Näyttelyt

Näyttely: Taidetta ja ennustuksia (1.2 – 28.2.2023)

TAIDETTA JA ENNUSTUKSIA
Tarot-korttien historiaa
Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa
1.-28.2.2023

Narri Marseille ja Visconti.
Kuva: Niklas Bengtsson

Taidetta ja ennustuksia -näyttely esittelee tarot-korttien historiaa, tarot-kortteja ja alan kirjallisuutta.

Vanhimpina säilyneinä tarot-kortteina pidetään Rothschildin tarot-korteiksi kutsuttuja kahdeksaa käsinmaalattua korttia, jotka on ajoitettu vuosien 1435 ja 1440 välille. Näyttelyssä on esillä kopio vuonna 1451 tehdyistä ylellisistä Visconti-Sforza-pelikorteista. Näitä italialaisia renessanssikortteja ei liene käytetty pelaamiseen, vaikka Viscontien ja Sforzien muuten tiedetään pelanneen tarot-korteilla.

Tarot-kortit yleistyivät kirjapainotaidon myötä 1500-luvulla. On arvioitu, että pelkästään Ranskassa tehtiin 1500-luvulla noin
500 000 tarot-pakkaa ja seuraavalla vuosisadalla jopa miljoona, mikä kertoo korttien kansankulttuuriluonteesta.

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallisia korttipelejä. Niiden käyttäminen ennustamiseen alkoi vasta 1700-luvun lopulla, jolloin korttien alkuperä liitettiin muinaisegyptiläisiin, kabbalistisiin ja esoteerisiin yhteyksiin. Nykyään juuri ennustaminen ja ennustajalla käyminen on kansankulttuuria.

Taidetta ja ennustuksia -näyttelyssä on esillä perinteisiä ennustuskortteja, merkittävien taiteilijoiden suunnittelemia tarot-pakkoja, kirjallisuusaiheisia kortteja ja tarot-kirjoja. Työväenliikkeen kirjastossa pidettävässä näyttelyssä voi mm. tutustua Salvador Dalin, Niki de Saint-Phallen ja Marita Liulian taiteellisiin tarot-kortteihin tai vaikkapa Bram Stokerin Draculasta innoituksena saaneisiin kortteihin. Tarot-kirjojen erikoisuuksiin kuuluu miniatyyrikirja, jonka kirjanmerkkinauhan päässä on todella minimaaliset tarot-kortit.

Näyttelyn on koonnut tietokirjailija Niklas Bengtsson.

Avoinna: 1.–28.2.2023, ti ja ke 10-17, to ja pe 10-16
Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Näyttely: Amerikansuomalaisten joulut tähtilipun alla

Näyttely on esillä 1.12. – 22.12.2021.

Joulukuussa Työväenliikkeen kirjastossa voi tutustua joulukortteihin, joita amerikansuomalaiset ovat lähettäneet vanhaan kotimaahan. Vitriininäyttelyn on koonnut tutkija Orvo Bogdanoff / Kansainvälinen kuvakulttuuriyhdistys Säde.

  • Orvo Bogdanoff pystyttämässä näyttelyä

Olemme joulukortti-näyttelyn yhteyteen keränneet myös kirjaston vanhasta Ameriikka-kokoelmasta 1900-luvun alussa Amerikassa julkaistuja suomalaisten siirtolaisten joululehtiä.

  • Tämän Työmiehen joulu -lehden kannen kuvittajana on amerikansuomalainen pilapiirtäjä K. A. Suvanto.

Rikollisesta kansalaiseksi, kansalaisesta kuluttajaksi? Sateenkaarilehtiä Työväenliikkeen kirjaston kokoelmista

Vuosi 2021 on merkkivuosi suomalaisessa sateenkaarihistoriassa: 1.2.2021 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus poistettiin Suomen rikoslaista. Lisäksi 26.6.2021 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Lääkintöhallitus poisti homoseksuaalisuuden tautiluokituksesta, ja 12.5.2021 puolestaan 10 vuotta siitä, kun transvestismi ja fetissikiinnostukset poistuivat tautiluokituksesta. Merkkivuoden toimintaa koordinoi Sateenkaarihistorian ystävät ry.

