Työväenkirjaston ystävät striimaavat ja/tai videokuvaavat omat tilaisuutensa, jotta kiinnostuneet voivat osallistua etänä tai katsoa tallenteen pian tilaisuuden jälkeen: youtube.com/tyovaki
Muutokset ovat mahdollisia. Artikkelia päivitetään sitä mukaan kun uusia tilaisuuksia vahvistuu.
Mali Fritz – elämä jälkeen Auschwitzin
Maanantaina 29.8.2022 klo 17.00– 19.00
Kirjan julkistamistilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tuusvuori, ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd . Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Tervetuloa!
Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan.
Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan. Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori, jotka kaikki ovat antaneet osuutensa teokseen. Kokonaisuuteen sisältyy myös itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro.
Järjestäjä Työväenkirjaston ystävät ry. Ntamo kustannus
Juna 69
Torstaina 1.9.2022 klo 17.30
Tietokirjailija Anita Näslindh-Ylispangar tulee Marju Maijon haastateltavaksi kirjastaan Juna 69. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Sotalapsia kuljettamassa ollut juna törmää keskiyöllä vastaantulevaan matkustajajunaan. Onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu kymmeniä ihmisiä, mutta sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta. Vuoden 1940 maaliskuussa Iittalan Kalvolassa tapahtunut junaonnettomuus toimii lähtökohtana historialliselle romaanille, joka punoo silminnäkijähaastattelujen ja arkistomateriaalin ympärille värikkään sukutarinan. Juna 69 tempaa mukaansa Helsingin Kallion kaupunginosan tunnelmiin 1900-luvun eri vuosikymmeninä ja näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.
Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori, joka on aiemmin kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta. Juna 69 on hänen esikoisromaaninsa.
Työväenliikkeen kirjasto on jo vuosia digitoinut vanhoja työväenliikkeeseen liittyviä teoksia, mm. varhaisten ajattelijoiden aatteellisia tekstejä ja työväenyhdistysten julkaisuja, Helsingin yliopiston ylläpitämään Helda-julkaisuarkistoon. Monet teoksista ovat hauraita ja harvinaisiakin, mutta sähköisinä, avoimesti saatavina olevinaversioina ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Nyt kirjaston sähköinen kokoelma löytyy suurimmalta osin myös Finna.fi-palvelusta. Myös kirjaston painettujen kokoelmien tiedot löytyvät Helka-tietokannan lisäksi Finnasta.
Finna.fi on Kansalliskirjaston ylläpitämä hakupalvelu, joka kokoaa satojen kotimaisten toimijoiden aineistot saman katon alle. Finna.fista löytyy sekä verkossa olevaa aineistoa, että kirjastojen ja arkistojen aineistoja, joita ei ole digitoitu ja joihin pääsy on rajoitettu. Finna.fin kautta kirjastomme digitoimat aineistot saavuttavat entistä paremmin myös uusia lukijoita, jotka eivät ennestään tunne kirjastoamme.
Finna.fi:ssa mukana ovat myös Työväenliikkeen kirjaston sisarorganisaatiot Kansan Arkisto, Työväen Arkisto sekä Työväenmuseo Werstas. Seikkailunhaluisen kannattaakin kokeilla onneaan, kirjoittaa hakukenttään hakusanaksi työväenliike, työväki tai vaikkapa oman kunnan työväenyhdistyksen nimi ja valmistautua viettämään netissä tovin jos toisenkin.
Myös Työväenliikkeen kirjaston Helda-julkaisuarkisto on edelleen käytössä entiseen tapaan, ja digitoidun aineiston määrää kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan. Helda-arkistomme löytyy osoitteesta: https://helda.tyovaki.fi
Työväenliikkeen kirjaston asiakaskyselyyn saatiin 55 vastausta, joista verkkolomakkeella 29 ja paperilomakkeella 26. Kysely oli esillä huhti – toukokuun ajan vuonna 2022.
