Työväenliikkeen kirjaston talousbibliografia on julkaistu

Työväenliikkeen kirjasto on koonnut valikoivan bibliografian, joka käsittelee Suomen työväenliikkeen talousajattelua 1890-luvulta aina vuoteen 2020 saakka. Osa monografioista on tuotettu työväenliikkeen piirissä – tällaisia ovat esimerkiksi ammattiyhdistysjohtajien, puolueiden, ammattiyhdistysliikkeen sekä sivistysjärjestöjen julkaisut. Työväenliikkeen piirissä julkaistujen monografioiden lisäksi bibliografiaan on sisällytetty yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tuotettuja teoksia.

Bibliografiasta jätettiin pois osuustoimintaa käsittelevät teokset, joista on jo olemassa varsin kattava kokoelmaluettelo (Työväenperinne, 1990). Myös puolueiden talouspoliittiset ohjelmat rajattiin bibliografian ulkopuolelle, samoin työmarkkinoiden toimintaa koskevat teokset, jos niissä ei käsitelty erityisesti kansantaloudellisia kysymyksiä.

Bibliografia toteutettiin Palkansaajasäätiön tuella, ja sitä täydennetään myöhemmin tarpeen mukaan.

Työväenliikkeen kirjaston talousbibliografiaan voi tutustua Helda-tietokannassa. (http://hdl.handle.net/10138/329061)

Kansalliskirjasto avasi digitoidut lehdet 1930-luvulle asti

Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista. Joukossa on myös paljon työväenlehtiä. Ne on nyt koottu Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuille.

Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa.

Palkansaajasäätiö on jo usean vuoden ajan rahoittanut työväensanomalehtien digitointia. Suomen sosialidemokraatti ja Kansan Uutiset edeltäjineen ovat Kopioston sopimuksella käytettävissä vuoteen 1966 saakka Työväenliikkeen kirjastossa, Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla.

https://www.tyovaenperinne.fi/kokoelmat/digitoidut-tyovaenlehdet/

Digitointiprojekti jatkuu: Työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta

Esimerkkejä digitoidusta aineistosta.  Kolme kirjan kantta, vasemmalta lähtien: Suomen konemestariliitto 1906-1931, Suomen metallityöntekijäin liitto 1899-1914, HTY 40 v.
Esimerkkejä digitoiduista julkaisuista

Olemme digitoineet syksyn aikana Riihi-säätiön avustuksella yhteensä 2 760 sivua vanhoja työväenyhdistysten julkaisuja 1900-luvun alusta. Työ on jatkoa viime vuonna aloittamallemme työväenyhdistysten aineistojen digitointiprojektille. Yhteensä Työväenyhdistykset-kokoelmassa on jo 105 elektronista julkaisua. Aineistoissa on niin työväenyhdistysten ja ammattiliittojen toimintakertomuksia ja historiikkeja kuin nais- ja nuorisojärjestöjenkin materiaaleja. Aineistoja löytyy eri paikkakunnilta Kemistä Viipuriin.

Erityisen kiinnostavaa materiaalia on pian sisällissodan jälkeen julkaistuissa toimintakertomuksissa ja järjestöhistoriikeissa, kun pahoin kärsineet yhdistykset kävivät läpi ankaria menetyksiään ja yrittivät parhaansa mukaan käynnistellä toimintaa uudestaan, vaikka sodassa oli saatettu menettää niin keskeiset toimihenkilöt kuin yhdistyksen arkistot, rahat, kirjasto tai talokin.

Digitoidut e-aineistot ovat vapaasti käytettävissä Helda-julkaisuarkistossa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305896 ja ne löytyvät myös Helka-tietokantamme kautta helsinki.fi/helka. Painettuja kappaleita säilytetään Työväenliikkeen kirjastossa.