Työväentutkimus Vuosikirja 2024 – Sopimusyhteiskunta murroksessa

Työväentutkimus Vuosikirja 2024 julkaistiin viime vuoden lopussa painettuna ja nyt se on myös luettavana verkkojulkaisuna.

Julkaisun teema on ajankohtainen: Sopimusyhteiskunta murroksessa. Teemaa käsitellään artikkeleissa, katsauksissa ja keskusteluosiossa.

Vuosikirjassa professori emeritus Pauli Kettunen tarkastelee artikkelissaan Hyvinvointivaltio kamppailukäsitteenä hyvinvointivaltion käsitehistoriaa Suomessa aina käsitteen synnystä ja käyttöyhteyksistä, konsensuspyrkimyksen kautta nykyhetken hyvinvointivaltion pelastamisen retoriikkaan. VTT Ilkka Kärrylä pohtii kirjoituksessaan: Onko Suomi hylkäämässä ”pohjoismaisen työmarkkinamallin”? Professori emeritus Hannu Itkonen tarkastelee työläisurheilun tehtävien, tavoitteiden ja aseman muuttumista Työväen Urheiluliiton TUL:n strategioiden ja ohjelmien perusteella. FM Keijo Rantanen kertoo Rakennusliiton historiaprojektin tuloksista ja siitä, miten työmarkkinamuutokset ovat vaikuttaneet rakennusalalla, joka on kokenut lama-aikoja ja ulkomaisen työvoiman kasvun. VTM Tero Tuomisto kirjoittaa Työväen Sivistysliitto TSL:n kamppailusta IKL:n vastustaessa sen toimintaa. Keskustelu-osiossa professori emeritus Harri Melin tarkastelee sitä, miten hallitus pyrkii muuttamaan työmarkkinajärjestelmää työnantajien valtaa kasvattamalla. Professori Heikki Hiilamo kirjoittaa työttömien ansioturvan heikennyksistä. Sodasta ja sotatalouden kasvusta on kirjoittanut esseen Sota meissä ja yhteiskunnan rakenteissa professori emeritus Pertti Koistinen. VTT, dosentti Erkki Vasara käsittelee pääkirjoituksessaan hallituksen toimien vaikutuksia sopimusyhteiskuntaan ja työväestölle.

Vuosikirjassa on runsaasti kirja-arvosteluja sekä opinnäytetöiden esittelyjä. Vuoden työväentutkimus -palkinnon ja gradupalkinnon saajat esitellään.

Vuosikirjassa on lisäksi julkaistu Erikoiskirjastojen neuvoston kannanotto erikoiskirjastojen aseman turvaamiseksi. Työväen perinnelaitokset: Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto ja Työväenmuseo Werstas esittelevät kuluneen vuoden toimintaansa, ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura tiivistää vuonna 2024 järjestämiensä seminaarien antia.

Painettua julkaisua voi ostaa työväen perinnelaitoksista 20 euron hintaan.
Jatkotilauksella vuosikirjan saa kotiin postitettuna 25 euron hintaan.
Tilaukset: perinne@tyovaenperinne.fi.

Verkossa julkaisua pääsee lukemaan avoimesti Journal.fi:ssä: https://journal.fi/tyovaentutkimus

Tutkijaryhmille on julkaistu teemanumerokutsu Työväentutkimus Vuosikirjaan 2026 ja 2027

Teemanumerokutsu

Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

Deadline: 15.3.2024

Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/

Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

Työväentutkimus Vuosikirja 2023

Lehdistötiedote 24.11.2023

Suomalaisten työväen perinnelaitosten (Työväenperinne ry/Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy tänä vuonna muhkeana 200-sivuisena lukupakettina.