Vastaajien kirjaston käytön syyt olivat seuraavat: 1. kiinnostus aineistoihin, 2. yleisötapahtuma, 3. opiskelu, 4. tutkimus, 5.muu syy, 6. ammatillinen syy tai 7. kirjaston tilojen käyttö. Tästä voi päätellä, että yleisötapahtumien yhteydessä saatiin suhteellisesti paljon vastauksia. 14 opiskelijaa ja 13 tutkijaa vastasi kyselyyn. Lainaustilastojen perusteella tiedetään, että korkeakoulujen ulkopuolisilla ”muilla” asiakkailla on myös lainoja eniten, ja sen jälkeen tulevat heti lähellä tätä opiskelijat ja seuraavina tutkijat aineistojen käyttötilastoissa.
Tyytyväisyys Työväenliikkeen kirjaston palveluihin ja aineistoihin
Painettua kokoelmaa piti hyvänä tai kiitettävänä peräti 85 % vastaajista, tyydyttävänä vain 2 % ja huonona ei kukaan. Elektronista kokoelmaa hyvänä tai kiitettävä piti 15 % vastaajista, ja on huomattavaa, että 71 % ei osannut sanoa. Asiakaspalvelua kukaan ei pitänyt tyydyttävänä tai huonona. Siitä saatiin paljon kiittävää palautetta. Aukioloaikoja sen sijaan 10 % piti välttävinä tai huonoina ja tyydyttävinä 14 %. Kuitenkin aukioloaikoihinkin oltiin voittopuolisesti tyytyväisiä (72 %). Tiloja piti hyvinä tai kiitettävinä 74 % ja tapahtumia 48 %. Tapahtumia ei osannut arvioida 38 % vastaajista. Kirjastojärjestelmiin oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta noin puolet eivät osanneet arvioida Helda-julkaisuarkistoa ja Finna-tiedonhakupalvelua.
Kiinnostava aihealue kirjaston kokoelmissa
Vastanneita kiinnostivat seuraavat aiheet: 1. yhteiskunta, 2. historia, 3. työväestö tai työelämä, 4. kulttuuri, 5. kaunokirjallisuus. Vastaajien itse luettelemia aiheita olivat lisäksi seuraavat: kansainväliset suhteet, ilmastoliike, ilmasto-oikeudenmukaisuus, ympäristöliike ja niiden kytkeytyminen työväenliikkeeseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, kansainvälisyyden käsite ja merkitys työväenliikkeen piirissä, lehdet ja lehdistön historia, kasvatustieteet, rautateiden ja asemapuistojen kulttuuriperintö, henkinen hyvinvointi ja kehittyminen sekä filosofia.
Yleiskuva Työväenliikkeen kirjastosta
Kirjastoa piti itselleen hyvin tai erittäin hyödyllisenä peräti 90 % ja tyydyttävästikin 6 %. Helppokäyttöisenä kirjastoa piti 85 % ja välttäväksi tai tyydyttäväksi kirjaston käytettävyyden arvioi vain 13 %. Melkein kaikki vastaajat suosittelisivat Työväenliikkeen kirjastoa myös muille (50 vastaajaa, 0 ei, 3 ei osannut sanoa).
Vapaan sanan kohdassa saatiin 23 vastausta, jotka olivat pääasiassa kiitoksia ystävällisestä palvelusta, rauhallisista tiloista ja tehdystä työstä tai aineistoista sekä tapahtumista. Kehittämisehdotuksia tuli kaksi ja ne koskivat aineistojen varaamista ja hyllysijaintien näkyvyyttä netissä. Kritiikkiä tuli ahtaudesta. Tilapalveluja ja kirjailijavierailuita pidettiin myös tärkeinä.
Yleisarvosana Työväenliikkeen kirjastosta oli 4,45 / 5.
