Tilaisuuksia ja tapahtumia

Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2023)

Artikkeli päivittyy sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia varmistuu. Muutokset ovat mahdollisia!

Työväenkirjaston ystävät striimaavat omat tilaisuutensa.

Tiistaina 19.9.2023 klo 17.00 – 18.00

Kirjanjulkistus: Kapinaruno VIII -antologia

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämän tilaisuuden avaa Risto Kolanen, ja runoraadin edustajat Miia Toivio ja Sanni Purhonen esittelevät antologian. Lisäksi tekijät esittävät antologiaan valittuja runojaan.

Teos koostuu runoista joita kerättiin viime vuoden Kapinarunoiltaa varten.

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 20.9.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus: Luokkataistelua ruotsiksi – identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Kirjassa tarkastellaan yhdeksän artikkelin voimin kielen ja luokan, sekä nationalismin ja sosialismin suhdetta 1900-luvun suomalaisessa työväenliikkeessä. Artikkelit ovat tulosta poikkitieteellisestä Luokkataistelu ruotsiksi: Kieli ja identiteetti ruotsinkielisessä työväenliikkeessä Suomessa 1900-luvulla -tutkimusprojektista, joka toteutettiin Åbo Akademin historian ja kirjallisuustieteen laitoksilla.

Luokkataistelua ruotsiksi – Identiteetti ja ideologia 1900-luvun suomenruotsalaisessa työväenliikkeessä. Toim. Johan Ehrstedt, Matias Kaihovirta, Emil Kaukonen ja Mats Wickström. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Papers on Labour History. 2023, 320 s.

Järjestäjä:
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Torstaina 19.10.2023 klo 18.00 – 19.30

Molly & Henry

Kirjailija Kjell Westö kertoo Työväenkirjaston ystävien studia generalia -luennossa uutuuskirjastaan Molly & Henry. Haastattelijana Mikko Majander.

”Mestarikertojan dramaattinen romaani sukeltaa historiamme tummimpiin vuosiin. Mitä sota tekee ihmiselle, elämälle, rakkaudelle?
Molly kiertää Ruotsia teatteriseurueen kanssa samaan aikaan, kun Suomi taistelee talvisodassa. Huoli läheisistä jäytää kunnianhimoista näyttelijää, samoin oma tulevaisuus: onko hänen tähtensä jo laskussa, ennen kuin ehti kunnolla noustakaan? Henry-sulhanen joutuu rintamakirjeenvaihtajana todistamaan sodan karmeuden. Hän haluaisi kertoa näkemästään totuudenmukaisesti, mutta ankara aika ei salli säröjä isänmaalliseen julkisivuun.
Kun koittaa hauras välirauha, Molly ja Henry joutuvat kohtaamaan uudelleen toisensa, menneisyyden aaveensa, kaiken mitä sota heissä särki.” –Otava

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikkona 8.11.2023 klo 17.00 – 18.30

Kirjanjulkistus:

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjanjulkistamistilaisuuteen.

Maija Sarasteen kirja kertoo Anna Sarlinista, joka oli laulajatar ja musiikinopettaja sekä hänen veljestään Alfred Sarlinista, joka oli vapaa-ajattelija, anarkisti ja Työmies-lehden toimittaja. Kirjan tekijää haastattelee Heikki Poroila.

Järjestäjä:
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Perjantaina ja lauantaina 24.- 25.11.2023

Stadin työväenkirjallisuuspäivät

Stadin kymmenennet työväenkirjallisuuspäivät

Kirjallisuuspäivien teemoina ovat tänä vuonna sota, rauha, demokratia ja media. Koko ohjelma julkistetaan myöhemmin syksyllä.

  • Perjantaina ohjelmassa Työväentutkimus Vuosikirjan 2023 julkistaminen klo 16. Vuosikirjan teemana on Työ 2020-luvulla. Klo 18 Kapinarunoilta
    (Kapinarunojen keruu on käynnissä 6.10.2023 asti!)
  • Lauantaina paneelikeskusteluja, kirjaesittelyjä ja kirjailijahaastatteluja.

