelaisena kunnallispoliitikkona. Henkisesti Isomäki ei kuitenkaan toipunut traumaattisista kokemuksistaan.

Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/570337 ja painettu versio ostettavissa julkistamistilaisuudessa.

Tilaisuutta ei striimata.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Maanantai 12.2. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Globaalit muutokset haastavat työelämää

Ekologisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukainen siirtymä. Alustajana Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto. Kommentaattorit Pia Björkbacka, SAK ja Janne Peljo, EK.

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tilaisuus striimataan livenä, mutta siitä ei jää tallennetta.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 11.3. klo 14.00 – 16.00

Vallankumouksellinen Vanajanlinna

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Sirola-opiston historiasta!

Vanajanlinnan historiaa käsittelevä kirja Vanajanlinna 1924-2024 – Sata kiehtovaa vuotta on valmistunut, kirjassa avataan myös Sirola-opiston historiaa. Sirola-opiston osuuden on kirjoittanut historiantutkija Mikko Pollari.

Vallankumouksellinen Vanajanlinna, Sirola-opiston historiaa käsittelevän tekstiosuuden esittelytilaisuus järjestetään maanantaina 11.3.2024 klo 14–16. Opiston osuutta esittelee historiantutkija Mikko Pollari. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Yrjö Sirolan Säätiö

Maanantai 18.3. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Teknologia ja muuttuva työ

Alustajana tutkija Merja Kauhanen, Labore. Kommentaattorit: Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, Heikki Ailisto, VTT, ja Maria Mäkynen, Ammattiliitto Pro

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tilaisuus striimataan.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 18.3. klo 18-19.30

Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi?

Suvi Ahola valoittaa Helvi Hämäläisen ajattelua. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapj. Leena Nikula.

”Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan
Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.”– WSOY

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Kansanvalistusta ja intomieltä – Lastenlehtien historiaa

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

3.5 – 31.5.2024

Kansanvalistusta ja intomieltä -näyttely esittelee varhaisia suomalaisia lastenlehtiä, niiden juttutyyppejä ja intomielisiä tekijöitä sekä institutionaalisen lastenkulttuurimme ensiaskeleita.

Suomen mediakenttä mullistui, kun lastenlehti Eoksen näytenumero tuli markkinoille vuonna 1853. Suomalaiset lapset saivat Eoksen myötä oman lehden, mutta samalla käynnistyi myös suomalaisen lehdistön visualisoituminen. Suomalaisen aikakauslehdistön juuret ovatkin ensimmäisessä lastenlehdessämme.

Zachris Topelius kuului Eoksen avustajiin. Satusetä oli keskeisin 1800-luvun lastenlehtiaktivisteista, sillä hän kirjoitti viiden vuosikymmenen ajan lasten- ja nuortenlehtiin.

Vuonna 1856 perustetut ensimmäiset suomenkieliset lastenlehdet olivat uskonnollisempia ja vähemmän leikkisiä kuin taiteellisesti korkeatasoinen Eos, mutta niiden merkitys oli kansansivistyksessä. Niitä lukivat lasten ohella myös aikuiset, jotka pääsivät lastenlehtien avulla tutustumaan uuteen kauno- ja tietokirjalliseen aineistoon. Aiemmin suomenkiielisten lukutottumuksiin oli kuulunut lähinnä uskonnollisten tekstien ulkoa opetteleminen.

Lastenlehdet toimivat ensimmäisen lasten kansanliikkeen perustajana ja vakiinnuttajana. Keskieurooppalainen pikkulintujen suojeluaate levisi Topeliuksen sekä suomen- ja ruotsinkielisten lastenlehtien avulla kasvaen osittain ensimmäiseksi todelliseksi suomalaiseksi nuorisoliikkeeksi.

Suomalaisia lastenlehtiä julkaistiin 1800-luvulla lähes 60 nimikettä, monet niistä olivat toki lyhytikäisiä. Aikakauden erikoisuuksiin kuuluivat amerikansuomalaiset lastenlehdet. Näyttelyssä on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun lehtiä.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson. Bengtsson on kirjoittanut mm. teokset Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty: Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla (2024) ja Sadunkertojat: Satuperinnettä Kaksoisvirranmaasta 1900-luvun alkuun (2019).