Meillä on käynnissä kokoelmaopasteiden uudistaminen, mikä omalta osaltaan lisää helppokäyttöisyyttä. Tietoa hyllyluokituksesta tullaan lisäämään myös verkkosivuille.
Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2022 palkinto jaettiin akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle. Mukaan arviointiin hyväksyttiin 49 teosta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2020–2021.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Jukka Pietiläinen sekä muina jäseninä FT Ulla Aatsinki, professori emeritus Hannu Itkonen, VTT Sami Outinen, erikoistutkija Pete Pesonen, VTT Anna Rajavuori, FT Irma Tapaninen ja hanketoiminnan johtaja Mervi Ylitalo. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.
Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto myönnettiin VTTIlona Steilerille väitöskirjasta A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania (Helsingin yliopisto, 2020).
Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta myönnettiin FT Risto Turuselle väitöskirjasta Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918 (Tampereen yliopisto, 2021) ja FT Marko Hautalalle teoksesta Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä (Warelia, 2021).
Vuoden Työväentutkimus 2021 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä tiistaina 24.5.2022 klo 14.00.
Ilona Steiler – Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto
Kuva: Ilona Steiler
Steiler, Ilona. A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania. Helsingin yliopisto, 2020.
Helsingin yliopistossa lokakuussa 2020 väitelleen Ilona Steilerin väitöskirjatutkimus käsittelee epävirallista työtä ja sen tekijöitä Dar es Salaamissa Tansaniassa, jossa Steiler teki kenttätyötä vuosina 2014–2016.
Vaikka tutkimusaineisto on kerätty Tansaniassa ja tutkimus käsittelee siten epävirallista työtä nimenomaan Tansaniassa, on teoksella myös globaaleja ulottuvuuksia, sillä epävirallisen työn muodot ovat kasvussa myös teollistuneissa maissa.
Tutkimus nojaa laajaan aineistoon ja käsittelee aihetta monipuolisesti ja monitieteisesti. Tutkimuksen kohteena on suhteellisen vähän tutkittu työväestön osa eli virallisen työn, lainsäädännön, edunvalvonnan, taloudellisen turvan ja hallinnon ulkopuolella työskentelevät sekä epätyypillisissä työsuhteissa olevat. Tarkempana tutkimuskohteena ovat epävirallisen vähittäiskaupan ja kotitaloustyön tekijät.
Steilerin tutkimus on myös teoreettisesti innovatiivinen, sillä se määrittelee epävirallisen työn poliittisena ja yhteiskunnallisena käsitteenä, joka saa erilaisia muotoja ja käytäntöjä ja joka on erilaisissa suhteissa siihen, mikä määritellään viralliseksi työksi.
Tuloksena on, että epävirallinen työ ei johdu niinkään yksittäisen maan taloudellisista tai lainsäädännön rakenteista vaan sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, perhestatuksesta, koulutuksesta ja tulotasosta kuin myös jälkikolonialistisena ilmiönä laajemmassa mittakaavassa globaaleista tekijöistä.
Steiler todistaa, että epävirallisen talouden merkitys käsitetään eri tavoin katukaupassa ja kotityössä. Tutkimuksen mukaan epävirallinen talous on ensisijaisesti survivalististen kamppailujen aluetta ja vallitsevat uusliberalistiset käsitykset vahingoittavat eniten juuri heikoimmassa asemassa olevien katukaupustelijoiden asemaa. Kunnianhimoinen aihe, jonka käsittelyssä Steiler onnistuu hyvin.
Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto Ilona Steilerille.
Risto Turunen – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta
Kuva: Kaisa Ansami
Turunen, Risto. Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918. Tampereen yliopisto, 2021.
Risto Turusen Tampereen yliopistossa huhtikuussa 2021 hyväksytty väitöskirja tarkastelee neljän suomalaisen työväenlehden kielen käyttöä vuosina 1895–1918. Turusen väitöskirja on tutkimusmenetelmiltään innovatiivinen, sillä se tarkastelee sanomalehtitekstejä korpuslingvistiikan keinoin. Digitaalisesti saatavana olevia vuosisadan vaihteen työväenlehtiä on tarkasteltu esimerkiksi sanojen esiintymisen ja eri käsitteiden välisten yhteyksien suhteen.