Teemanamme on tänä vuonna Työ 2020-luvulla. Aluksi tarkastelevat Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara ja Hanna-Mari Ikonen artikkelissaan työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Minna Rauaksen artikkelin otsikkona on ”Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huonot palkat. Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä”. Eeva Houtbeckers puolestaan suuntaa huomion siihen, ”miten tulla toimeen planeetan rajoissa” lähtökohtanaan ”kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta”. Lisäksi tarjolla on Katri Karkisen artikkeli meijerskojen koulutuksesta 1800-luvun lopulla.

Katsauksia-osiossa Iris Olavinen kertoo palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismista vuosina 1988–1992, Heikki Kokko tarkastelee Translocalis-tietokantaa uutena 1800-luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena ja Tero Tuomisto käsittelee sitä, mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys.

Keskustelua-osiossa tarkastelevat SAK:n lakimies emerita Anu-Tuija Lehto ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà omista näkökulmistaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Lisäksi julkaisussamme on Työväen Arkiston johtajan emeritus Esa Lahtisen muistelus Työväenperinne ry:n perustamisvaiheista sekä arkiston nykyisen johtajan Petri Tanskasen puheenvuoro Yksityiset keskusarkistot ry:n edunvalvontatyöstä 2020-luvun alkuvuosina.

Perinteiseen tapaan vuosikirjassa esitellään jälleen joukko maisterin- ja pro gradu -tutkielmia työväentutkimuksen eri osa-alueilta, minkä lisäksi suositussa kirja-arvio-osiossamme arvioidaan jälleen noin 30 teosta. Lopuksi kertovat työväen perinnelaitokset tuttuun tapaan kuluneen vuoden toiminnastaan.

Työväentutkimus Vuosikirja 2023 julkistetaan perjantaina 24.11.2023 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki) klo 16 alkaen. Vuosikirja on saatavissa painettuna Työväenliikkeen kirjastosta ja avoimena verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelusta. Verkkojulkaisu on luettavissa embargon jälkeen tammikuussa 2024.

Lisätietoja antaa päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara: erkki.vasara@helsinki.fi

www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/

journal.fi/tyovaentutkimus

Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2023

Marraskuussa 24. – 25.11.2023

Päivien teemaana on Rauha ja demokratia. Vapaa pääsy! Tilaisuudet pyritään striimaamaan, mutta jos olet jostain ehdottoman kiinnostunut, suosittelemme saapumaan paikanpäälle.

Tutustu koko päivitettyyn ohjelmaan
Työväenkirjaston ystävien sivuilla

Lauantain ohjelman avaa kansanedustaja Nasima Razmyar kirjastossa klo 11.00.

Tilaisuus järjestetään perjantaina kirjaston salissa, ja lauantaina kirjastossa sekä JHL:n auditoriossa viereisessä rakennuksessa.

Ystävät pyrkii striimaamaan tapahtuman: www.youtube.com/tyovaki


Perjantai 24.11.2023 klo 16-21

Lauantai 25.11.2023 klo 11–18

Paikka: Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A
klo 11.00 – 18.00

Työväenliikkeen kirjaston salin ohjelma

Klo 11.00 – 11.20
Avauspuheenvuoro: Rauha ja demokratia
Kansanedustaja Nasima Razmyar

Klo 11.25 – 11.50
Katri Vala nyt! – Sodan uhka kasvaa

Katkelmia näytelmästä Vala!
Näytelmäteksti: Hanna Ryti & Cécile Orblin
Sävellykset: Laura Hänninen
Esiintyjät: Cécile Orblin ja Laura Hänninen

Klo 12.00 – 12.45
Kun Pakila oli punainen. Julkinen ja maanalainen työväenliike Pakinkylässä 1919 – 1944
Tutkija Maija Hakanen, haastattelijana historioitsija Tero Tuomisto

Klo 13.00 – 13.45
”Maailmanparantajan muistelmat”
Kirjailija Risto Isomäki, haastattelijana lääkäri Ilkka Taipale

Klo 14.00 – 14.45
”Eeva Kilpi ja muita Suomen supernaisia”
Kulttuuritoimittaja Leena Virtanen, haastattelijana Leena Nikula

Klo 15.00 – 15.45
Puuvillatehdas-trilogian 3. osa: ”Puuvillatehtaan kilpailija”
Kirjailija Ann-Christin Antell

Klo 16.00 – 16.45
”Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä”
Tietokirjailija Anna-Liisa Haavikko

Klo 16.45 – 17.00
Rauhanlaulu yhdessä. Säestäjinä Tipi Tuovinen ja Merja Ikkelä.