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Menneet tilaisuudet

Keskiviikkona 30.8. klo 18.00 – 20.00

Itään ja takaisin

Työväenkirjaston ystävien syksyn ensimmäisen studia generalian aiheena on Miia Apukan esikoisteos Itään ja takaisin. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

”Eelis Apukka lähtee jouluna 1931 Lapin Sattasesta tunturierämaan poikki Neuvosto-Venäjälle tavoittelemaan avarampaa maailmaa ja parempaa elämää. Eeliksen ja kumppaneiden tie vie Muurmannissa internointiin, Pietarissa Krestyn vankilaan, karulle metsätyöpunktille Äänisestä itään ja Vjetkan kolhoosiin Karjalan Tasavallassa. Koettelemusten jälkeen uusi elämä tuntuu aukeavan toimittajana Petroskoissa. Mutta unelma muuttuu painajaiseksi, vainojen silmukka kiristyy. Kansallisuudesta tulee rikos. Lopulta Eeliksen on ratkaistava, jäädäkö vai lähteä. On päätettävä, mikä elämässä on sittenkin tärkeintä.

Kirjoittaja on Eelis Apukan pojantytär. Kirjan tositapahtumapohjana ovat Etsivän keskuspoliisin seurantaraportit, kuulustelupöytäkirjat, kirjeet sekä aikakauden lehtikirjoitukset ja tutkimuskirjallisuus.” — kustantajan esittelyteksti

Järjestäjä:
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2023)

Työväenkirjaston ystävät ry ja muut kansalaisjärjestöt ovat striimanneet tilaisuuksiaan.

Menneet tilaisuudet

Torstaina 26.1. klo 17.30

Kari Uotila – Telakan senaattori

Työväenkirjaston ystävien vuoden ensimmäisessa studia generaliassa Kari Uotila ja kirjan kirjoittaja Sirpa Puhakka keskustelevat ja esittelevät teosta Uotilan elämästä.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Tiistaina 31.1. klo 17.00

”Miten eroavat – jos eroavat – porvarillinen ja vasemmistolainen demokratia toisistaan?”

Hakaniemen demarien järjestämä keskustelusarja demokratiasta jatkuu jälleen kirjastossa.

Illan aiheesta keskustelemassa…

  • Erkki Tuomioja, kansanedustaja
  • Kari Hokkanen, professori
  • Kari Kinnunen, ent. Työväen Akatemian rehtori
  • Sami Metelinen, Elinkeinoelämän valtuuskunta
  • Marxilaisuuden tuntija ja rauhanaktivisti Kalevi Suomela kyselee ja kommentoi
  • Puheenjohtajana Hakaniemen sosialidemokraattien vpj. Pauli Manninen

Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit

Katso YouTubessa

Keskiviikkona 8.2. klo 18.00 – 19.30

Stalker-vuodet

Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa Olli Jalonen esittelee uutuusteostaan Stalker-vuodet. VTT Veli-Pekka Leppänen haastattelee.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Lue lisää: Taidetta ja ennustuksia

Maanantaina 6.3. klo 17-19

SDP:n historian uudet tuulet

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää Työväenliikkeen kirjastossa paneelikeskustelun SDP:n historian uusista avauksista puolue- ja henkilöhistorian näkökulmasta.

Dosentti Tapio Bergholm, talous- ja sosiaalihistorian dosentti Matti Hannikainen ja poliittisen historian dosentti Mikko Majander keskustelevat aiheesta tutkimustensa pohjalta. Paneelin puheenjohtajana toimii Ulpu Iivari.

Tilaisuuden jälkeen klo 19 järjestetään THPTS:n vuosikokous seuran jäsenille.

Järjestäjä
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Katso YouTubessa

Tiistaina 21.3. klo 17.30-19.00

Työväkeä, Sivistystä, Liikettä:
satavuotias Työväen Sivistysliitto

Työväen Sivistysliiton kaksiosainen satavuotishistoriikki on illan aiheena Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa. Toimittaja Risto Kolanen haastattelee historiikin kirjoittajaa, historiantutkija Tero Tuomistoa.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.

Into Kustannus myy teoksia tilaisuudessa hintaan 30 € kpl / molemmat osat 50 € (pankkikortilla).