Avoinna: 3.–31.5.2024, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 2.5. klo 15-16!

Uudistavaa ajattelua – 60 vuotta KSL-julkaisuja

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

13.3. – 26.4.2024

Opinnolliset ja yhteiskunnalliset julkaisut ovat olleet keskeinen osa Kansan Sivistystyön Liiton sivistystehtävää sen toiminnan alkuvuosista lähtien. Esittelemme teoksia viiden teeman mukaan välähdyksinä julkaisutoiminnan matkalta: KSL:n kirjeopisto, ekososiaalinen sivistys, naisasia, kulttuuri sekä KSL:n lehdet. Monet julkaisut voidaan nähdä aikansa edelläkävijöinä. Esillä on myös KSL:n tuoreimpia julkaisuja 2020-luvulta. Näyttely on osa Kansan Sivistystyön Liiton 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tervetuloa näyttelyn avajaiskahveille ke 13.3. klo 15!

Lue pidempi näyttelyn esittely KSL:n sivuilla.

Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2023)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu. Muutokset ovat mahdollisia!

Kaikkiin kirjaston tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Torstaina 14.12.2023 klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n joulukuun studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

"Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin.

Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa.

Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä.

Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä." -- Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry


Menneet tilaisuudet

Keskiviikkona 30.8. klo 18.00 – 20.00

Itään ja takaisin

Työväenkirjaston ystävien syksyn ensimmäisen studia generalian aiheena on Miia Apukan esikoisteos Itään ja takaisin. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

”Eelis Apukka lähtee jouluna 1931 Lapin Sattasesta tunturierämaan poikki Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan avarampaa maailmaa ja parempaa elämää. Eeliksen ja kumppaneiden tie vie Muurmannissa internointiin, Pietarissa Krestyn vankilaan, karulle metsätyöpunktille Äänisestä itään ja Vjetkan kolhoosiin Karjalan Tasavallassa. Koettelemusten jälkeen uusi elämä tuntuu aukeavan toimittajana Petroskoissa. Mutta unelma muuttuu painajaiseksi, vainojen silmukka kiristyy. Kansallisuudesta tulee rikos. Lopulta Eeliksen on ratkaistava, jäädäkö vai lähteä. On päätettävä, mikä elämässä on sittenkin tärkeintä.

Kirjoittaja on Eelis Apukan pojantytär. Kirjan tositapahtumapohjana ovat Etsivän keskuspoliisin seurantaraportit, kuulustelupöytäkirjat, kirjeet sekä aikakauden lehtikirjoitukset ja tutkimuskirjallisuus.”
— kustantajan esittelyteksti

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tiistaina 19.9.2023 klo 17.00 – 18.00

Kirjanjulkistus: Kapinaruno VIII -antologia

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän tilaisuuden avaa Risto Kolanen, ja runoraadin edustajat Miia Toivio ja Sanni Purhonen esittelevät antologian. Lisäksi tekijät esittävät antologiaan valittuja runojaan.

Teos koostuu runoista joita kerättiin viime vuoden Kapinarunoiltaa varten.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 20.9.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Luokkataistelua ruotsiksi – identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Kirjassa tarkastellaan yhdeksän artikkelin voimin kielen ja luokan, sekä nationalismin ja sosialismin suhdetta 1900-luvun suomalaisessa työväenliikkeessä. Artikkelit ovat tulosta poikkitieteellisestä Luokkataistelu ruotsiksi: Kieli ja identiteetti ruotsinkielisessä työväenliikkeessä Suomessa 1900-luvulla -tutkimusprojektista, joka toteutettiin Åbo Akademin historian ja kirjallisuustieteen laitoksilla.

Luokkataistelua ruotsiksi – Identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä. Toim. Johan Ehrstedt, Matias Kaihovirta, Emil Kaukonen ja Mats Wickström. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Papers on Labour History. 2023, 320 s.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Torstaina 19.10.2023 klo 18.00 – 19.30

Kjell Westö: Molly & Henry

Kirjailija Kjell Westö kertoo Työväenkirjaston ystävien studia generalia -luennossa uutuuskirjastaan Molly & Henry. Haastattelijana Mikko Majander.

