Kirjaston uutiset

Työväenliikkeen kirjaston syksyn ohjelmaa (2024)

päivitetty 26.11.2024

Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta aina varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tulevia tapahtumia

Osittain alustavaa tietoa, ja lisäyksiä on tulossa. Muutokset ovat mahdollisia. Puoli tuntia ennen tilaisuuksia on kahvia tarjolla!

Äärioikeisto nyt – ideologia ja ympäristöajattelu

Torstaina 28.11. klo 18–20

Äärioikeisto on kattotermi, jonka alle mahtuu monenlaisia ajatuksia, ajattelijoita ja liikkeitä. Lisäksi äärioikeiston aatteellinen olemus vaikuttaa olevan koko ajan muutoksessa. Millaisia teemoja äärioikeiston ajatusmaailma on viime vuosien aikana pyrkinyt sisällyttämään itseensä? Mikä on ydintä, mikä taas ajan tuomaa ja ohimenevää? Entä millainen on eurooppalaisen äärioikeiston ympäristöpoliittinen ideologia ja sen kehityksen suunta Euroopassa?

Ilmastodenialismi, bensapopulismi ja kulttuurisotiminen ympäristöliikettä vastaan ovat piirteitä, jotka on liitetty äärioikeistoon. Äärioikeiston ympäristöajattelussa on kuitenkin kyse paljon muustakin. Valtavirtaistumaan pyrkivät radikaalioikeiston puolueet ovat jättäneet ilmastodenialismin taakseen ja keskittyvät ennemmin ilmastotoimien hidastamiseen. Äärimmäinen oikeisto puolestaan on kiinnostunut talouskasvukritiikistä ja syväekologiasta. Mitä on tekeillä?

Tilaisuudessa alustavat historian tutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen sekä ympäristöhistorian ja poliittisen talouden tutkija Tero Toivanen (Helsingin yliopisto ja BIOS).

Järjestäjät: Vasemmistoklubi, KSL Opintokeskus ja Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto.

Tilaisuuden striimi

Oikeusvaltion etuvartiossa – Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925–1952

Keskiviikkona 4.12. klo 18–19.30

Marjaliisa ja Seppo Hentilä kertovat uudesta teoksestaan Työväenkirjaston ystävien joulukuun studia generaliassa.

Järjestäjät: Työväenkirjaston ystävät ry

Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry: Joulujuhla ja musiikkia

Maanantaina 9.12. klo 18–19.30

Ortodoksikirkon Isä Heikki Huttusen puhe. Lauletaan kauneimpia joululauluja. Pienet arpajaiset. Pekka Kivekäs (piano ja nokkahuilu) ja Pekka Untamala (sello) musisoivat. Tervetuloa!

Tilaisuutta ei striimata.

Talousilta Työväenliikkeen kirjastossa

Tiistaina 10.12. klo 17–19

Vapaus Valita Toisin ry:n järjestämä Talousilta Työväenliikkeen kirjastossa. Tervetuloa kuulemaan taloustilanteesta asiantuntijoita: toiminnanjohtaja Lauri Finér Kalevi Sorsa -säätiöstä, VTT Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskus UTAK:sta ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Järjestäjä: Vapaus Valita Toisin ry.

Julkistus: Työväentutkimus Vuosikirja 2024

Perjantaina 13.12. klo 14–16

Työväentutkimus Vuosikirja 2024 julkistetaan perjantaina 13.12.2024 klo 14–16.00 Työväenliikkeen kirjastossa.

Ohjelma:

  • Päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara esittelee Työväentutkimus Vuosikirjan 2024, jonka teemana on Sopimusyhteiskunta murroksessa.
  • FM Keijo Rantanen kertoo artikkelistaan Vain muutos on pysyvää: Rakentajat, Rakennusliitto ja rakennusalan murros 1990–2024.
  • VTM Olivia Lehmuskallio kertoo maisterintutkielmastaan ”Ruokapuolen järjestelyt Kansanhuollon valvovan silmän alla olivat melko ongelmalliset”: Ravintolatyöntekijöiden kokemukset sääntelystä vuosina 1919–1954.
  • Professori emeritus Pauli Kettunen kertoo artikkelistaan Hyvinvointivaltio kamppailukäsitteenä.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Lämpimästi tervetuloa!