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Torstaina 20.4. klo 17.00-18.00

Jutta Ala-Äijälä: ”Iskelmätytöt, tienraivaajat – 1950-luvun naislaulajia haastattelemassa”

1950-luvulla nähtiin ensimmäinen suurempi naislaulajien esiinmarssi suomalaisen populaarimusiikin historiassa. Annikki Tähden Muistatko Monrepos´n ja Brita Koivusen Suklaasydämen myötä naiset nousivat hallitsemaan levylistoja, ja samalla monet työllistyivät laulusolisteiksi keikkaileviin orkestereihin. 

Miten naiset itse kokivat tuon ajan ja millaista oli iskelmätyö naisten näkökulmasta? Kuka toimi teininä rumpalina tanssibändissä? Kuka teki töitä studiomuusikkona? Kuka koki, että naislaulajat olivat kaunistuskukkasia bändin edessä? Kenen autoa seurattiin kotimatkalla keikkareissulta? Kuka sanoi, ettei vaihtaisi pois hetkeäkään?

Iskelmätytöt, tienraivaajat on Jutta Ala-Äijälän tietokirja- ja tiedonkeruuhanke, jonka puitteissa tehdyt 1950-luvun ja 60-luvun alun naislaulajien haastattelut arkistoidaan Musiikkiarkistoon. Vuosina 2013–14 ja 2022–23 tehdyissä haastatteluissa ääneen pääsevät Tuula Ikäheimo, Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola, Ritva Mustonen, Irmeli Mäkelä, Rauni Pekkala, Helena Siltala ja Ritva Simuna. 

Jutta Ala-Äijälä on kulttuurihistoriasta valmistunut FM, musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko, joka on kiinnostunut populaarimusiikin naistoimijoiden historiasta ja heidän tarinoidensa esiin nostamisesta. Hän toimii parhaillaan Musiikkiarkiston vs. arkistonhoitajana.

Ala-Äijälän esitelmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä
Musiikkiarkisto

Torstaina 27.4. klo 17.00-19.00

Mitä Saksan vasemmistopuolueelle (Die Linke) kuuluu?

Saksan vasemmistopuolue (Die Linke) hävisi parlamenttivaaleissa 2021 ja sai vain 4,9% äänistä mutta säilytti parlamenttipaikkansa kun se onnisti saamaan kolme vaalipiiriedustajaa, mikä toi myös ääniosuutta vastaavan määrän parlamenttipaikkoja. Saksan vasemmistopuolueessa on ollut huomattavia sisäisiä ristiriitoja, joita erityisesti suhtautuminen Ukrainan sotaan on vahvistanut.

Saksan vasemmistopuoluetta lähellä olevan ajatuspajan, Rosa Luxemburg -säätiön, tutkijat Conny Hildebrandt ja Florian Horn vierailevat Suomessa ja kertovat englanniksi, mitä Saksan vasemmistossa nyt on tapahtumassa.


Järjestäjä
Vasemmistofoorumi (tilaisuus striimataan Vasemmistofoorumin Facebookiin)

Tiistaina 2.5. klo 17.30 – 18.30

Datakapitalismi kriisien maailmassa

Kansanedustaja Timo Harakka saapuu kirjastoon esittelemään uutuusteostaan Datakapitalismi kriisien maailmassa.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Kirjaston kirjakirpputori
9.5. – 12.5.

Kirjastossa on Kallio kukkii -viikolla esillä kirjakirpputori.
Tervetuloa poimimaan lukemista!

Torstaina 25.5. klo 17-19

Eläkeikäiset yhteiskunnassa

Vapaus Valita Toisin ry järjestää keskustelun teemasta eläkeikäiset yhteiskunnassa to 25.5 klo 17-19. Nykyjärjestelmässä suomalaiset ovat elinaikanaan työssä 33 vuotta ja eläkkeellä 21 vuotta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Millaista työelämän politiikkaa ja eläkepolitiikkaa tarvitsemme? Keskustelijoina:

  • Pekka Myrskylä, väestötilastojen asiantuntija, jäänyt eläkkeelle Tilastokeskuksesta
  • Sinikka Näätsaari, työura- ja eläkeasioiden päällikkö, SAK
  • Janne Pelkonen, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, Työeläkevakuuttajat TELA
  • Mika Pantzar, professori, Kuluttajatutkimuskeskus
  • Jouko Kajanoja, yhteiskuntapolitiikan dosentti, vetää keskustelun

Järjestäjä
Vapaus Valita Toisin VVT striimaa tilaisuuden:
Tilaisuutta voi seurata myös netistä suorana tai jälkikäteen tallenteena osoitteessa www.vapausvalitatoisin.com

VVT:n striimi YouTubessa

Perjantaina 26.5. klo 14-16

Työväenperinnepäivä

Työväenperinne ry 40 vuotta

Työväenperinne ry perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1983 edistämään työväenperinteen tallennusta ja tutkimusta. Tilaisuuden avaa Työväenperinne ry:n sihteeri, Työväenliikkeen kirjaston kirjastonjohtaja Tuija Siimes.