Tutkimuksen tuloksena on, että sosialismin perustarina pysyi samanlaisena, kahden kollektiivisen ryhmän – köyhälistön ja porvariston – välisenä kamppailuna, vaikka kieli myös muuttui yhteiskunnan muutoksen myötä. Työväenlehdistön kieli radikalisoitui suurlakosta alkaen, mikä ruokki pettymystä parlamentaariseen demokratiaan. Vedenjakaja sosialistisen kielen käytössä oli kesä 1917, jolloin suuret toiveet vaihtuivat pettymyksiin. Sosialistien käyttämä kieli oli suhteessa porvarillisen demokratian, kansallismieliseen ja kristilliseen kieleen ja otti käyttöön ja muokkasi porvarillisen kielen käsitejärjestelmiä.
Poliittisen kielenkäytön historian tutkiminen on ajankohtaista juuri nyt, kun puhutaan paljon vihapuheesta ja disinformaatiosta. Suomen sisällissodan voittajat väittivät, että punaisten vallankumousyritys oli pitkään jatkuneen kiihotuksen tulosta. Työväestön demokraattisten oikeuksien toteutuminen edellytti kuitenkin poliittista osallistumista, joten on tärkeää tutkia, minkälaista työväenliikkeen kielenkäyttö todellisuudessa oli varsinkin, kun metodologinen nationalismi on vaikuttanut aiheesta julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Turusen tutkimus tarjoaa työväenliikkeen poliittiseen kielenkäyttöön sekä laajan ylätason perspektiivin että ruohonjuuritason näkökulman. Tekijä käsittelee aihettaan varmoin ottein ja käy keskustelua aikaisemman tutkimuksen kanssa. Työn rakenne on selkeä, ja kaaviokuvat havainnollistavat tekstin sisältöä.
Palkintoraadilla on yllä mainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Risto Turuselle.
Marko Hautala – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta
Kuva: Tapio Mäki
Hautala, Marko. Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä. Vammala: Warelia, 2021.
Marko A. Hautala on tutkinut Algoth Untolaa 25 vuotta. Aherruksen tuloksena on valmistunut täydellisyyttä tavoitteleva yli tuhatsivuinen elämäkerta Algoth Untolan elämästä. Untolan kehitys opettajasta, suomalaisen puolueen lehtimiehestä ja vaalityöntekijästä kirjailijaksi sekä sosiaalidemokraattiseksi aktiiviksi ja lehtimieheksi on kuvattu tarkasti, eri vaiheiden merkityksiä avaten miehen henkilökohtaisiakaan pohdintoja unohtamatta. Myös ympäröivän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun olosuhteita ja yhteiskunnallista liikehdintää on kuvattu perusteellisesti.
Teoksen ansiona on kirjailijan aatteellisten pohdintojen liittäminen jatkuvia muutoksia ja murroksia kokevaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Intensiivisen elämäkertatutkimuksen ohella teosta voi pitää myös sosiologisena kirjallisuus- ja kulttuurihistoriana. Ansiona voi pitää myös sitä, että tutkija kykenee tuomaan uutta aiempaan Untola-tutkimukseen sekä haastamaan aiempia tulkintoja monikasvoisesta toimijasta.
Hautalan teos on erinomainen esimerkki elämäkerrasta, joka ei pelkästään kuvaa kohdehenkilöään, vaan kertoo myös yhteiskunnasta ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa henkilö eli ja vaikutti. Voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa muotoutuvien ja muuttuvien intressien analysointi on erittäin vaativa tehtävä. Tässäkin suhteessa Hautalan teoksella on omat ansionsa.
Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Marko Hautalalle.