Työväenliikkeen kirjasto on saanut lahjoituksena Seta ry:n lehtikokoelman, jossa on laajasti suomalaisia sekä kansainvälisiä HLBT-lehtiä. Ympäri kirjastoa leviävään vitriininäyttelyyn on poimittu neljän julkaisijan lehtiä aikajänteellä 1969–2013. Vuosina 1969–1986 ilmestynyt, Psyke ry:n kustantama ”96” oli tienraivaaja ja ensimmäinen pitkäikäinen HLBT-lehti Suomessa. Vuonna 1975 perustettiin puolestaan Seksuaalinen Tasavertaisuus (Seta) ry:n lehti SETA, joka ilmestyi (vuodesta 1995 lähtien Z-nimisenä) aina vuoteen 2007 saakka, jolloin se jouduttiin lakkauttamaan taloudellisista syistä. Lehti jatkoi vielä elämäänsä muutaman vuoden Voltti-nimisenä, varta vasten perustetun Akilles kustannuksen kustantamana. Tuoreimpana näyttelyyn on otettu sateenkaarikansan toistaiseksi viimeinen printtilehti, NHL – Normihomolehti, jota Voima kustannus julkaisi vuosina 2010–2013.

Lehtien kansitaide kuvastaa aikaansa ja yhteiskunnan ilmapiiriä. Kansikuvat elävät, niissä nähdään mielenosoituksia, kauniita ihmiskehoja sekä kulttuurisia viitteitä, mutta myös tunteita ja tuntemuksia. Vuosikymmenten kuluessa, rikoslain muuttuessa ja tautiluokitusten poistuessa tummat ja vakavat kannet vaihtuvat kuvitukseltaan kevyempiin, itsetietoisempiin, jopa vitsikkäisiin. 2010-luvulle päästyä NHL-lehti julistaa jo ehkä hieman provosoiden: ”Pink Money Talks!”

Lehdet ovat toimineet omana aikanaan tärkeänä tiedonlähteenä, ja monelle lukijalle ne ovat saattaneet tarjota ainoan tavan löytää itselleen seuraa tai kaivatun kumppanin. Yhteen vitriiniin on kerätty kontakti-ilmoituksia eri vuosikymmeniltä.

Setan lahjoittamat lehdet ovat käytettävissä Työväenliikkeen kirjaston tiloissa, ja ne on luetteloitu Helka-tietokantaan (http://helsinki.fi/helka).

Näyttely on esillä 14.9. – 29.10.2021

Näyttelyn lehdet

”96” (1969–1986), julkaisija Psyke ry
SETA (1975–1994), julkaisija Seta ry
Z (1995–2007), julkaisija Seta ry
Voltti (2008–2009), julkaisija Akilles kustannus oy
NHL : Normihomolehti (2010–2013), julkaisija Voima Kustannus oy

Tarinoita työpaikoilta – 10 vuotta kuvituksia elintarviketyön tekijöistä

Näyttely Työväenliikkeen kirjastossa 4.10. – 29.11.2019.

Tämä vuosi on tuplajuhlavuosi! Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n lehden Elintakeen ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli heinäkuussa täyteen 70 vuotta. Lisäksi helsinkiläinen animaationtekijä, sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja Maria Björklund on tehnyt SEL ry:lle kuvituksia 10 vuoden ajan.

Björklundin kuvituksiin kymmenen vuoden ajalta on mahtunut monenlaista piirrosta esimerkiksi mainoksiin ja julisteisiin. Valtaosa kuvituksista on kuitenkin tehty Elintae-lehteen, aluksi työsopimustietoa tarjoavalle TES-info-palstalle, sittemmin Selvitetty tapaus -palstalle, jossa käsitellään erilaisia työpaikkojen ristiriitatilanteita, joita liitto on auttanut ratkomaan. Näissä tositarinoissa samat aiheet toistuvat yhä uudestaan: irtisanomiset, lomautukset, työsuhteiden ketjutus, väärin maksetut palkat, työtapaturmat.

