Työväentutkimus Vuosikirjassa 2020 tarkastellaan Suomen työväenliikkeen yhteyksiä muihin Pohjoismaihin

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 on suomen- ja englanninkielinen erikoisnumero otsikolla Katse muihin Pohjoismaihin. Julkaisuon nyt saatavilla painetussa ja sähköisessä muodossa.

Vuosikirja sisältää seuraavat artikkelit:

Sami Outinen: From Democratic Socialism and Rational Planning to Postmodern Identity Politics and Market-Orientation: Ideological Development of the Social Democrats in Sweden and Finland in the Late 20th Century

Ilkka Kärrylä: A Cautionary Tale: Reception of the Swedish Wage-Earner Fund Debate in Finland

Mikko-Olavi Seppälä: From Guest-Workers to Settlers: The Representation and Agency of the Sweden-Finnish Immigrants in Theatre, 1970-75

Tauno Saarela: Socialist Workers’ Party of Finland, 1920–1923

Matias Kaihovirta: Minority Nationalism and Socialism: K. H. Wiik and the National Question in Finnish Social Democracy from 1900s to 1940s

Maija Absetz: Sosiaaliturvan muutos vai jatkuvuus? Työn vastaanottovelvollisuuden laajentaminen vuoden 1984 työttömyysturvalaissa

Pentti Peltoniemi: Duunarijoukko vailla turvaa

Lisäksi vuosikirja sisältää mielipidekirjoituksia, pro gradu -opinnäytteiden esittelyjä, kirja-arvioita ja kuulumisia työväen perinnelaitoksista.

Verkkoversio on avoimesti saatavilla Journal.fi-palvelusta: https://journal.fi/tyovaentutkimus/issue/view/6974.

Ohjeet painetun julkaisun tilaamiseen: https://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tilaaminen/.


Lisätietoja

toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Marraskuun ohjelmaa

Menneet tilaisuudet


*PERUTTU* 200 vuotta Engelsin syntymästä
Karl Marx -seuran seminaari

HUOM! Tilaisuus on peruuntunut/siirtynyt koronarajoitteiden takia!

Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta Engelsin syntymästä. Hän syntyi 28. marraskuuta 1820 Barmenissa (nykyisen Wuppertalin alueella). Koronakriisin takia Engels-juhlavuotta ei valitettavasti olla päästy maailmalla viettämään niin laajassa mitassa kuin alun perin aiottiin. Haastavasta tilanteesta huolimatta Marx-seura järjestää juuri Engelsin syntymäpäivänä 28. marraskuuta pienen seminaarin, jossa valotetaan Marxin ystävän ja aatetoverin toiminnan eri puolia.

13:00 – 13:45
Pertti Honkanen, Engels Marxin Pääoman editoijana

13:45 – 15:30
Jorma Mäntylä, Friedrich Engels sodasta ja rauhasta

15:30 – 15:45
Kahvitauko

15:45 – 16:30
Miika Kabata, Engels kapitalismin kriisiytymisestä

16:30 – 17:15
Vesa Oittinen, Engelsin Luonnon dialektiikka: uusia arvioita, uusia näkymiä

Tilaisuus streamataan: www.youtube.com/tyovaki

Aatosta jaloa, marraskuun valoa
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2020
20.–21.11.2019

Käy tutustumassa työväenkirjallisuuspäivien ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien kotisivuilla:

Stadin työväenkirjallisuuspäivien 2020 ohjelma

Rauhantutkimus on tärkeää rauhantyölle:
Rauhanliitto 100 vuotta

Tiistaina 3.11.2020 klo 17.00 – 19.00

Työväenliikkeen kirjastossa rauhantutkimuksen vaiheista ja aiheista Suomessa alustaa professori Raimo Väyrynen. Kirjastossa on esillä lainattavaa rauhantutkimuskirjallisuutta.

