Työväentutkimus Vuosikirja

Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväki ja 1800-luku

Työväentutkimus Vuosikirja 2022 on ilmestynyt painettuna sekä avoimena verkkojulkaisuna. Julkaisun teemaan Työväki ja 1800-luku syvennytään seuraavissa artikkeleissa:

  • Kirsi Vainio-Korhonen, Topi Artukka, Taina Saarenpää, Noora Viljamaa, Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa
  • Niklas Bengtsson, Lukemista nuorisolle: Lastenkulttuuria työväestölle ja työväestöstä?
  • Martti Kosonen, Uuraan uhmakkaat lastaajat: Stuuvarit ja stuuvari-instituutio 1850–1910-luvuilla

Vuosikirja sisältää myös lukuisia muita kirjoituksia – tutkimusartikkeleita, katsauksia, kirja-arvioita jne.

Tilaa vuosikirja

Yksittäisen numeron hinta on 15 €. Tilaa uusin vuosikirja tai liity vuosikirjan kestotilaajaksi:

https://www.kulttilehdet.fi/tyovaentutkimus-vuosikirja/tilaa-tyovaentutkimus-vuosikirja

Lue vuosikirja verkossa

Vuosikirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://journal.fi/tyovaentutkimus

CfP: Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväestö ennen työväenliikettä

Deadline: 01.02.2022

Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu. Se sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäytteiden esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijatahojensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat suomalaiset työväen perinnelaitokset – Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas sekä Työväenperinne ry. Työväentutkimus Vuosikirja julkaistaan painetussa muodossa sekä Open Access -verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelussa.

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, sekä tieteellisiä artikkeleita, jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia.  Käsikirjoitusten enimmäispituudet: vertaisarvioitava artikkeli: 50 000 merkkiä, vertaisarvioimaton artikkeli: 20 000 merkkiä. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Työväentutkimus Vuosikirjan 2022 teemana on Työväestö ennen työväenliikettä. Tarkoituksena on siten suunnata huomio 1800-luvulle – aikaan, jolloin sääty-yhteiskunta alkoi vähitellen murentua ja teollistuminen hiljalleen voimistua. Kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua, mitä ilmensivät suuret kansanliikkeet kuten fennomania sekä nuorisoseura-, raittius- ja vapaapalokuntaliikkeet sekä 1900-luvun lähestyessä myös urheiluliike ja vihdoin työväenliike, ensin wrightiläisessä ja sitten sosialistisessa muodossaan. Työväkeä oli tällöin niin maanviljelyselinkeinon kuin voimistuvan teollisuudenkin piirissä. Mitkä olivat sen elin- ja työolot, aatemaailma, suhde työnantajiin, tapa viettää vapaa-aikaa… Miten työväki koettiin yhteiskunnassa? Tutkimuksen kohteita riittää.

Artikkeleissa käsiteltäviä teemoja voivat siten olla esimerkiksi:

  • Työväestön yhteiskunnallinen asema ja sitä koskevat muutokset.
  • Työväestön nouseminen poliittiseksi toimijaksi ja työväestön varhaiset poliittisen osallistumisen muodot.
  • Työväestön kollektiivinen identiteetti ja identifioituminen muihin yhteiskunnallisiin ryhmiin.
  • Eliitin ja muiden yhteiskunnallisten ryhmien suhtautuminen työväestöön.
  • Wrightiläinen työväenliike.
  • Kansallisen heräämisen vaikutus työväestöön ja käsityksiin työväestä.
  • Työväestön perhe-elämä, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 01.02.2022 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat (vertaisarvioitava artikkeli vai ei-vertaisarvioitava artikkeli). Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 01.03.2022 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 01.07.2022. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2022.

Lisätietoja: päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi ja toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Työväentutkimus Vuosikirjassa 2020 tarkastellaan Suomen työväenliikkeen yhteyksiä muihin Pohjoismaihin

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 on suomen- ja englanninkielinen erikoisnumero otsikolla Katse muihin Pohjoismaihin. Julkaisuon nyt saatavilla painetussa ja sähköisessä muodossa.

