Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2024)

päivitetty 20.9.2024

Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta aina varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tulevia tapahtumia

Osittain alustavaa tietoa, ja lisäyksiä on tulossa. Muutokset ovat mahdollisia. Puoli tuntia ennen tilaisuuksia on kahvia tarjolla!


Stadin työväenkirjallisuuspäivät – teemana yhteiskunnan polarisaatio

Perjantaina 15.11. ja lauantaina 16.11.

Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestetään kirjastossa tänä vuonna marraskuussa 15. – 16.11.2024.

Käy tutustumassa koko ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien kotisivuilla!


Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma

Maanantaina 18.11. klo 18–19.30

VT Wiking Vuori, TT Päivi Vähäkangas ja Kristillisten sosialidemokraattien liiton pj. Tarja
Kantola arvioivat Suomen ev.lut. kirkon uuden kirkolliskokouksen haasteita.

Tilaisuutta ei striimata.


Äärioikeisto nyt – ideologia ja ympäristöajattelu

Torstaina 28.11. klo 18–20

Tutkijat Oula Silvennoinen ja Tero Toivanen alustajina.

Järjestäjät: Vasemmistoklubi ja KSL


Oikeusvaltion etuvartiossa – Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952

Keskiviikkona 4.12. klo 18–19.30

Marjaliisa ja Seppo Hentilä kertovat uudesta teoksestaan Työväenkirjaston ystävien joulukuun studia generaliassa.


Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry: Joulujuhla ja musiikkia

Maanantaina 9.12. klo 18–19.30

Ortodoksikirkon Isä Heikki Huttusen puhe. Lauletaan kauneimpia joululauluja. Pienet arpajaiset. Pekka Kivekäs (piano ja nokkahuilu) ja Pekka Untamala (sello) musisoivat. Tervetuloa!

Tilaisuutta ei striimata.


Talousilta Työväenliikkeen kirjastossa

Tiistaina 10.12. klo 17–19

Vapaus Valita Toisin ry:n järjestämä Talousilta Työväenliikkeen kirjastossa. Tervetuloa kuulemaan taloustilanteesta asiantuntijoita: toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä, VTT Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskus UTAK:sta ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Järjestäjä: Vapaus Valita Toisin ry.


Julkistus: Työväentutkimus Vuosikirja 2024

Perjantaina 13.12. klo 14–16

Työväentutkimus Vuosikirjan 2024 julkistamistilaisuus pidetään 13.12. perjantaina klo 14–16. Vuosikirjan teemana on Sopimusyhteiskunta murroksessa.

Menneitä tapahtumia


Työväen Akatemia 100 vuotta – juhlaseminaarisarja jatkuu:
OSA 3. Eriarvoisuus ja kasvun hegemonia

Maanantaina 9.9. klo 14.00 – 16.00

Alustajana Anna Rajavuori (Kalevi Sorsa -säätiö). Kommentaattorit: kansalaisaktivisti Thomas Wallgren ja Toni Juuti (Labore). Tilaisuuteen toivotaan laajasti osallistujia työväenliikkeen järjestöistä. Lopussa yleisökeskustelu. Seminaarit myös striimataan. Seminaarisarjan päätösosa. https://www.akatemia.org/studiageneralia/

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/studiageneralia090924


Kapinaruno IX -antologian julkistus

Maanantaina 16.9. klo 16.30 – 18.00

Viime vuoden Kapinaruno-keräyksen runoista koostettu Kapinaruno IX -runoantologia julkistetaan kirjastossa maanantaina 16.9.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry


Orjuuden arvet

Maanantaina 16.9. klo 18.00 – 19.30

Syyskuun Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia  jatkaa Kapinarunojen jälkeen iltaa klo 18.00-19.30. Studian aiheena on aate-  ja oppihistorioitsija Pekka Isakssonin ja Oulun yliopiston historian dosentti Jouko Jokisalon kirja Orjuuden arvet. Teos käsittelee orjuuden historiaa antiikin ajoista nykypäivään.

Pekka Isakssonia haastattelee professori Tapio Bergholm ja tilaisuuden avaa ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry


Työväenkirjallisuus tänään

Torstaina 19.9.2024 klo 16.00 – 17.00

Miten työläiskirjallisuus on ymmärretty Suomessa eri aikoina? Ovatko Raoul Palmgrenin työläiskirjailijan kriteerit vielä ajankohtaisia? Mitä kiinnostavaa on jäänyt työläiskirjallisuuden kaanonin ulkopuolelle? Entä mitä työväenkirjallisuus merkitsee tämän päivän Suomessa, kun työ ja työväenluokka on monin tavoin muuttunut? Muun muassa näistä aiheista keskustelevat väitöskirjatutkija Jussi Lahtinen, FM Ville Vahosalmi ja Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Samalla esitellään Kulttuurivihkojen työväenkirjallisuuden teemanumero.