Menneitä tapahtumia

Työväen Akatemia 100 vuotta – juhlaseminaarisarja jatkuu:
OSA 3. Eriarvoisuus ja kasvun hegemonia

Maanantaina 9.9. klo 14.00 – 16.00

Alustajana Anna Rajavuori (Kalevi Sorsa -säätiö). Kommentaattorit: kansalaisaktivisti Thomas Wallgren ja Toni Juuti (Labore). Tilaisuuteen toivotaan laajasti osallistujia työväenliikkeen järjestöistä. Lopussa yleisökeskustelu. Seminaarit myös striimataan. Seminaarisarjan päätösosa. https://www.akatemia.org/studiageneralia/

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/studiageneralia090924

Kapinaruno IX -antologian julkistus

Maanantaina 16.9. klo 16.30 – 18.00

Viime vuoden Kapinaruno-keräyksen runoista koostettu Kapinaruno IX -runoantologia julkistetaan kirjastossa maanantaina 16.9.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden striimi

Orjuuden arvet

Maanantaina 16.9. klo 18.00 – 19.30

Syyskuun Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia  jatkaa Kapinarunojen jälkeen iltaa klo 18.00-19.30. Studian aiheena on aate-  ja oppihistorioitsija Pekka Isakssonin ja Oulun yliopiston historian dosentti Jouko Jokisalon kirja Orjuuden arvet. Teos käsittelee orjuuden historiaa antiikin ajoista nykypäivään.

Pekka Isakssonia haastattelee professori Tapio Bergholm ja tilaisuuden avaa ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden striimi

Työväenkirjallisuus tänään

Torstaina 19.9.2024 klo 16.00 – 17.00

Miten työläiskirjallisuus on ymmärretty Suomessa eri aikoina? Ovatko Raoul Palmgrenin työläiskirjailijan kriteerit vielä ajankohtaisia? Mitä kiinnostavaa on jäänyt työläiskirjallisuuden kaanonin ulkopuolelle? Entä mitä työväenkirjallisuus merkitsee tämän päivän Suomessa, kun työ ja työväenluokka on monin tavoin muuttunut? Muun muassa näistä aiheista keskustelevat väitöskirjatutkija Jussi Lahtinen, FM Ville Vahosalmi ja Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Samalla esitellään Kulttuurivihkojen työväenkirjallisuuden teemanumero.

Tervetuloa! Kahvia on tarjolla puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Tilaisuuden striimi

Thomas Piketty: Pääoma ja ideologia

Maanantaina 23.9. klo 18–19.30

VTL Timo Kolu esittelee Pikettyn teoksen. Kommentoijana ministeri Matti Louekoski.

Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma.

Tilaisuutta ei striimata.

Kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratialle

Tiistaina 8.10. klo 17–19

Avoimessa tilaisuudessa keskustelemassa professori Pentti Arajärvi, päätoimittaja Arja Alho ja osaston johtaja Anneli Temmes.

Järjestäjä: Hakaniemen, Kruunuhaan ja Malmin sosialidemokraatit
Tilaisuutta ei striimata.

Pojan ja isän Moskova

Torstaina 17.10.2024 klo 18.00 – 19.30

Teatteriohjaaja, kirjailija Jotaarkka Pennanen kertoo kirjastaan Pojan ja isän Moskova. Pennasta haastattelee historiantutkija Veli-Pekka Leppänen ja tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Tilaisuuden striimi

Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma ja syyskokous

Maanantaina 21.10. klo 18–19.30

Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa arvioimassa ja eduskunnan ajankohtaisia kuulumisia kertomassa kansanedustaja Nasima Razmyar.

Tilaisuutta ei striimata.

Stadin työväenkirjallisuuspäivät – teemana yhteiskunnan polarisaatio

Perjantaina 15.11. ja lauantaina 16.11.

Stadin työväenkirjallisuuspäivät järjestetään kirjastossa tänä vuonna marraskuussa 15. – 16.11.2024.

Käy tutustumassa koko ohjelmaan Työväenkirjaston ystävien kotisivuilla!

Perjantain striimi (Kapinarunoilta) — Katso tästä!
Lauantain striimi — Katso tästä!

Helsingin Kristilliset Sosialidemokraatit ry:n avoin yleisötapahtuma

Maanantaina 18.11. klo 18–19.30

VT Wiking Vuori, TT Päivi Vähäkangas ja Kristillisten sosialidemokraattien liiton pj. Tarja
Kantola arvioivat Suomen ev.lut. kirkon uuden kirkolliskokouksen haasteita.

Tilaisuutta ei striimata.