"Mestarikertojan dramaattinen romaani sukeltaa historiamme tummimpiin vuosiin. Mitä sota tekee ihmiselle, elämälle, rakkaudelle?

Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun.

Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki." --Otava

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 26.10.2023 klo 17.00 – 18.30

Hankalat hyvästit köyhyydelle

Eeva-Maria Grekula esittelee kirjoittamaansa Vasemmistofoorumin uutta julkaisua köyhyydestä ja demokratiasta. Keskustelua teemasta.

Järjestäjä: Vasemmistofoorumi

Torstaina 2.11.2023 klo 17.00 – 19.00

Oikeusvaltio – onko se vaarassa?

Oikeusvaltio on eräs demokratian selkänojista. Oikeusvaltion tilanteesta keskustelevat: osaston pj. Anneli Temmes, professori Pentti Arajärvi sekä pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Keskustelun puheenjohtajana Jarmo Mielonen.

Järjestäjä: Hakaniemen sosialidemokraatit. Opintotyöryhmä.

Tilaisuutta ei striimata.

Keskiviikkona 8.11.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Alfred ja Anna Sarlin: maalaispappilasta maailmaa muuttamaan

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

FM Maija Saraste esittelee uutta teostaan Alfred ja Anna Sarlin: maalaispappilasta maailmaa muuttamaan. Kirja kertoo Alfred Sarlinista, joka oli sosialisti, vapaa-ajattelija ja Työmies-lehden toimittaja, ja hänen sisarestaan Anna Sarlinista, joka oli laulajatar, kuoronjohtaja, musiikinopettaja ja nuottikustantaja. Kirjan tekijää haastattelee kirjastonhoitaja Heikki Poroila.

Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Tiistaina 14.11.2023 klo 17.30 – 19.00 (kahvit klo 17)

Ihana, kamala perintövero ja 12 väitettä verotuksesta

Toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä esittelee elokuussa julkaistua tutkimustaan Ihana, kamala perintövero: 12 ehdotusta perintö- ja lahjaveron korjaamiseksi. Lisäksi Finér murtaa verotuksen myyttejä koskien työn, pääomien ja polttoaineiden verotusta keväällä julkaistun blogisarjansa pohjalta. Tilaisuudessa keskustellaan myös verotuksen tarpeellisuudesta ja haitoista.

Järjestäjä: Kalevi Sorsa -säätiö

Perjantaina ja lauantaina 24.- 25.11.2023

Stadin työväenkirjallisuuspäivät

Ohjelmaa on niin paljon ettei se mahdu tähän: käy siis tutustumassa kirjallisuuspäivien ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien sivuilla!

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 7.12.2023 klo 16.00 – 17.00

Miten muistamme Chilen vallankaappausta ja pakolaisuutta?

50 vuotta sitten Chilessä Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta syrjäytti demokraattisesti valitun presidentin Salvador Allenden verisessä vallankaappauksessa ja maassa alkoi pitkä diktatuuri. Suomeenkin saapui iso joukko chileläispakolaisia. Suomen asiainhoitaja Santiagossa, diplomaatti Tapani Brotherus, pelasti osaltaan jopa tuhansia vainottuja chileläisiä. Tuolloisista tapahtumista keskustelevat tilaisuudessa Tapani Brotherus ja professori Heikki Hiilamo, joka on kirjoittanut tapahtumista muun muassa Brotheruksen toimintaa valottavan kirjan Kuoleman listat. Vapaa pääsy.

Järjestäjä: Kulttuuriyhdistys Vihkot

Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2023

Marraskuussa 24. – 25.11.2023

Päivien teemaana on Rauha ja demokratia. Vapaa pääsy! Tilaisuudet pyritään striimaamaan, mutta jos olet jostain ehdottoman kiinnostunut, suosittelemme saapumaan paikanpäälle.

Tutustu koko päivitettyyn ohjelmaan
Työväenkirjaston ystävien sivuilla

Lauantain ohjelman avaa kansanedustaja Nasima Razmyar kirjastossa klo 11.00.