Vuoden työväentutkimus -palkinnonjako

Vuodesta 1996 lähtien Työväenperinne ry on jakanut Vuoden työväentutkimus -palkinnon, joka annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Tilaisuudessa palkintoraadin puheenjohtaja, dosentti Matias Kaihovirta julkistaa palkinnonsaajat ja palkinnonsaajat pitävät puheenvuoronsa.

Puheenvuorojen jälkeen tarjolla on kakkua ja kahvia.

Lämpimästi tervetuloa Työväenperinnepäivään!

Tutustu menneiden vuosien palkittuihin teoksiin

Tiistaina 30.5. klo 17

Hävitys: Tapauskertomus

Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma saapuu kirjastoon keskustelemaan teoksestaan Hävitys: Tapauskertomus. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapuheenjohtaja Leena Nikula.

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry

Katso YouTubessa

Työväenperinnepäivä 2023

Perjantaina 26.5.2023 klo 14–16

Työväenperinne ry 40 vuotta

Työväenperinne ry perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1983 edistämään työväenperinteen tallennusta ja tutkimusta. Tilaisuuden avaa Työväenperinne ry:n sihteeri, kirjastonjohtaja Tuija Siimes.

Vuoden työväentutkimus –palkinnonjako

Vuodesta 1996 lähtien Työväenperinne ry on jakanut Vuoden työväentutkimus -palkinnon, joka annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Tilaisuudessa palkintoraadin puheenjohtaja, dosentti Matias Kaihovirta julkistaa palkinnonsaajat ja palkinnonsaajat pitävät puheenvuoronsa.

Puheenvuorojen jälkeen tarjolla on kakkua ja kahvia.

Lämpimästi tervetuloa Työväenperinnepäivään!

Näyttely: Taidetta ja ennustuksia (1.2 – 28.2.2023)

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Narri Marseille ja Visconti.
Kuva: Niklas Bengtsson

Taidetta ja ennustuksia -näyttely esittelee tarot-korttien historiaa, tarot-kortteja ja alan kirjallisuutta.

Vanhimpina säilyneinä tarot-kortteina pidetään Rothschildin tarot-korteiksi kutsuttuja kahdeksaa käsinmaalattua korttia, jotka on ajoitettu vuosien 1435 ja 1440 välille. Näyttelyssä on esillä kopio vuonna 1451 tehdyistä ylellisistä Visconti-Sforza-pelikorteista. Näitä italialaisia renessanssikortteja ei liene käytetty pelaamiseen, vaikka Viscontien ja Sforzien muuten tiedetään pelanneen tarot-korteilla.

Tarot-kortit yleistyivät kirjapainotaidon myötä 1500-luvulla. On arvioitu, että pelkästään Ranskassa tehtiin 1500-luvulla noin
500 000 tarot-pakkaa ja seuraavalla vuosisadalla jopa miljoona, mikä kertoo korttien kansankulttuuriluonteesta.

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallisia korttipelejä. Niiden käyttäminen ennustamiseen alkoi vasta 1700-luvun lopulla, jolloin korttien alkuperä liitettiin muinaisegyptiläisiin, kabbalistisiin ja esoteerisiin yhteyksiin. Nykyään juuri ennustaminen ja ennustajalla käyminen on kansankulttuuria.