Klo 17.15 – 18.00
Väki voimakas 36: ”Työväki ja vauraus”
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kirjasarjan uutuuden esittelee väitöskirjatutkija Jussi Lahtinen. Vuosikirjassa 2023 pureudutaan työväen ja vaurauden suhteeseen. Miltä torpparista tuntui 1900-luvun alussa, kun hänestä torpparivapautuksen ansiosta tuli talollinen. Miten työläinen muuttui modernin kulutusyhteiskunnan tärkeäksi moottoriksi, jolla oli ”muutakin kuin kahleensa” menetettävänä.

Paikka: JHL:n auditorio
Sörnäisten rantatie 23
klo 12.00 – 18.00

JHL:n auditorion ohjelma


Klo 12 – 13.30
Paneeli teemasta ”Rauha ja demokratia”
Panelistit: pääsihteeri Mia Haglund, VTT Jouko Jääskeläinen ja toimittaja Jyrki Saarikoski
Vetäjinä Iiris Karppinen ja Riitta Salasto

Klo 13.30 – 13.45
Rauhanlaulu yhdessä. Säestäjinä Tipi Tuovinen ja Merja Ikkelä.

Klo 14.00 – 14.45
Yleisradio sodassa ja rauhassa
Tutkija Martti Soramäki

Klo 15.00 – 15.45
Sanomisen vaikeutta ja vapautta – vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919 – 1956
Päätoimittaja Elias Krohn, haastattelijana toimittaja Risto Kolanen

Klo 16.00 – 16.30
”Evakkojen perilliset”
YTT Hellä Neuvonen-Seppänen, haastattelijana Jussi Särkelä

Klo 16.45 – 18.00
Paneeli teemasta ”Vieraana kotona”
Panelistit:
kaupunginvaltutettu Naima El Issaoui, ilmastoaktivisti Frans Frangen, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, tietokirjailija, YTT Hellä Neuvonen-Seppänen, muusikko, kirjailija Mercedes/ Linda-Maria Raninen ja toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund.
Vetäjänä on Jussi Särkelä

Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväki ja 1800-luku

Työväentutkimus Vuosikirja 2022 on ilmestynyt painettuna sekä avoimena verkkojulkaisuna. Julkaisun teemaan Työväki ja 1800-luku syvennytään seuraavissa artikkeleissa:

  • Kirsi Vainio-Korhonen, Topi Artukka, Taina Saarenpää, Noora Viljamaa, Suurpalon jälkeisen Turun työväestö ja huono-osaiset – tutkimatonta historiaa
  • Niklas Bengtsson, Lukemista nuorisolle: Lastenkulttuuria työväestölle ja työväestöstä?
  • Martti Kosonen, Uuraan uhmakkaat lastaajat: Stuuvarit ja stuuvari-instituutio 1850–1910-luvuilla

Vuosikirja sisältää myös lukuisia muita kirjoituksia – tutkimusartikkeleita, katsauksia, kirja-arvioita jne.

Tilaa vuosikirja

Yksittäisen numeron hinta on 15 €. Tilaa uusin vuosikirja tai liity vuosikirjan kestotilaajaksi:

https://www.kulttilehdet.fi/tyovaentutkimus-vuosikirja/tilaa-tyovaentutkimus-vuosikirja

Lue vuosikirja verkossa

Vuosikirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://journal.fi/tyovaentutkimus