Call for papers: The Finnish Labour Studies Yearbook 2026: Labour Market in Times of Crisis

2025-12-09

Deadline: 20 January 2026

The Finnish Labour Studies Yearbook (Työväentutkimus Vuosikirja) is a multidisciplinary publication dealing with the working population and social issues. It includes scientific articles, opinion pieces, thesis presentations and book reviews. The publication holds the peer review certificate of the Federation of Finnish Learned Societies and is ranked at level 1 in the Publication Forum (Jufo, a rating and classification system of scientific publications). The yearbook is published both in print and open access by the Finnish Labour Heritage Association in collaboration with Labour Archives, People’s Archives, Finnish Society for Labour History and Finnish Labour Museum Werstas. The online publication comes out about a month after the printed publication on journal.fi, a platform for open access Finnish journals.

The theme of the 2026 publication is ”Labour Market in Times of Crisis”. Different kinds of crises – economic, geopolitical, health-related, and environmental – inevitably reshape the world of work. Nordic labour markets have faced numerous shocks from the crises of the 20th century to the recent disruptions caused by the COVID-19 pandemic and current security policy shifts. The yearbook seeks to explore how crises have altered labour relations, employment structures, and the daily lives of workers in Finland and the Nordic countries.

The theme can be examined from both historical and social science perspectives. We are looking for articles from different disciplines, including but not limited to the following topics:

  • The resilience and adaptation of the Nordic welfare state and labour market model
  • Unemployment and social security during economic downturns
  • Wartime labour, reconstruction, and post-crisis recovery
  • The impact of crises on gender equality and minority groups in the workforce
  • Changes in trade union strategies and industrial actions during turbulent times

Peer-reviewed research articles and other types of non-peer-reviewed articles, such as discussion pieces, can be submitted for publication. The language of the articles can be English, Finnish or Swedish. The maximum length of research articles is 50,000 characters. The maximum length of other articles is agreed upon separately. Peer review is carried out using a double-blind method in accordance with the guidelines of the Federation of Finnish Learned Societies.

Article proposals (maximum 4,000 characters) should be submitted by 20 January 2026 by email to Guest Editor, Dr Ilkka Kärrylä (Ilkka.karryla@helsinki.fi), Editor-in-Chief, Dr Erkki Vasara (erkki.vasara@helsinki.fi) and Editorial Secretary, Dr Alpo Väkevä (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Please state in the article proposal what type of article you are offering. Also provide your contact information, academic qualifications and title.

We will announce our decisions on proposals by 30 January 2026. The deadline for completed manuscripts is 1 June 2026. The theme issue will be published in November-December 2026.

More information about the publication can be found at https://journal.fi/tyovaentutkimus/.

More information can also be obtained from the Guest Editor Ilkka Kärrylä, ilkka.karryla@helsinki.fi.

Työväentutkimus Vuosikirja 2025 ilmestynyt painettuna

144-sivuinen Työväentutkimus Vuosikirja 2025 tarjoaa monipuolisen katsauksen työväentutkimuksen laajaan kenttään.

Julkaisussa on seuraavat vertaisarvioidut artikkelit:

  • FT Seija A. Niemi: Iso-Heikkilän lapset – Työläislasten elämää Kuusaan ja Kymen ruukeilla 1870-luvulta 1920-luvulle
  • väitöskirjatutkija Pentti Strömmer: Valvoja talon – Pienviljelijäemäntien asema ja toimijuus 1920- ja 1930-lukujen pienviljelijälehdissä
  • tutkijatohtori Silja Pitkänen: Lapset ja perheet 1920-luvun Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton valistusjulisteissa
  • professori Tapio Bergholm: Kuinka antisosialidemokratia saapui Ruotsista Suomeen

Katsaus-osio sisältää artikkelit:

  • dosentti Päivi Armila: Moninkertaisessa syrjässä – keskellä omaa elämää: Harvaan asuttu syrjäseutu elämän kehkeytymisen ympäristönä
  • tietokirjailija Niklas Bengtsson: Nuorisoaktivismin juurilla

Vuosikirja sisältää myös opinnäytetöiden esittelyjä, kirja-arvioita ja tietoa työväen perinnelaitosten toiminnasta.

Painetun vuosikirjan voi ostaa Työväenliikkeen kirjastosta (20 € paikan päällä, 25 € postitettuna/kestotilauksena).
Avoimesti saatavilla oleva sähköinen versio julkaistaan Journal.fi-palvelussa joulukuussa 2025.

Lisätietoja:
toimitussihteeri Alpo Väkevä
alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

https://journal.fi/tyovaentutkimus

Työväentutkimus Vuosikirja 2024 – Sopimusyhteiskunta murroksessa

Työväentutkimus Vuosikirja 2024 julkaistiin viime vuoden lopussa painettuna ja nyt se on myös luettavana verkkojulkaisuna.

Julkaisun teema on ajankohtainen: Sopimusyhteiskunta murroksessa. Teemaa käsitellään artikkeleissa, katsauksissa ja keskusteluosiossa.

