Stadin 13. työväenkirjallisuuspäiviä vietetään marraskuun lopulla, 20.–21.11.2026. Päivien teemana on tänä vuonna Oikeusvaltio ja sen mureneminen.
Stadin työväenkirjallisuuspäivät alkavat jo perjantai-iltana 21.11. klo 17. Silloin kysytään, mikä on runon muutosvoima, keskustelemassa kriitikko Vesa Rantama ja runoilija Mikko Räty. Tämän jälkeen kapinarunokilpailun parhaimmisto esittää runojaan, ja runoraadissa kommentoivat runoilijat Sanni Purhonen, Rosanna Fellman ja Mikko Räty.
Lauantain paneelikeskustelu pureutuu syvälle kirjallisuuspäivien teemaan. Paneelissa tarkastellaan oikeusvaltion ja demokratian murenemiseen liittyviä muutoksia Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Miten oikeusvaltiota voidaan puolustaa ja miten oikeusvaltion kokemien vaurioiden korjaaminen voisi tapahtua? Panelisteina ovat Johanna Vuorelma, Katalin Miklóssy, Jukka Kekkonen sekä Helena Marttila. Keskustelua luotsaa Pentti Arajärvi.
Paneelikeskustelun jälkeen tutustutaan syksyn kirja-antiin ja tarkastellaan päivän teemaa toisista tulokulmista. Päivän mittaan lavalle nousevat Jukka-Pekka Pietiäinen (Unohdettu valtiomies Väinö Hakkila), Anu Kolmonen (Paperijumalat), Antti Karisto (Hyvinvoinnin historiaa), Tiina Luoma (Opettajuus eriytyvässä Suomessa) sekä akateemikko Ilkka Niiniluoto. Illan päättää musiikillaan Mikko Perkoila.
Osa tilaisuuksista striimataan, mutta aina varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle. Artikkelia päivitetään syksyn edetessä sitä mukaan kun tilaisuuksia varmistuu.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Näyttelyitä
14.11.2025- (toistaiseksi) Jussi Lahtinen: Kerrottu luokka: pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus sanoin ja kuvin. 11.9.2026- (toistaiseksi): Minna Henriksson: Kiila Feminist Archive – linovedoksia / linoprints Kiila Feminist Archive keskittyy Katri Valan, Elvi Sinervon, Iris Uurton ja Tyyne Maija Salmisen teoksiin. He kaikki toimivat aktiivisesti kirjailijaryhmä Kiilassa sen varhaisvuosina. Henriksson on kuvittanut näitä 1930-luvun feministis-vasemmistolaisia teoksia linokaiverruksella.
Yleisötapahtumia
Muutokset ovat mahdollisia, lisäykset todennäköisiä. Puoli tuntia ennen iltatilaisuuksia on kahvia tarjolla!
Päivitetty 25.9.2026
Päivämäärä ja kellonaika
Tilaisuus
Striimi
Torstaina 3.9.2026 klo 18.00–19.30
Studia generalia: Sodat esiäitieni silmin / Sari Näre Sosiologi Sari Näre kuvaa viime vuosisadan sotia isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta sekä pohtii sotien vaikutusta tähän päivään. Sari Närettä haastattelee toimittaja Leena Nikula ja tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvia tarjolla. Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry.
Eurooppaa ja Suomea rakentamassa – 30 vuoden tunnelmia lähietäisyydeltä Alustajana kansanedustaja (1.10. alkaen Teknologiateollisuus ry:n johtaja) Miapetra Kumpula-Natri. Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvia tarjolla. Järjestäjä: Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys r.y.
Ei striimata
Torstaina 1.10.2026 klo 18 – 19.30
Studia Generalia: Näe stadi / Pentti Arajärvi
Lokakuun studia generaliassa kuulemme Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärven kertovan uusimmasta teoksestaan Näe stadi. Kuvia ja tunnelmia Helsingin kaduilta (Rosebud 2026).
Vuonna 2019 Pentti Arajärvi päätti kävellä kaikki Helsingin kadut päästä päähän; eläkkeellä olevalla professorilla kun tuntui olevan siihen aikaa. Projektin alkaessa katuja oli arviolta 4500. Tarkoitus oli kulkea kadut aakkosjärjestyksessä A:sta Ö:hön, kymmenkunta kilometriä kerrallaan.