Taidetta ja ennustuksia -näyttelyssä on esillä perinteisiä ennustuskortteja, merkittävien taiteilijoiden suunnittelemia tarot-pakkoja, kirjallisuusaiheisia kortteja ja tarot-kirjoja. Työväenliikkeen kirjastossa pidettävässä näyttelyssä voi mm. tutustua Salvador Dalin, Niki de Saint-Phallen ja Marita Liulian taiteellisiin tarot-kortteihin tai vaikkapa Bram Stokerin Draculasta innoituksena saaneisiin kortteihin. Tarot-kirjojen erikoisuuksiin kuuluu miniatyyrikirja, jonka kirjanmerkkinauhan päässä on todella minimaaliset tarot-kortit.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Avoinna: 1.–28.2.2023, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2022)

  • Työväenkirjaston ystävät striimaavat ja/tai videokuvaavat omat tilaisuutensa, jotta kiinnostuneet voivat osallistua etänä tai katsoa tallenteen pian tilaisuuden jälkeen: youtube.com/tyovaki

Menneet syksyn tilaisuudet

Mali Fritz – elämä jälkeen Auschwitzin

Maanantaina 29.8.2022 klo 17.00 – 19.00

Kirjan julkistamistilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tuusvuori, ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd . Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Tervetuloa!

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan.

Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan. Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori, jotka kaikki ovat antaneet osuutensa teokseen. Kokonaisuuteen sisältyy myös itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro.

Katso tilaisuus YouTubessa!

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.
Ntamo kustannus

Juna 69

Torstaina 1.9.2022 klo 17.30

Tietokirjailija Anita Näslindh-Ylispangar tulee Marju Maijon haastateltavaksi kirjastaan Juna 69. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.

Sotalapsia kuljettamassa ollut juna törmää keskiyöllä vastaantulevaan matkustajajunaan. Onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu kymmeniä ihmisiä, mutta sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta. Vuoden 1940 maaliskuussa Iittalan Kalvolassa tapahtunut junaonnettomuus toimii lähtökohtana historialliselle romaanille, joka punoo silminnäkijähaastattelujen ja arkistomateriaalin ympärille värikkään sukutarinan. Juna 69 tempaa mukaansa Helsingin Kallion kaupunginosan tunnelmiin 1900-luvun eri vuosikymmeninä ja näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.

Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori, joka on aiemmin kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta. Juna 69 on hänen esikoisromaaninsa.

Katso tilaisuus YouTubessa!

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Kapinaruno VII

Tiistaina 13.9. klo 17.00

Viime vuoden Kapinarunoillan runoista kootun runoantologia-sarjan uusimman osan julkistustilaisuus!

Katso tilaisuus YouTubessa!

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Voittaako suomalainen aina? Rahapelaaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Tiistaina 20.9. klo 17.00

Mikä on suomalaisen rahapelaamisen nykytila, entä tulevaisuus? Suomessa usein rahapelien ongelmallisuutta vähätellään, ja riippuvuudesta kärsiviä syyllistetään – miksi näin on, ja mitä asioille voisi tehdä? Mikä on toisaalta Veikkauksen, toisaalta kansalaisyhteiskunnan rooli tässä? Entä mitä Veikkauksen avauksesta purkaa pelimonopoli pitäisi ajatella?

Ajatuspaja Vasemmistofoorumi kerää asiantuntijat Työväenliikkeen kirjastoon keskustelemaan rahapeleistä. Keskustelun teemat nousevat dosentti Jaana Lähteenmaan toteuttamasta, kesällä julkaistusta ”Kuin heikoilla jäillä kävelyä – nuorten aikuisten rahapelaaminen työmarkkinoiden marginaaleissa” -tutkimusraportista, ja lisäksi käsittelemme myös rahapelikentän ajankohtaisia kysymyksiä. Lähteenmaan raporttiin voit tutustua etukäteen täällä ja sitä on jaossa tilaisuudessa myös painettuna.

Keskustelijat:
Michael Egerer, yliopistotutkija, CEACG – tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
Maria Heiskanen, erikoistutkija, THL
Merja Kyllönen, kansanedustaja, Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen
Riitta Matilainen, rahapelihaittayksikön päällikkö, EHYT ry
Hannu Rinkinen, vastuullisen pelaamisen päällikkö, Veikkaus

Keskustelun vetää Vasemmistofoorumin tiedottaja Elina Vainikainen. Lämpimästi tervetuloa!

Katso tilaisuus YouTubessa!


Järjestäjä
Vasemmistofoorumi

Miten ja millä edellytyksillä voimme kehittää demokratiaa hyvinvointiyhteiskunnassa?