Vuosikirjassa professori emeritus Pauli Kettunen tarkastelee artikkelissaan Hyvinvointivaltio kamppailukäsitteenä hyvinvointivaltion käsitehistoriaa Suomessa aina käsitteen synnystä ja käyttöyhteyksistä, konsensuspyrkimyksen kautta nykyhetken hyvinvointivaltion pelastamisen retoriikkaan. VTT Ilkka Kärrylä pohtii kirjoituksessaan: Onko Suomi hylkäämässä ”pohjoismaisen työmarkkinamallin”? Professori emeritus Hannu Itkonen tarkastelee työläisurheilun tehtävien, tavoitteiden ja aseman muuttumista Työväen Urheiluliiton TUL:n strategioiden ja ohjelmien perusteella. FM Keijo Rantanen kertoo Rakennusliiton historiaprojektin tuloksista ja siitä, miten työmarkkinamuutokset ovat vaikuttaneet rakennusalalla, joka on kokenut lama-aikoja ja ulkomaisen työvoiman kasvun. VTM Tero Tuomisto kirjoittaa Työväen Sivistysliitto TSL:n kamppailusta IKL:n vastustaessa sen toimintaa. Keskustelu-osiossa professori emeritus Harri Melin tarkastelee sitä, miten hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinajärjestelmää työnantajien valtaa kasvattamalla. Professori Heikki Hiilamo kirjoittaa työttömien ansioturvan heikennyksistä. Sodasta ja sotatalouden kasvusta on kirjoittanut esseen Sota meissä ja yhteiskunnan rakenteissa professori emeritus Pertti Koistinen. VTT, dosentti Erkki Vasara käsittelee pääkirjoituksessaan hallituksen toimien vaikutuksia sopimusyhteiskuntaan ja työväestölle.

Vuosikirjassa on runsaasti kirja-arvosteluja sekä opinnäytetöiden esittelyjä. Vuoden työväentutkimus -palkinnon ja gradupalkinnon saajat esitellään.

Vuosikirjassa on lisäksi julkaistu Erikoiskirjastojen neuvoston kannanotto erikoiskirjastojen aseman turvaamiseksi. Työväen perinnelaitokset: Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto ja Työväenmuseo Werstas esittelevät kuluneen vuoden toimintaansa, ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura tiivistää vuonna 2024 järjestämiensä seminaarien antia.

Painettua julkaisua voi ostaa työväen perinnelaitoksista 20 euron hintaan.
Jatkotilauksella vuosikirjan saa kotiin postitettuna 25 euron hintaan.
Tilaukset: perinne@tyovaenperinne.fi.

Verkossa julkaisua pääsee lukemaan avoimesti Journal.fi:ssä: https://journal.fi/tyovaentutkimus

Tutkijaryhmille on julkaistu teemanumerokutsu Työväentutkimus Vuosikirjaan 2026 ja 2027

Teemanumerokutsu

Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

Deadline: 15.3.2024

Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/

Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

Työväentutkimus Vuosikirja 2023

Lehdistötiedote 24.11.2023

Suomalaisten työväen perinnelaitosten (Työväenperinne ry/Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy tänä vuonna muhkeana 200-sivuisena lukupakettina.

Teemanamme on tänä vuonna Työ 2020-luvulla. Aluksi tarkastelevat Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara ja Hanna-Mari Ikonen artikkelissaan työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Minna Rauaksen artikkelin otsikkona on ”Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huonot palkat. Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä”. Eeva Houtbeckers puolestaan suuntaa huomion siihen, ”miten tulla toimeen planeetan rajoissa” lähtökohtanaan ”kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta”. Lisäksi tarjolla on Katri Karkisen artikkeli meijerskojen koulutuksesta 1800-luvun lopulla.

Katsauksia-osiossa Iris Olavinen kertoo palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismista vuosina 1988–1992, Heikki Kokko tarkastelee Translocalis-tietokantaa uutena 1800-luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena ja Tero Tuomisto käsittelee sitä, mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys.

Keskustelua-osiossa tarkastelevat SAK:n lakimies emerita Anu-Tuija Lehto ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà omista näkökulmistaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Lisäksi julkaisussamme on Työväen Arkiston johtajan emeritus Esa Lahtisen muistelus Työväenperinne ry:n perustamisvaiheista sekä arkiston nykyisen johtajan Petri Tanskasen puheenvuoro Yksityiset keskusarkistot ry:n edunvalvontatyöstä 2020-luvun alkuvuosina.

Perinteiseen tapaan vuosikirjassa esitellään jälleen joukko maisterin- ja pro gradu -tutkielmia työväentutkimuksen eri osa-alueilta, minkä lisäksi suositussa kirja-arvio-osiossamme arvioidaan jälleen noin 30 teosta. Lopuksi kertovat työväen perinnelaitokset tuttuun tapaan kuluneen vuoden toiminnastaan.

Työväentutkimus Vuosikirja 2023 julkistetaan perjantaina 24.11.2023 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki) klo 16 alkaen. Vuosikirja on saatavissa painettuna Työväenliikkeen kirjastosta ja avoimena verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelusta. Verkkojulkaisu on luettavissa embargon jälkeen tammikuussa 2024.

Lisätietoja antaa päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara: erkki.vasara@helsinki.fi

www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/

journal.fi/tyovaentutkimus