Reittien kartoitus kesti vuosia, ja mielenkiintoisimmista kohteista kirjaan on myös otettu kuvia. Tule kuulemaan ja kyselemään, millaisen stadin Arajärvi löysi!
Maahanmuuttajien työllisyysja kotoutuminen Asiantuntija-alustus kehittämispäällikkö (em.) Pekka Myrskylä, keskustelijoina kaupunginvaltuutetut Krishan Regmi ja Mahad Ahmed. Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvia tarjolla. Järjestäjä:Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys r.y. yhdessä Hakaniemen Sosialidemokraattien yhdistyksen kanssa.
Ei striimata
Torstaina 29.10. klo 16.00–18.00
Toveritoimisto Lukusalissa kaikille avoin vapaamuotoinen osallistava tapaaminen. Järjestäjä: LANKA -verkosto, Helsingin osasto.
Ei striimata
Torstaina 12.11. klo 18.00–19.30
Oikeudenmukainen maailmanjärjestys Professori emeritus Atte Korhola luennoi kirjansa ”Kristillinen äärioikeisto ja Trump” pohjalta. Keskustelua aiheesta. Puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua on kahvia tarjolla. Tilaisuuden järjestäjän Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys r.y.:n syyskokous pidetään tilaisuuden jälkeen.
Ei striimata
Perjantai ja lauantai 20.-21.11.
Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2026 Aatosta jaloa – marraskuun valoa
Stadin työväenkirjallisuuspäivät alkavat jo perjantai-iltana 21.11. klo 17. Silloin kysytään, mikä on runon muutosvoima, keskustelemassa kriitikko Vesa Rantama ja runoilija Mikko Räty. Tämän jälkeen kapinarunokilpailun parhaimmisto esittää runojaan, ja runoraadissa kommentoivat runoilijat Sanni Purhonen, Rosanna Fellman ja Mikko Räty.
Lauantain paneelikeskustelu pureutuu syvälle kirjallisuuspäivien teemaan. Paneelissa tarkastellaan oikeusvaltion ja demokratian murenemiseen liittyviä muutoksia Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Miten oikeusvaltiota voidaan puolustaa ja miten oikeusvaltion kokemien vaurioiden korjaaminen voisi tapahtua? Panelisteina ovat Johanna Vuorelma, Katalin Miklóssy, Jukka Kekkonen sekä Helena Marttila. Keskustelua luotsaa Pentti Arajärvi.
Paneelikeskustelun jälkeen tutustutaan syksyn kirja-antiin ja tarkastellaan päivän teemaa toisista tulokulmista. Päivän mittaan lavalle nousevat Jukka-Pekka Pietiäinen (Unohdettu valtiomies Väinö Hakkila), Anu Kolmonen (Paperijumalat), Antti Karisto (Hyvinvoinnin historiaa), Tiina Luoma (Opettajuus eriytyvässä Suomessa) sekä akateemikko Ilkka Niiniluoto. Illan päättää musiikillaan Mikko Perkoila.
Studia Generalia: Miten ajattelemme kun maailma loppuu? / Anna Kontula
Tilaisuutta ennen pidetään Työväenkirjaston ystävät ry:n syyskokous klo 17.00 – 18.00. Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry
Striimataan
Tiistaina 8.12. klo 14.00–17.30
Työväenperinnepäivä Alustava tieto. Muutokset mahdollisia! 14.00–15.30 Vuoden työväentutkimus -julkistus 15.30–16.00 Kahvitarjoilu 16.00–17.30 Työväentutkimus Vuosikirjan -julkistaminen
Ei striimata
Torstaina 17.12. klo 18.00–19.30
Tehtiinkö vuonna 2026 poliittista historiaa? Toimittaja, FT Lasse Lehtinen alustaa aiheesta. Illassa myös jouluista musiikkia, arvontaa ja joulukahvit. Järjestäjä: Helsingin Kristillisten Sosialidemokraattien Yhdistys r.y.
Ei striimata
Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Työväentutkimus Vuosikirjan päätoimittajan tehtävä ilmoitetaan haettavaksi vuodesta 2027 alkaen. Päätoimittajan sopimus tehdään budjettisyistä vuosittain, mutta toiveena on, että päätoimittajan kausi voisi olla kolmivuotinen eli vuosille 2027–2029. Jatkosta sovitaan vuosittain vuoden 2027 vuosikirjan valmistumisen jälkeen. Päätoimittajan toimikausi on vuoden mittainen, ja työstä maksetaan palkkio. Päätoimittajana voit luoda poikkitieteellisiä kontakteja suomalaisten työväentutkijoiden kesken ja edistää suomalaisen työväentutkimuksen julkaisemista.