Työväenliikkeen kirjaston sähköisten julkaisujen kokoelmassa Helkassa 1000 julkaisua

Työväenliikkeen kirjaston kokoelmiin kuuluu noin 100 000 painetun kirjan lisäksi nyt jo yli 1000 avointa sähköistä julkaisua, jotka on luetteloitu Helkaan ja Finnaan. Työväenliikkeen kirjaston Open Access -kokoelman tuhannes julkaisu on:

Oppiminen ja luottamus työyhteisöissä / Eeva Hörkkö. Turun yliopiston väitöskirja (2023).

Työväenliikkeen kirjasto on perustanut Helkaan kolme kokoelmaa työväentutkimuksen alan avoimille verkkojulkaisuille. Julkaisut ovat työhön ja yhteiskuntaan liittyvää kotimaista ja ulkomaista tieteellistä tutkimusta. Tuhannen Työväenliikkeen kirjaston Open Access -kokoelman julkaisun lisäksi kahdessa muussa elektronisten julkaisujen kokoelmassa on noin 50 Työväentutkimuksen bibliografiaan kuuluvaa avointa väitöskirjaa ja muutama sata Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimusta, jotka ovat verkossa vapaasti luettavissa.

Tavoitteenamme on, että Helkasta työväentutkimusaiheista ja työelämän kehittämistä koskevaa kirjallisuutta hakeva löytää jatkossa yhtälailla painettuja kuin avoimia verkkojulkaisujakin. Tämä lisää myös kirjaston etäkäyttömahdollisuuksia. Aina ei ole aikaa tai halua tulla kirjastoon asti, mutta näihin tietoaineistoihin pääsee kirjastotietokantamme kautta myös kotikoneelta.

Esimerkkeinä kokoelmistamme löytyvistä sähköisistä julkaisuista voi mainita Työsuojelurahaston rahoittamat tutkimukset, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisut, valtionhallinnon työtä koskevat julkaisut viime vuosilta sekä alan väitöskirjat. Kansainväliset kustantamot ovat myös alkaneet julkaista maksuttomia avoimia e-kirjoja. Näitäkin olemme alkaneet koota alaltamme elektronisiin kokoelmiimme. Julkaisujen teemoista nousevat esiin esimerkiksi seuraavat: työelämä, työn sosiologia, sosiaalipolitiikka, koulutus, työväen historia, demokratia, tasa-arvo.

Helkan hakuruudussa on vaihdettava haun kohde Kirjaston kokoelmat kohteeksi Kansainväliset artikkelit tai Kaikki, jotta sähköiset julkaisut löytyvät Helkasta. Kirjaston kokoelmat -haku, joka Helkassa on oletuksena, hakee nimittäin painetut aineistot. Samoin hakuruudussa hakusanoilla tehdyn haun jälkeen hakua ei kannata rajata kirjastolla, koska tämä rajaus vie painettuihin aineistoihin. Jos haluaa löytää nimenomaan verkkojulkaisuja, hakutuloksen voi rajata valitsemalla Saatavuus-kohdasta Open Access ja Saatavilla verkossa -rajauksen. Pelkästään Työväenliikkeen kirjaston lisäämiä sähköisiä julkaisuja ei voi Helkan asiakasliittymästä erikseen hakea.

Tärkeä e-aineistokokoelmamme ovat myös Heldaan rinnakkaistallentamamme Työväenperinne ry:n jäsenjärjestöjen sähköisten julkaisujen kokoelmat, joita olemme alkaneet muodostaa sekä Heldaan digitoidut vanhat aineistot. Eikä pidä unohtaa journal.fi:stä löytyviä monia suomalaisia alamme tiedelehtiä, jotka ennen tulivat kirjastoon vain painettuina, tai Kansalliskirjaston digitoimia vanhoja työväen sanomalehtiä, jotka ovat aarreaitta historian tutkijoille.

Erikoiskirjastot välittävät tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön

Erikoiskirjastojen neuvosto on julkaissut kannanoton erikoiskirjastojen aseman turvaamiseksi. Valtionavustusten leikkaukset ja valtion virastojen yhdistämishankkeet uhkaavat monia erikoiskirjastoja. Niiden tietovarantoja on kartutettu systemaattisesti ja monasti jo yli sadan vuoden ajan tietyiltä erikoisaloilta. Ne myös välittävät alansa tutkimusta aktiivisesti yhteiskuntaan hyödynnettäväksi.

Lue koko kannanotto Erikoiskirjastojen neuvoston sivuilta:

Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2024)

Kevään tilaisuudet ovat päättyneet!
Päivitetty 6.6.2024

Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kevään näyttelyt – vuonna 2024 vietetään Sivistyksen teemavuotta

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin!