Vuosikirja sisältää seuraavat artikkelit:

Sami Outinen: From Democratic Socialism and Rational Planning to Postmodern Identity Politics and Market-Orientation: Ideological Development of the Social Democrats in Sweden and Finland in the Late 20th Century

Ilkka Kärrylä: A Cautionary Tale: Reception of the Swedish Wage-Earner Fund Debate in Finland

Mikko-Olavi Seppälä: From Guest-Workers to Settlers: The Representation and Agency of the Sweden-Finnish Immigrants in Theatre, 1970-75

Tauno Saarela: Socialist Workers’ Party of Finland, 1920–1923

Matias Kaihovirta: Minority Nationalism and Socialism: K. H. Wiik and the National Question in Finnish Social Democracy from 1900s to 1940s

Maija Absetz: Sosiaaliturvan muutos vai jatkuvuus? Työn vastaanottovelvollisuuden laajentaminen vuoden 1984 työttömyysturvalaissa

Pentti Peltoniemi: Duunarijoukko vailla turvaa

Lisäksi vuosikirja sisältää mielipidekirjoituksia, pro gradu -opinnäytteiden esittelyjä, kirja-arvioita ja kuulumisia työväen perinnelaitoksista.

Verkkoversio on avoimesti saatavilla Journal.fi-palvelusta: https://journal.fi/tyovaentutkimus/issue/view/6974.

Ohjeet painetun julkaisun tilaamiseen: https://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tilaaminen/.


Lisätietoja

toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Marraskuun ohjelmaa

Menneet tilaisuudet


*PERUTTU* 200 vuotta Engelsin syntymästä
Karl Marx -seuran seminaari

HUOM! Tilaisuus on peruuntunut/siirtynyt koronarajoitteiden takia!

Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta Engelsin syntymästä. Hän syntyi 28. marraskuuta 1820 Barmenissa (nykyisen Wuppertalin alueella). Koronakriisin takia Engels-juhlavuotta ei valitettavasti olla päästy maailmalla viettämään niin laajassa mitassa kuin alun perin aiottiin. Haastavasta tilanteesta huolimatta Marx-seura järjestää juuri Engelsin syntymäpäivänä 28. marraskuuta pienen seminaarin, jossa valotetaan Marxin ystävän ja aatetoverin toiminnan eri puolia.

13:00 – 13:45
Pertti Honkanen, Engels Marxin Pääoman editoijana

13:45 – 15:30
Jorma Mäntylä, Friedrich Engels sodasta ja rauhasta

15:30 – 15:45
Kahvitauko

15:45 – 16:30
Miika Kabata, Engels kapitalismin kriisiytymisestä

16:30 – 17:15
Vesa Oittinen, Engelsin Luonnon dialektiikka: uusia arvioita, uusia näkymiä

Tilaisuus streamataan: www.youtube.com/tyovaki

Aatosta jaloa, marraskuun valoa
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2020
20.–21.11.2019

Käy tutustumassa työväenkirjallisuuspäivien ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien kotisivuilla:

Stadin työväenkirjallisuuspäivien 2020 ohjelma

Rauhantutkimus on tärkeää rauhantyölle:
Rauhanliitto 100 vuotta

Tiistaina 3.11.2020 klo 17.00 – 19.00

Työväenliikkeen kirjastossa rauhantutkimuksen vaiheista ja aiheista Suomessa alustaa professori Raimo Väyrynen. Kirjastossa on esillä lainattavaa rauhantutkimuskirjallisuutta.

Rauhanliitto striimaa tilaisuuden. Tilaisuutta voi seurata etänä livenä Facebookin kautta: https://www.facebook.com/rauhanliitto/posts/3592263030812160


Studia Generalia: Tritonus

Maanantaina 9.11. klo 18.00 – 19.30

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä studia generalia -luento. Illan vierailijana on kirjailija Kjell Westö ja aiheena hänen uusin kirjansa Tritonus.

Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Huom! Tilaisuutta ei striimata.

Työväentutkimus Vuosikirjan 2020 julkistamistilaisuus

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 julkistetaan perjantaina 20.11. kello 16.00–17.30 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki). Vuosikirjan teemana on Katse muihin Pohjoismaihin.

Julkistamistilaisuuden ohjelma

Avauspuheenvuoro:

päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara

Puheenvuorot:

FT, tutkijatohtori Matias Kaihovirta kertoo aiheesta K. H. Wiik ja kansallisuuskysymys sosiaalidemokraattisessa liikkeessä 1900-luvun alkupuolella

FM Maija Absetz kertoo aiheesta Työn vastaanottovelvollisuuden laajentaminen vuoden 1984 työttömyysturvalaissa

Puheenvuorojen jälkeen on tarjolla kuohuviiniä.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

  • Tämänhetkisten koronasuositusten mukaisesti tilaisuudessa on maskipakko. Ethän myöskään saavu tilaisuuteen vilustuneena.
  • Tilaisuuteen on ilmoittauduttava erikseen. Ota yhteyttä Työväenliikkeen kirjaston päivystykseen sähköpostitse: perinne@tyovaenperinne.fi. Tilaisuuteen mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
  • Tilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: www.youtube.com/tyovaki.