Työväentutkimus Vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä monitieteinen julkaisu, joka sisältää muun muassa artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1. Vuosikirja ilmestyy painettuna marraskuussa ja vapaasti saatavana verkkojulkaisuna noin kuukausi myöhemmin.
Työväentutkimus Vuosikirjaa (ISSN 0784-1272 (painettu), 1459-7780 (verkkolehti)) kustantaa Työväenperinne ry, ja sen muita julkaisijatahoja ovat Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas ja Työväenliikkeen kirjasto. Vuosikirja on ilmestynyt vuodesta 1987 alkaen 40 vuoden ajan. Vuosikirjan toimituksella on käytössä Open Journal System. Lehden verkko-osoite on journal.fi/tyovaentutkimus.
Etsimme päätoimittajaksi henkilöä, jolla on soveltuvan tieteenalan tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä työväentutkimukseen, hyvät yhteistyötaidot ja kontaktit tiedeyhteisöön, erinomainen suomen kielen taito sekä mielellään kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja toimitustyöstä. Vuosikirjan päätoimittajan rooli on merkittävä käsiteltävien tutkimusteemojen valinnassa ja julkaisupäätöksissä, vuosikirjan kehittämisessä sekä uuden monitieteisen tutkimuksen esiin nostamisessa. Päätoimittajan tehtäviin kuuluu vuorovaikutus tiedeyhteisön, kirjoittajien ja arvioijien kanssa. Päätoimittaja osallistuu toimitustyöhön, käy vuoropuhelua kirjoittajien kanssa, organisoi artikkelien vertaisarviointia ja vastaa yhdessä toimitussihteerin kanssa vuosikirjan toimitukseen ja julkaisemiseen liittyvistä aikatauluista. Päätoimittajan tukena on toimituskunta, jonka puheenjohtajana hän toimii ja jossa on julkaisijatahojen ja tieteenalojen edustajia.
Hakemus, johon liitetään CV ja mahdollinen julkaisuluettelo, lähetetään Työväenperinne ry:n sihteerille Tuija Siimekselle turvapostin välityksellä viimeistään 15.10.2026:
Vuoden työväentutkimus 2026 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta
Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Tällä kertaa palkinnosta kilpailevat akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2024 ja 2025. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan joulukuussa 2026.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat puheenjohtajana professori Saijaleena Rantanen, sihteerinä FT Alpo Väkevä sekä muina jäseninä tutkimusjohtaja Päivi Armila, FT Konsta Kajander, dosentti Sari Näre, YTT Jukka Pietiläinen, FT Silja Pitkänen ja dosentti Arja Turunen.
Jänis-Isokangas, Ira. Kohtalona gulag: Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa (Gaudeamus 2025)
Jänis-Isokangas seuraa tutkimuksessaan ”parempaa elämää” etsineiden rajanylittäjien polkua pakkotyöstä suuren terrorin uhreiksi ja lopulta suomalaislasten kohtaloihin gulageissa. Teos kertoo yksilöiden kokemuksista avoimesti ja rehellisesti sekä avaa suomalaisnäkökulman kansainväliseen gulag-tutkimukseen. Samalla teos onnistuu rakentamaan käsityksen niistä poliittisista ja ideologisista rakenteista, joiden armoilla rajanylittäjät olivat.
Järvenpää, Juuso. Kansan henkinen kehitys: Jaakko Jalmari Jalo-Kiven eletty kansalaisuus 1900-luvun alussa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2024)
Järvenpää tarkastelee väitöskirjassaan monella rintamalla toimineen Jaakko Jalmari Jalo-Kiven aktiivista kansalaisuutta ja sen rakentumista arjessa elettynä todellisuutena. Teoksesta avautuu yhden työväestön toimintaan osallistuneen yksilön välityksellä näkökulmia sekä poliittiseen että uskonnolliseen kansalaistoimintaan suurten yhteiskunnallisten muutosten leimaamana aikana. Runsaan sanoma- ja aikakauslehtiaineiston sekä arkistolähteiden pohjalta rakentuu ehjä tarina, joka muistuttaa työväenliikkeen moniäänisyydestä.