Menneet kevään tilaisuudet

Maanantai 22.1. klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n tammikuun ensimmäisessä studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

”Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin. Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa. Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä. Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.” –– Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden live-striimi

Torstaina 8.2.2024 klo 17.00 – 18.30

Vainon jäljet: Kaarlo Isomäen elämä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uuden kirjan julkistamistilaisuuteen!

Professori Jukka Rantala kertoo tilaisuudessa teoksestaan Vainon jäljet. Kirja kuvaa, millaisia jälkiä keväällä 1918 teloitusyritykseen huipentunut vaino jätti kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäkeen. Kirjassa kerrotaan vainon jälkeisistä oikeudenkäynneistä ja Isomäen myöhemmästä elämästä. Teloitusta yrittivät valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi, mutta taustalla vaikuttivat Isomäen kanssa riitaantuneet Jämsän mahtitalonpojat. Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen. Hän teki merkittävän uran opettajana sekä myöhemmin asianajajana ja lahtelaisena kunnallispoliitikkona. Henkisesti Isomäki ei kuitenkaan toipunut traumaattisista kokemuksistaan.

Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/570337 ja painettu versio ostettavissa julkistamistilaisuudessa.

Tilaisuutta ei striimata.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Maanantai 12.2. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Globaalit muutokset haastavat työelämää

Ekologisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukainen siirtymä. Alustajana Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto. Kommentaattorit Pia Björkbacka, SAK ja Janne Peljo, EK.

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tilaisuus striimataan livenä, mutta siitä ei jää tallennetta.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Ilmoittaudu mukaan!
TSL:n striimi

Maanantai 11.3. klo 14.00 – 16.00

Vallankumouksellinen Vanajanlinna

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Sirola-opiston historiasta!

Vanajanlinnan historiaa käsittelevä kirja Vanajanlinna 1924-2024 – Sata kiehtovaa vuotta on valmistunut, kirjassa avataan myös Sirola-opiston historiaa. Sirola-opiston osuuden on kirjoittanut historiantutkija Mikko Pollari.

Vallankumouksellinen Vanajanlinna, Sirola-opiston historiaa käsittelevän tekstiosuuden esittelytilaisuus järjestetään maanantaina 11.3.2024 klo 14–16. Opiston osuutta esittelee historiantutkija Mikko Pollari. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Yrjö Sirolan Säätiö

Tilaisuuden live-striimi

Maanantai 18.3. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Teknologia ja muuttuva työ

Alustajana tutkija Merja Kauhanen, Labore. Kommentaattorit: Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, Heikki Ailisto, VTT, ja Maria Mäkynen, Ammattiliitto Pro

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tilaisuus striimataan.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Ilmoittaudu mukaan!
Tilaisuuden livestriimi

Maanantai 18.3. klo 18-19.30

Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi?

Suvi Ahola valoittaa Helvi Hämäläisen ajattelua. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapj. Leena Nikula.

”Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.” –– WSOY

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden livestriimi

Keskiviikko 10.4. klo 17.00–17.45

Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?

Arkistonhoitaja Maaret Storgårds esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta ”Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?”

Yhä harvempi meistä käyttää perinteistä muistikirjaa tehdäkseen merkintöjä menoista, mietteistään tai päivän tapahtumista. Muistikirjojen tilalle ovat tulleet digitaalilaitteet, joiden sovelluksissa jaamme itsestämme tietoa teksteinä, kuvina ja videoina. Arkistonhoitajan pöytä täyttyy edelleen paperisista kalentereista, muistikirjoista, kirjeistä ja kuvista, mutta mitä päätyy yksityisarkistoihin sosiaalisen median alustoilta?  Yksilödataa syntyy valtavia määriä ja se pirstaloituu eri alustoille, sen paljous on myös syy sen katoamiseen. Miten takaamme sen, että tulevaisuudessakin meillä on yhtäjaksoisesti kerättyä, luotettavaa yksityisarkistollista tietoa saatavilla, ei mustaa aukkoa?

Esitelmässä pohditaan yksilödatan arkistoinnin nykytilaa, sen ympärillä vallitsevia ilmiöitä sekä mahdollisia tulevaisuuksia.

Musiikkiarkiston arkistonhoitaja Maaret Storgårds on musiikkitieteilijä (FM) ja tradenomi (YAMK). Hän opiskelee parhaillaan tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa, jonne valmistelee pro gradua yksilödatan arkistoinnin tulevaisuuksista.

Esitelmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä: Musiikkiarkisto

Tiistai 16.4. klo 17.30–19.00

Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

Meri Valkaman ja presidentti Tarja Halosen keskusteluja uutuusteoksen pohjalta. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia.

”Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?” — Kustantamo S&S

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden livestriimi

Keskiviikko 24.4.2024 klo 17.00–19.00

Keskustelutilaisuus hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksista

Tilaisuuden ohjelma

Klo 17.00-17.10
Avaussanat
Jukka Pietiläinen, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja, YTT

klo 17.10 –17.40
Toteutuvatko SOTE-uudistuksen lupaukset?
Olli Savela, Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, eläkkeellä

klo 17.40 – 18.10
Onko liian aikaista arvioida lupausten toteutumista?
Marja Vaarama, professori emerita, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

18.10 – 19.00
Keskustelu huolista ja ratkaisuehdotuksista
Johdattelijana Leena Eräsaari, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö

Järjestäjä: Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry ja Vasemmistofoorumi

Tilaisuuden livestriimi

Tiistaina 7.5. klo 18.00–19.30

Kapitalismin suuri illuusio

Samu Kuoppa kertoo hänen ja Riina Tanskasen uutuuskirjasta Kapitalismin suuri illuusio. Haastattelijana Ralf Sund.

”Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.
Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.
Ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Tämä kirja on vaaleanpunainen kutsukirje vastarintaan. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.” — Into Kustannus

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Tilaisuuden livestriimi

Torstaina 16.5. klo 15.00–18.30

Työväenperinnepäivä

Työväenliikkeen kirjastossa järjestetään torstaina 16.5. Työväenperinnepäivä. Tänä vuonna päivän ohjelmassa on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran järjestämä juhlaseminaari jota seuraa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon julkistus. Tervetuloa!

Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 9.5.2024 mennessä osoitteeseen sihteeri@thpts.fi

klo 15.00 – 17.00
Työväenluokan hyvinvoinnin ja vaurauden vuosikymmenet – mitä seuraavaksi? THPTS 40 vuotta -juhlaseminaari

Tilaisuuden avaus
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran puheenjohtaja Tiina Lintunen

Työväki, hyvinvointi ja vauraus -paneelikeskustelu
Pete Pesonen (moderaattori), Matti Hannikainen, Jussi Lahtinen, Anna Rajavuori

***

klo 17.00–17.30
Kakkukahvit

***

klo 17.30 – 18.30
Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jako

Avauspuheenvuoro
Työväenperinne ry:n puheenjohtaja Mervi Ylitalo.

Palkinnonsaajan julkistaminen
Palkintoraadin puheenjohtaja Kari Teräs

Palkinnonsaajan puheenvuoro

Järjestäjä: Työväenperinne ry ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Tilaisuutta ei striimata. Saavuthan paikan päälle!

Tiistaina 28.5. klo 17.00–18.30

Kuin veljet keskenään – Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi

Antti Kujala esittelee uutuuskirjaansa. Teos antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle. Haastattelijana Oula Silvennoinen.

”Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.

Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.

Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.

Lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli sekä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet alkoivat hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.

Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.” — Minerva

Tilaisuutta ei striimata, saavuthan paikan päälle kuuntelemaan!

Keskiviikkona 5.6. klo 17.30–19.30 (kahvitus klo 17)

Forssan ristiriitainen perintö – Ele Alenius -seminaari

Forssan kokous eli Suomen Työväenpuolueen toinen puoluekokous järjestettiin vuonna 1903. Forssan ohjelma toi sosialismin Suomeen. Miten se käsitettiin silloin, mitä työväenliikkeen ideologialle tapahtui myöhemmin? Onko sosialismi edelleen ajankohtainen käsite?

Aiheesta keskustelevat paneelissa tutkijatohtori Risto Turunen, yhteiskuntatieteen lisensiaatti Kalevi Kivistö ja oikeushistorian emeritus professori Jukka Kekkonen.

Yleisöllä on mahdollisuus keskustelun lopuksi kommentoida ja esittää kysymyksiä. Puhetta johtaa valtiotieteiden tohtori ja Vapaus valita toisin ry:n puheenjohtaja Arja Alho.

Ele Alenius -seminaari järjestetään keskiviikkona 5.6.2024 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25). Kahvia tarjoillaan klo 17 alkaen ja seminaari alkaa klo 17.30. Tilaisuus päättyy klo 19.30.

Järjestäjä: KSL-opintokeskus ja Vapaus valita toisin ry.

Tilaisuuden livestriimi