Rauhanliitto striimaa tilaisuuden. Tilaisuutta voi seurata etänä livenä Facebookin kautta: https://www.facebook.com/rauhanliitto/posts/3592263030812160


Studia Generalia: Tritonus

Maanantaina 9.11. klo 18.00 – 19.30

Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä studia generalia -luento. Illan vierailijana on kirjailija Kjell Westö ja aiheena hänen uusin kirjansa Tritonus.

Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Huom! Tilaisuutta ei striimata.

Työväentutkimus Vuosikirjan 2020 julkistamistilaisuus

Työväentutkimus Vuosikirja 2020 julkistetaan perjantaina 20.11. kello 16.00–17.30 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki). Vuosikirjan teemana on Katse muihin Pohjoismaihin.

Julkistamistilaisuuden ohjelma

Avauspuheenvuoro:

päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara

Puheenvuorot:

FT, tutkijatohtori Matias Kaihovirta kertoo aiheesta K. H. Wiik ja kansallisuuskysymys sosiaalidemokraattisessa liikkeessä 1900-luvun alkupuolella

FM Maija Absetz kertoo aiheesta Työn vastaanottovelvollisuuden laajentaminen vuoden 1984 työttömyysturvalaissa

Puheenvuorojen jälkeen on tarjolla kuohuviiniä.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

  • Tämänhetkisten koronasuositusten mukaisesti tilaisuudessa on maskipakko. Ethän myöskään saavu tilaisuuteen vilustuneena.
  • Tilaisuuteen on ilmoittauduttava erikseen. Ota yhteyttä Työväenliikkeen kirjaston päivystykseen sähköpostitse: perinne@tyovaenperinne.fi. Tilaisuuteen mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
  • Tilaisuutta voi seurata myös etänä osoitteessa: www.youtube.com/tyovaki.

Työväentutkimus Vuosikirja nyt myös Journal.fi-palvelussa

Työväentutkimus Vuosikirjan verkkoversio julkaistaan vuoden 2019 numerosta lähtien Journal.fi-palvelussa osoitteessa https://journal.fi/tyovaentutkimus/, josta se on avoimesti kaikkien luettavissa.

Työväentutkimus Vuosikirja 2019 ilmestyi marraskuussa 2019 paperisessa muodossa, ja se on nyt saatavilla myös Journal.fi-palvelusta.

Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Työväentutkimus Vuosikirja on siirtynyt käyttämään palvelua myös toimitustyössään. Vuosikirjalle voi tarjota artikkeleita tai muita kirjoituksia palvelun välityksellä.

Journal.fi-palvelimesta löytyvän vuoden 2019 Työväentutkimus Vuosikirjan teemana on vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919.

Edellä mainittujen järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä Työväentutkimus Vuosikirja 2019 sisältää valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkelin TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkelin TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa.

Varsinaisten teemaan liittyvien artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös muita artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.

Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus.

Ennen vuotta 2019 ilmestyneet Työväentutkimus Vuosikirjat löytyvät sähköisessä muodossa Helda-julkaisuarkistosta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154826.

Verkkoversion lisäksi Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy jatkossakin myös paperiversiona. Ohjeet paperiversion tilaamista varten: https://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tilaaminen/.

Lisätietoja

päätoimittaja Erkki Vasara
erkki.vasara@helsinki.fi

toimitussihteeri Alpo Väkevä
alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi
09 766 429

Työväentutkimus Vuosikirja 2019

Lehdistötiedote 14.11.2019

Julkaisuvapaa heti

Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus. Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1.

Julkaisulla on useana vuonna ollut teema, joka tällä kertaa on Vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919.

Edellä mainittujen järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä nyt julkaistavassa vuosikirjassa ilmestyvätkin valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkeli TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkeli TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa.

Varsinaisten teemaan liittyvien artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös tuttuun tapaan muita artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.

Vuosikirjan päätoimittajana on dosentti Erkki Vasara.

Työväentutkimus Vuosikirja 2019 julkistetaan Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten Rantatie 25 A) perjantaina 22.11.2019 kello 16.

Lisätietoja

päätoimittaja Erkki Vasara
erkki.vasara@helsinki.fi

toimitussihteeri Alpo Väkevä
alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi
09 766429