Koivisto, Hannele. Joukkosielu vai individualisti? Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2024)
Koivisto selvittää väitöskirjassaan suomalaisen vasemmistoälymystön itseymmärryksen muotoutumista 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun. Tutkimus lähestyy ryhmän tunne- ja identiteettikokemuksia ja tarkastelee, kuinka yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti rakentuivat sekä ryhmän jäsenten itsensä että heidän vastustajiensa ja virkavallan määrittelemänä. Laaja lähdeaineisto avaa, kuinka järki, tunteet ja moraali yhdistyivät kansalaisrohkeutta vaatineeksi toiminnaksi. Intellektuellien tunteita käsittelevä näkökulma puhaltaa identiteettitutkimukseen uutta eloa.
Laakkonen, Anna. Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty: Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937 (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2025)
Laakkonen osoittaa väitöskirjassaan, miten Neuvosto-Karjalassa julkaistu suomenkielinen Punainen Karjala -lehti rakensi kuvaa ihanteellisesta suomalaisesta neuvostokansalaisesta ja pyrki tällä tavoin sulauttamaan suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa. Laajaan alkuperäisaineistoon nojautuva tutkimus sijoittaa lehden vakuuttavasti osaksi neuvostoyhteiskunnan kehitystä ja Stalinin vallan lujittumista sekä avaa tuoreen näkökulman suomalaisten sanomalehtitoimintaan Neuvostoliitossa.
Lahtinen, Jussi. Kerrottu luokka: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta- ja vastakertomusten kentillä (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2025)
Lahtinen tarkastelee väitöskirjassaan pitkän 1970-luvun suomalaista työläiskirjallisuutta luokan ja luokkapuheen näkökulmasta. Hän analysoi laajaa aineistoa suhteessa neljään yhteiskunnalliseen kertomukseen ja monipuolistaa kuvaa ajan kirjallisuudesta nostamalla esiin luokan äänen niin sukupuolen, sukupolven kuin poliittisen toimijuuden osalta. Teoreettisesti huolellisesti rakennettu tutkimus kehystää suomalaista yhteiskuntaa kiinnostavasti ja avaa samalla näkökulman siihen, miksi luokkapuhe on noussut 2010-luvulla kaunokirjallisuudessa uudelleen ajankohtaiseksi.
Yliaska, Ville. Laman kokemukset: 1990-luvun laman kokemushistoriaa (Vastapaino 2025)
Yliaska käsittelee tutkimuksessaan 1990-luvun lamaa sekä talouspoliittisen päätöksenteon että työttömien kokemusten näkökulmasta. Teos avaa vakuuttavasti, kuinka lama nähtiin synnin ja kulutusjuhlan palkkana, jota parannettiin itseruoskinnalla – ja kuinka ristiriitaista tämä oli suhteessa työttömien kokemuksiin. Laaja tutkimus kiinnittää huomion keskeiseen lähihistorialliseen aiheeseen, josta ei toistaiseksi ole ilmestynyt kattavaa kokonaisesitystä. Samalla teos on lähes pelottavan ajankohtainen muistuttaessaan nykyisestä talouspoliittisesta keskustelusta.
Katri Valan syntymäpäivänä 11.9.2026 perjantaina klo 16 Rab-Rab Pressin kustantaman taiteilijakirjan julkistamistilaisuus. Tilaisuus jatkuu Katri Valan puistossa.
Tervetuloa kirjan Kiila Feminist Archive Bibliography julkistamiseen 11. syyskuuta klo 16:00 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25.
Ilta jatkuu Katri Valan puistossa, jossa lasketaan kukkia Katri Valan haudalle ja kuullaan Katri Valan runoja suomeksi ja englanniksi.
Aikataulu:
16:00 Kirjan esittely, Minna Henriksson, Kaisa Lassinaro ja Lily Hall (englanniksi).
16:45 Kävely Katri Valan puistoon
17:00 Katri Valan runojen luentaa suomeksi ja englanniksi, lukijoina Karolina Kucia ja Shubhangi Singh. Kukkien laskua. Tarjoilua.
Taiteilija Minna Henrikssonin kokoama ja kirjoittama Kiila Feminist Archive Bibliography kommentoi ja kontekstualisoi suomalaisen vasemmistolaisen antifasistisen kirjailijaryhmä Kiilan perustajajäsenten teoksia.