Torstaina 6.10. klo 17.00

Keskustelijoina: Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Emilia Palonen
Kommenttipuheenvuoro: Teivo Teivainen
Puheenjohtaja: Matti Sadeniemi

Keskustelu jatkaa Hakaniemen sosialidemokraattien avointa opintotoimintaa demokratian kehittämisestä.

Katso tilaisuus YouTubessa!

Järjestäjä
Hakaniemen sosialidemokraatit

Pirkko Lahti : kuuntelija

Tiistaina 11.10. klo 17-19

Pirkko Lahti ja Minna Maijala esittelevät tuoretta muistelmateosta Lahden elämästä.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj. Pentti Arajärvi.

”Koskettava kuvaus kriiseissä ja katastrofeissa särkyneiden ihmisen auttajasta, josta tuli Suomen tunnetuin mielenterveyden lähettiläs.

Psykologi Pirkko Lahden henkilökuva on puheenvuoro mielen hyvinvoinnin merkityksestä ja inhimillisten rajojen kunnioituksesta. Lahden käsitys ihmisyydestä ja ihmisarvon tilasta perustuu syvään kokemukseen terapia- ja kriisityössä sekä Euroopan kidutuksenvastaisessa toimikunnassa. Teos kokoaa yhteen hänen keskeisiä oivalluksiaan ihmisten kohtaamisen taidosta.”

Katso tilaisuus YouTubessa!

Järjestäjä
Työväenkirjaston ystävät ry.

Vastarinta on elämä – Kurdikysymys geopolitiikan varjossa

Torstai 27.10.2022 klo 18.00 – 20.00

Keskustelun kieli: englanti

Tervetuloa Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen NCDK:n järjestämään tilaisuuteen, jossa keskustellaan ajankohtaisista teemoista Kurdistanissa ja Euroopassa.

Tilaisuudessa kuullaan seuraavat puheenvuorot:

  • Ludo De Brabander, Belgia: Naton asettuminen Turkin rinnalle kurdikysymyksen kriminalisoinnissa ja kurdeihin kohdistuvassa sorrossa sekä kansainvälisen lain rikkomisessa.
    Ludo De Brabander on belgialaisen rauhanorganisaatio Vrede vzw:n tiedottaja (http://www.vredesactie.be/en). Hän on kirjoittanut useita teoksia NATOsta, militarismista ja Lähi-idästä. Hänen teoksensa Kurdish Utopia (2018) käsittelee demokraattista konfederalismia.
  • Jürgen Klute, Belgia/Saksa: Turkin painostus Suomen ja Ruotsin NATO-prosessissa ja kuinka tukea kurdeja muuttuneessa poliittisessa tilanteessa EU:n sisällä.
    Jürgen Klute on entinen Euroopan parlamentin jäsen. Hän edusti järjestöä Kurdish Frienship Group (2009–2014) ja on ollut perustamassa järjestöä Kurdish Solidarity Collective.
  • Gashaw Bibani, Suomi: Naton valtapelit – vaikutukset kurdiliikkeen toimintamahdollisuuksiin Suomessa.
    Gashaw Bibani on ihmisoikeusaktivisti. Poliittisesti hän on aktiivinen kunnallistasolla Vasemmistoliiton edustajana. Politiikassa ja aktivismissa hän on keskittynyt tasa-arvokysymyksiin ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmiin.
  • Henrik Jaakkola, Suomi: Kurdikysymys Suomen ulkopolitiikassa.
    Henrik Jaakkola työskentelee poliittisena asiantuntijana Vasemmistoliiton puoluetoimistolla. Työssään hän vastaa Vasemmistoliiton suhteista kansainvälisiin sisarjärjestöihin ja osallistui kesällä Turkin kurdien oikeuksia edistävän oppositiopuolue HDP:n puoluekokoukseen Ankarassa.

Paneeli- ja yleisökeskustelun juontaa Arpad Kovacs. Loppusanat: Aso Viyan, NCDK

Tilaisuudessa on tarjolla iltapalaa.