Kuvittamisen jujuksi muodostuu se, miten samankaltaisen tarinan voi muokata aina vain uudestaan iskeväksi kuvitukseksi, joka kerta eri tavalla. Kuvien suola löytyy elintarvikealan konkreettisuudesta – makkarat, juustot ja leivät tuovat virkistävää vaihtelua kuvittajille liiankin tuttuun näyttöpäätetyöläisten kuvaamiseen. Kuvissa hikoillaan ja palellaan, ja joskus veri lentää yhtä lailla teurastajasta kuin teuraastakin.

Oivaltavia kuvia elintarviketyöstä ja sen tekijöistä on syntynyt vuodesta 2009 alkaen jo lähes 150. Kuvitusten parhaat palat on koottu näyttelyksi, joka on esillä Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa 4.10.-29.11.2019.

Näyttely: Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry 1977-2017

RAUHANKIRJALLISUUDEN EDISTÄMISSEURA ry 1977 – 2017
40 vuotisjuhlanäyttely

Pentti Linkolan siniristikantinen pamfletti Ihmisen puolesta – ei ketään vastaan ilmestyi vuonna 1960 käynnistäen nuorison parissa uuden kaltaisen rauhan ajattelun, mutta kohta myös pamflettien aallon.

Ydinaseiden vastaisen Sadankomitean perustaminen vuonna 1963 haastoi myös vanhat asenteet sodan ja rauhan kysymyksistä. Järjestön monisteet levisivät yliopistokaupungeissa ja kohta myös kaikki opiskelijalehdet olivat täynnä sen nostattamia teemoja. Sadankomitean ensimmäinen pamfletti Ydinasioita ilmestyi vuonna 1966, kuten myös saksalaisen lääkäri Bodo Mansteinin teos Ydinaseet ja väestönsuojelu, joka sai valtavan huomion lehdistössä. Samana vuonna Sadankomitea perusti myös Ydin-lehden, joka vast´ikään täytti 50 vuotta.

Järjestön parissa pohdittiin oman kustantamon perustamista. Tällainen oli jo Norjan rauhanliikkeen PAX-kustantamo, joka sittemmin on julkaissut satoja teoksia yhteiskunnan eri aloilta. Päädyttiin kuitenkin neuvottelemaan Kustannusyhtiö Tammen kanssa, joka perusti vuonna 1968 jo legendaarisen Huutomerkkisarjan. Sen toimituskuntaan kuuluivat Sadankomitean ja Yhdistys 9:n aktiiveja. Sarjassa ilmestyi runsaasti rauhanpoliittisia teoksia.

Sarjan kapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt ideoita pursuvalle joukolle, vaan Sadankomitea julkaisi edelleen itsekin teoksia. Tämän vuoksi perustettiin erillinen rauhankirjoja julkaiseva yhdistys 19.9.1977. Paikkana oli Vanhan kellarin Karhu kabinetti, jossa on perustettu yksi ja toinen muukin merkittävä järjestö.

Vuosittain yhdistys kustansi 4 – 5 kirjaa, joka sekään ei riittänyt. Niinpä Sadankomitea ja sitoutumattomien rauhanjärjestöjen kattojärjestöksi vuonna 1980 muodostunut Suomen Rauhanliitto-YK-yhdistys painattivat kilvan omia julkaisuja.

Näihin liittyi vielä vuonna 1982 perustettu Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Kaikki nämä järjestöt ovat erikseen tai yhteistyössä tuottaneet vähintään pari sataa sodan ja rauhankysymyksiin uppoutunutta perusteosta. Vuonna 1970 perustettu Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos ja Suomen rauhantutkimusyhdistys ovat olleen samanaikaisesti ahkeria kirjojen tuottajia.

Tähän näyttelyyn on koottu merkittävä osa kuluneen 40 vuoden ajan tuotannosta.
Useita teoksia on vielä saatavissakin, jos ei muualta, niin Rauhanaseman kellarista.
Jos haet sieltä kolme kirjaa ilmaiseksi, saat kaupan päälle vielä ostaa yhden!

NÄYTTELY ON ESILLÄ TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTOSSA 19.9. – 17.11.2017