Tilaisuus järjestetään perjantaina kirjaston salissa, ja lauantaina kirjastossa sekä JHL:n auditoriossa viereisessä rakennuksessa.

Ystävät pyrkii striimaamaan tapahtuman: www.youtube.com/tyovaki


Perjantai 24.11.2023 klo 16-21

Lauantai 25.11.2023 klo 11–18

Paikka: Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A
klo 11.00 – 18.00

Työväenliikkeen kirjaston salin ohjelma

Klo 11.00 – 11.20
Avauspuheenvuoro: Rauha ja demokratia
Kansanedustaja Nasima Razmyar

Klo 11.25 – 11.50
Katri Vala nyt! – Sodan uhka kasvaa

Katkelmia näytelmästä Vala!
Näytelmäteksti: Hanna Ryti & Cécile Orblin
Sävellykset: Laura Hänninen
Esiintyjät: Cécile Orblin ja Laura Hänninen

Klo 12.00 – 12.45
Kun Pakila oli punainen. Julkinen ja maanalainen työväenliike Pakinkylässä 1919 – 1944
Tutkija Maija Hakanen, haastattelijana historioitsija Tero Tuomisto

Klo 13.00 – 13.45
”Maailmanparantajan muistelmat”
Kirjailija Risto Isomäki, haastattelijana lääkäri Ilkka Taipale

Klo 14.00 – 14.45
”Eeva Kilpi ja muita Suomen supernaisia”
Kulttuuritoimittaja Leena Virtanen, haastattelijana Leena Nikula

Klo 15.00 – 15.45
Puuvillatehdas-trilogian 3. osa: ”Puuvillatehtaan kilpailija”
Kirjailija Ann-Christin Antell

Klo 16.00 – 16.45
”Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä”
Tietokirjailija Anna-Liisa Haavikko

Klo 16.45 – 17.00
Rauhanlaulu yhdessä. Säestäjinä Tipi Tuovinen ja Merja Ikkelä.

Klo 17.15 – 18.00
Väki voimakas 36: ”Työväki ja vauraus”
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjasarjan uutuuden esittelee väitöskirjatutkija Jussi Lahtinen. Vuosikirjassa 2023 pureudutaan työväen ja vaurauden suhteeseen. Miltä torpparista tuntui 1900-luvun alussa, kun hänestä torpparivapautuksen ansiosta tuli talollinen. Miten työläinen muuttui modernin kulutusyhteiskunnan tärkeäksi moottoriksi, jolla oli ”muutakin kuin kahleensa” menetettävänä.

Paikka: JHL:n auditorio
Sörnäisten rantatie 23
klo 12.00 – 18.00

JHL:n auditorion ohjelma


Klo 12 – 13.30
Paneeli teemasta ”Rauha ja demokratia”
Panelistit: pääsihteeri Mia Haglund, VTT Jouko Jääskeläinen ja toimittaja Jyrki Saarikoski
Vetäjinä Iiris Karppinen ja Riitta Salasto

Klo 13.30 – 13.45
Rauhanlaulu yhdessä. Säestäjinä Tipi Tuovinen ja Merja Ikkelä.

Klo 14.00 – 14.45
Yleisradio sodassa ja rauhassa
Tutkija Martti Soramäki

Klo 15.00 – 15.45
Sanomisen vaikeutta ja vapautta – vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919 – 1956
Päätoimittaja Elias Krohn, haastattelijana toimittaja Risto Kolanen

Klo 16.00 – 16.30
”Evakkojen perilliset”
YTT Hellä Neuvonen-Seppänen, haastattelijana Jussi Särkelä

Klo 16.45 – 18.00
Paneeli teemasta ”Vieraana kotona”
Panelistit:
kaupunginvaltutettu Naima El Issaoui, ilmastoaktivisti Frans Frangen, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, tietokirjailija, YTT Hellä Neuvonen-Seppänen, muusikko, kirjailija Mercedes/ Linda-Maria Raninen ja toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund.
Vetäjänä on Jussi Särkelä