2022 Kalevi Sorsa -seminaari

Maanantaina 7.11. klo 13-16

Ohjelma

  • 13.00 Kahvitarjoilu
  • 13.30 Tilaisuuden avaus: Tuija Siimes, Työväenliikkeen kirjasto.
  • Iris Olavinen, Työväen Arkisto: Kalevi Sorsan henkilöarkisto
  • Valokuvia Työväen Arkistosta, koonnut Jani Kaunismäki
  • 14.00 Professori Henrik Meinander: Tutkimushanke Kalevi Sorsan poliittisesta toiminnasta vuosina 1969–1993
  • 14.30 Seppo Hentilä haastattelee Henrik Meinanderia teoksesta Kansakunnan kakkonen
  • 15.30 Yleisökysymyksiä

Teosta voi ostaa tilaisuudessa tarjoushintaan 25 €

”Kalevi Sorsa (1930-2004) johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, mutta ei noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa? Vai oliko hän kansankunnan kakkosena sittenkin sen ykkönen?

Monivivahteisessa elämäkerrassa avataan uusia näkymiä suomalaiseen vallankäyttöön, politiikan julkisuuteen ja taloudelliseen murrokseen siirryttäessä YYA-ajasta kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander hyödyntää kriittisen empaattisesti.” (Otava)

Katso tilaisuus YouTubessa!

Aatosta jaloa, marraskuun valoa –
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2022

Marraskuussa 25. – 26.11.2022

Stadin työväenkirjallisuuspäivät saapuvat jälleen, tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Ohjelmaa riittää jälleen. Perjantaina järjestetään Kapinarunoilta, lauantain teemoina ovat Työväenliike, rauhanliike, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja Suomalaiset ihanneyhteisöt. Kirjailijahaastatteluja, paneeleita ja runojen lausuntaa on luvassa.

Koko ohjelma löytyy Työväenkirjaston ystävät ry:n kotisivuilta. Sinne pääset alta olevasta linkistä.

Tutustu koko ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien sivuilla!

NÄYTTELY 1.11. – 30.11.2022

Mauno Mannelin:
Naisia 30-luvun työelämässä

”Loimien vaihto kutomakoneeseen Orimattilan Villatehtaassa” Mauno Mannelin v. 1931.

Johannes Moision kokoama valokuvanäyttely

Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä
esillä 1.11. – 30.11.2022 kirjaston ollessa auki

Neuvostoliitto 100 v

Keskiviikkona 7.12.2022 klo 17.00 – 20.00

Neuvostoliiton perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. SKP järjestää keskustelutilaisuuden sen historiasta, kehityksestä ja merkityksestä.

Puhujat:

  • Marina Vituhnovskaja-Kauppala, dosentti, Neuvostoliiton ensimmäinen vuosikymmen
  • Aimo Minkkinen, Lenin-museon ex-johtaja, NL:n perustaminen ja kokemuksia 70-luvun Moskovasta
  • Liisa Taskinen, SKP:n puheenjohtaja, Opiskelijana Neuvostoliitossa
  • Toni Kallioinen, historian opiskelija, Kulttuuri ja taide Neuvostoliitossa

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuuden järjestävät SKP ja Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus. Tilaisuuden Zoom-linkki, ks. skp.fi/tapahtumat

Tasavallan ensimmäiset

Torstaina 15.12.2022 klo 17.00 – 18.30

Marjaliisa ja Seppo Hentilä esittelevät Työväenkirjaston ystävien studia generaliassa uuden teoksensa Tasavallan ensimmäiset – presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919 – 1925.

Tilaisuutta edeltää Työväenkirjaston ystävät ry:n syyskokous klo 15-16.30.

”Kaarlo Juho ja Ester Ståhlberg olivat Suomen tasavallan ensimmäinen presidenttipari vuosina 1919-1925. Ståhlbergit olivat uranuurtajia, sillä tasavalta oli valtiomuotona uusi. Euroopassa eikä juuri muuallakaan ollut montaa sellaista maata, jonka valtionpäämies olisi ollut vaaleilla valittu presidentti.

Presidenttien puolisoita ei ole tavallisesti käsitelty presidentti-instituutioon kuuluvina vaikuttajina. Tasavallan ensimmäiset on kaksoiselämäkerta, joka kertoo millä tavalla Ståhlbergit rakensivat Suomeen presidentti-instituutiota ja miten he tekivät sitä yhdessä ja suunnitelmallisesti.” (Siltala)