Tervetuloa! Kahvia on tarjolla puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.


Thomas Piketty: Pääoma ja ideologia

Maanantaina 23.9. klo 18–19.30

VTL Timo Kolu esittelee Pikettyn teoksen. Kommentoijana ministeri Matti Louekoski.

Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma.

Tilaisuutta ei striimata.


Kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratialle

Tiistaina 8.10. klo 17–19

Avoimessa tilaisuudessa keskustelemassa professori Pentti Arajärvi, päätoimittaja Arja Alho ja osaston johtaja Anneli Temmes.

Järjestäjä: Hakaniemen, Kruunuhaan ja Malmin sosialidemokraatit
Tilaisuutta ei striimata.


Pojan ja isän Moskova

Torstaina 17.10.2024 klo 18.00 – 19.30

Teatteriohjaaja, kirjailija Jotaarkka Pennanen kertoo kirjastaan Pojan ja isän Moskova. Pennasta haastattelee historiantutkija Veli-Pekka Leppänen ja tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.


Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma ja syyskokous

Maanantaina 21.10. klo 18–19.30

Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa arvioimassa ja eduskunnan ajankohtaisia kuulumisia kertomassa kansanedustaja Nasima Razmyar.

Tilaisuutta ei striimata.

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2024)

Kevään tilaisuudet ovat päättyneet!
Päivitetty 6.6.2024

Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kevään näyttelyt – vuonna 2024 vietetään Sivistyksen teemavuotta

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin!


Menneet kevään tilaisuudet

Maanantai 22.1. klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n tammikuun ensimmäisessä studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin. Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa. Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä. Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.” –– Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 8.2.2024 klo 17.00 – 18.30

Vainon jäljet: Kaarlo Isomäen elämä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uuden kirjan julkistamistilaisuuteen!

Professori Jukka Rantala kertoo tilaisuudessa teoksestaan Vainon jäljet. Kirja kuvaa, millaisia jälkiä keväällä 1918 teloitusyritykseen huipentunut vaino jätti kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäkeen. Kirjassa kerrotaan vainon jälkeisistä oikeudenkäynneistä ja Isomäen myöhemmästä elämästä. Teloitusta yrittivät valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi, mutta taustalla vaikuttivat Isomäen kanssa riitaantuneet Jämsän mahtitalonpojat. Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen. Hän teki merkittävän uran opettajana sekä myöhemmin asianajajana ja lahtelaisena kunnallispoliitikkona. Henkisesti Isomäki ei kuitenkaan toipunut traumaattisista kokemuksistaan.

Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/570337 ja painettu versio ostettavissa julkistamistilaisuudessa.

Tilaisuutta ei striimata.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Maanantai 12.2. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Globaalit muutokset haastavat työelämää

Ekologisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukainen siirtymä. Alustajana Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto. Kommentaattorit Pia Björkbacka, SAK ja Janne Peljo, EK.

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tilaisuus striimataan livenä, mutta siitä ei jää tallennetta.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 11.3. klo 14.00 – 16.00

Vallankumouksellinen Vanajanlinna

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Sirola-opiston historiasta!

Vanajanlinnan historiaa käsittelevä kirja Vanajanlinna 1924-2024 – Sata kiehtovaa vuotta on valmistunut, kirjassa avataan myös Sirola-opiston historiaa. Sirola-opiston osuuden on kirjoittanut historiantutkija Mikko Pollari.

Vallankumouksellinen Vanajanlinna, Sirola-opiston historiaa käsittelevän tekstiosuuden esittelytilaisuus järjestetään maanantaina 11.3.2024 klo 14–16. Opiston osuutta esittelee historiantutkija Mikko Pollari. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Yrjö Sirolan Säätiö

Maanantai 18.3. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Teknologia ja muuttuva työ

Alustajana tutkija Merja Kauhanen, Labore. Kommentaattorit: Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, Heikki Ailisto, VTT, ja Maria Mäkynen, Ammattiliitto Pro

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tilaisuus striimataan.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 18.3. klo 18-19.30

Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi?

Suvi Ahola valoittaa Helvi Hämäläisen ajattelua. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapj. Leena Nikula.

”Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan
Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.”– WSOY

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 10.4. klo 17.0017.45

Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?

Arkistonhoitaja Maaret Storgårds esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta ”Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?”

Yhä harvempi meistä käyttää perinteistä muistikirjaa tehdäkseen merkintöjä menoista, mietteistään tai päivän tapahtumista. Muistikirjojen tilalle ovat tulleet digitaalilaitteet, joiden sovelluksissa jaamme itsestämme tietoa teksteinä, kuvina ja videoina. Arkistonhoitajan pöytä täyttyy edelleen paperisista kalentereista, muistikirjoista, kirjeistä ja kuvista, mutta mitä päätyy yksityisarkistoihin sosiaalisen median alustoilta?  Yksilödataa syntyy valtavia määriä ja se pirstaloituu eri alustoille, sen paljous on myös syy sen katoamiseen. Miten takaamme sen, että tulevaisuudessakin meillä on yhtäjaksoisesti kerättyä, luotettavaa yksityisarkistollista tietoa saatavilla, ei mustaa aukkoa?

Esitelmässä pohditaan yksilödatan arkistoinnin nykytilaa, sen ympärillä vallitsevia ilmiöitä sekä mahdollisia tulevaisuuksia.

Musiikkiarkiston arkistonhoitaja Maaret Storgårds on musiikkitieteilijä (FM) ja tradenomi (YAMK). Hän opiskelee parhaillaan tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa, jonne valmistelee pro gradua yksilödatan arkistoinnin tulevaisuuksista.

Esitelmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä: Musiikkiarkisto

Tiistai 16.4. klo 17.3019.00

Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

Meri Valkaman ja presidentti Tarja Halosen keskusteluja uutuusteoksen pohjalta. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia.

”Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?”
Kustantamo S&S

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 24.4.2024 klo 17.00–19.00

Keskustelutilaisuus hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksista

Tilaisuuden ohjelma

Klo 17.00-17.10
Avaussanat
Jukka Pietiläinen, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja, YTT

klo 17.10 –17.40
Toteutuvatko SOTE-uudistuksen lupaukset?
Olli Savela, Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, eläkkeellä

klo 17.40 – 18.10
Onko liian aikaista arvioida lupausten toteutumista?
Marja Vaarama, professori emerita, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

18.10 – 19.00
Keskustelu huolista ja ratkaisuehdotuksista
Johdattelijana Leena Eräsaari, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö

Järjestäjä: Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry ja Vasemmistofoorumi

Tiistaina 7.5. klo 18.0019.30

Kapitalismin suuri illuusio

Samu Kuoppa kertoo hänen ja Riina Tanskasen uutuuskirjasta Kapitalismin suuri illuusio. Haastattelijana Ralf Sund.

”Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.
Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.
Ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Tämä kirja on vaaleanpunainen kutsukirje vastarintaan. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.” — Into Kustannus

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 16.5. klo 15.00–18.30

Työväenperinnepäivä

Työväenliikkeen kirjastossa järjestetään torstaina 16.5. Työväenperinnepäivä. Tänä vuonna päivän ohjelmassa on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran järjestämä juhlaseminaari jota seuraa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon julkistus. Tervetuloa!

Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 9.5.2024 mennessä osoitteeseen sihteeri@thpts.fi

klo 15.00 – 17.00
Työväenluokan hyvinvoinnin ja vaurauden vuosikymmenet – mitä seuraavaksi? THPTS 40 vuotta -juhlaseminaari

Tilaisuuden avaus
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran puheenjohtaja Tiina Lintunen

Työväki, hyvinvointi ja vauraus -paneelikeskustelu
Pete Pesonen (moderaattori), Matti Hannikainen, Jussi Lahtinen, Anna Rajavuori

***

klo 17.00–17.30
Kakkukahvit

***

klo 17.30 – 18.30
Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jako

Avauspuheenvuoro
Työväenperinne ry:n puheenjohtaja Mervi Ylitalo.

Palkinnonsaajan julkistaminen
Palkintoraadin puheenjohtaja Kari Teräs

Palkinnonsaajan puheenvuoro

Järjestäjä: Työväenperinne ry ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Tilaisuutta ei striimata. Saavuthan paikan päälle!

Tiistaina 28.5. klo 17.0018.30

Kuin veljet keskenään – Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi

Antti Kujala esittelee uutuuskirjaansa. Teos antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle. Haastattelijana Oula Silvennoinen.

”Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.

Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.

Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.

Lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli sekä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet alkoivat hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.

Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.”
Minerva

Tilaisuutta ei striimata, saavuthan paikan päälle kuuntelemaan!

Keskiviikkona 5.6. klo 17.30–19.30 (kahvitus klo 17)

Forssan ristiriitainen perintö – Ele Alenius -seminaari

Forssan kokous eli Suomen Työväenpuolueen toinen puoluekokous järjestettiin vuonna 1903. Forssan ohjelma toi sosialismin Suomeen. Miten se käsitettiin silloin, mitä työväenliikkeen ideologialle tapahtui myöhemmin? Onko sosialismi edelleen ajankohtainen käsite?

Aiheesta keskustelevat paneelissa tutkijatohtori Risto Turunen, yhteiskuntatieteen lisensiaatti Kalevi Kivistö ja oikeushistorian emeritus professori Jukka Kekkonen.

Yleisöllä on mahdollisuus keskustelun lopuksi kommentoida ja esittää kysymyksiä. Puhetta johtaa valtiotieteiden tohtori ja Vapaus valita toisin ry:n puheenjohtaja Arja Alho.

Ele Alenius -seminaari järjestetään keskiviikkona 5.6.2024 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25). Kahvia tarjoillaan klo 17 alkaen ja seminaari alkaa klo 17.30. Tilaisuus päättyy klo 19.30.

Järjestäjä: KSL-opintokeskus ja Vapaus valita toisin ry.

Kapinaruno 2024

Piirros: Jyrki Nykänen

Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.

Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 15.11.—16.11.2024. Kapinarunoilta on pe 15.11.2024. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno X -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 7.10.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen:

Työväenkirjaston ystävät ry / Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25
00500 Helsinki

Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia, ennen julkaisemattomia.

Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen ja runoilija Marko Korvela. Kapinarunotilaisuudessa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen pe 8.11.2024 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com.

Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.

Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2024!

Kansanvalistusta ja intomieltä – Lastenlehtien historiaa

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa

3.5 – 31.5.2024

Kansanvalistusta ja intomieltä -näyttely esittelee varhaisia suomalaisia lastenlehtiä, niiden juttutyyppejä ja intomielisiä tekijöitä sekä institutionaalisen lastenkulttuurimme ensiaskeleita.

Suomen mediakenttä mullistui, kun lastenlehti Eoksen näytenumero tuli markkinoille vuonna 1853. Suomalaiset lapset saivat Eoksen myötä oman lehden, mutta samalla käynnistyi myös suomalaisen lehdistön visualisoituminen. Suomalaisen aikakauslehdistön juuret ovatkin ensimmäisessä lastenlehdessämme.

Zachris Topelius kuului Eoksen avustajiin. Satusetä oli keskeisin 1800-luvun lastenlehtiaktivisteista, sillä hän kirjoitti viiden vuosikymmenen ajan lasten- ja nuortenlehtiin.

Vuonna 1856 perustetut ensimmäiset suomenkieliset lastenlehdet olivat uskonnollisempia ja vähemmän leikkisiä kuin taiteellisesti korkeatasoinen Eos, mutta niiden merkitys oli kansansivistyksessä. Niitä lukivat lasten ohella myös aikuiset, jotka pääsivät lastenlehtien avulla tutustumaan uuteen kauno- ja tietokirjalliseen aineistoon. Aiemmin suomenkiielisten lukutottumuksiin oli kuulunut lähinnä uskonnollisten tekstien ulkoa opetteleminen.

Lastenlehdet toimivat ensimmäisen lasten kansanliikkeen perustajana ja vakiinnuttajana. Keskieurooppalainen pikkulintujen suojeluaate levisi Topeliuksen sekä suomen- ja ruotsinkielisten lastenlehtien avulla kasvaen osittain ensimmäiseksi todelliseksi suomalaiseksi nuorisoliikkeeksi.

Suomalaisia lastenlehtiä julkaistiin 1800-luvulla lähes 60 nimikettä, monet niistä olivat toki lyhytikäisiä. Aikakauden erikoisuuksiin kuuluivat amerikansuomalaiset lastenlehdet. Näyttelyssä on esillä 1800-luvun ja 1900-luvun alun lehtiä.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson. Bengtsson on kirjoittanut mm. teokset Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty: Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla (2024) ja Sadunkertojat: Satuperinnettä Kaksoisvirranmaasta 1900-luvun alkuun (2019).

Avoinna: 3.–31.5.2024, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin torstaina 2.5. klo 15-16!

Näyttely on osa Sivistyksen teemavuoden tapahtumia. Työväenliikkeen kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.