Edelleen aktiivinen kirjailija- ja taiteilijayhdistys Kiila perustettiin vuonna 1936 tavoitteenaan toimia vastavoimana suomalaiselle ja eurooppalaiselle fasismille sekä kasvavalle militarisoitumiselle. Kirja keskittyy neljän Kiilaan kuuluneen naiskirjailijan teoksiin, joita sekä valtavirran kirjallisuuskriitikot että ryhmän omat miespuoliset toverit sivuuttivat tai tulkitsivat kelvottomina. Keskittymällä Katri Valan, Elvi Sinervon, Iris Uurton ja Tyyne Maija Salmisen 1930-luvun teksteihin – sekä valikoimaan kritiikkejä heidän teoksistaan – Kiila Feminist Archive Bibliography nostaa nämä vaikuttavat kirjailijat epäoikeudenmukaisesta unohduksesta ja sijoittaa heidät osaksi laajempaa vasemmistolaista kansainvälistä liikettä.
Tämä vasemmistolainen huomiotta jäänyt feministinen historia herää entisestään eloon Henrikssonin linopiirrossarjassa, joka on saanut inspiraationsa Kiilan kirjailijoiden teoksista. Kuraattori Lily Hallin kirjoittamat jälkisanat sijoittaa Kiila Feminist Archive -arkiston laajempaan kontekstiin, joka liittyy nykypäivän kollektiivisiin feministisiin lukupiireihin.
Kaisa Lassinaron suunnittelema bibliografia, joka sisältää kolmekymmentä kaksinkertaisella mustalla painettua linopiirrosta, on sekä taiteilijakirja että perusteellinen lähde, joka esittelee radikaaleja naiskirjailijoita nykyajan intersektionaalisten kamppailujen kontekstiin. Julkaisu on englanninkielinen.
Työväenliikkeen kirjastossa on myös esillä Henrikssonin linovedoksia sarjasta Kiila Feminist Archive.
Kiila Feminist Archive Bibliography ja muita Rab-Rab Pressin julkaisuja on myynnissä alennettuun hintaan tapahtuman aikana. Rab-Rab Press: https://www.rabrab.net/
Kuva: A Tenner. Minna Henriksson
Minna Henriksson: Kiila Feminist Archive Bibliography
On the birthday of Katri Vala, 11. September 2026 Friday at16. Book launch of an artist book published byRab-Rab Press. The evening continues at Katri Vala park.
We are pleased to welcome you to the launch of the book Kiila Feminist Archive Bibliographyon Friday 11 September starting at 4 pm at the Library of the Labour Movement, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki, continued at 5 pm by poetry reading in the nearby Katri Vala Park.
Schedule:
16:00 Introduction of the book by Minna Henriksson, Kaisa Lassinaro and Lily Hall (in English).
16:45 Walking to Katri Vala Park
17:00 Reading of Katri Vala’s poetry in Finnish and English by Karolina Kucia and Shubhangi Singh. Laying flowers on Katri Vala’s grave. Refreshments served.
Compiled and written by artist Minna Henriksson, the Kiila Feminist ArchiveBibliography provides an annotation and contextualisation of works by founding members of the Finnish leftist anti-fascist writers’ group Kiila (wedge).
Still active today, Kiila was founded in 1936 with the explicit goal of being a counterforce to Finnish and European fascism, and increasing militarisation. The book focuses on the works of four women writers involved in Kiila, who were marginalised both by mainstream literary critics and their own male comrades within the group. By focusing on writings of Katri Vala, Elvi Sinervo, Iris Uurto, and Tyyne Maija Salminen from the 1930s — and a selection of critiques they received — the Kiila Feminist Archive Bibliography recovers these powerful writers from unjust oblivion, and situates them within broader leftist internationalist struggles.
This feminist history — overlooked within the left — is further brought to life by a series of linocut prints by Henriksson, inspired by the poetics of Kiila writers. Written by curator Lily Hall, the afterword situates the Kiila Feminist Archive within the wider context of contemporary practice of collective feminist reading circles.
Designed by Kaisa Lassinaro, the Bibliography including thirty linocuts printed with double-black on a textured paper, is both an artist’s book and a rigorous source for introducing radical women writers to contemporary intersectional struggles.
The Library of the Labour Movement will also display Henriksson’s linocuts from the Kiila Feminist Archive series.
Kiila Feminist Archive Bibliography and other Rab-Rab titles will be available to purchase at a reduced price during the event. Rab-Rab Press: https://www.rabrab.net/
