Työväenliikkeen kirjaston kevään ohjelmaa (2024)

Kevään tilaisuudet ovat päättyneet!
Päivitetty 6.6.2024

Kirjastossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatetta, jonka mukaan kaikki asiakkaat ovat tervetulleita kirjastoon ja siellä pidettäviin tilaisuuksiin koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta, poliittisista mielipiteistä tai henkilökohtaisesta identiteetistä riippumatta. Kirjaston tiloja saa käyttää rauhassa muita häiritsemättä, ja henkilökuntaan voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa, esimerkiksi jos kokee häirintää. Kirjaston tilaisuudet ovat luonteeltaan osallistavia, avoimia yleisötilaisuuksia, joissa tarjotaan mahdollisuus puheenvuoroihin, ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Osa tilaisuuksista striimataan, mutta varmin tapa osallistua tapahtumaan on saapua paikan päälle.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kevään näyttelyt – vuonna 2024 vietetään Sivistyksen teemavuotta

Tervetuloa näyttelyiden avajaisiin!


Menneet kevään tilaisuudet

Maanantai 22.1. klo 17.30 – 19.00

Rikottu rajamaa

Työväenkirjaston ystävät ry:n tammikuun ensimmäisessä studia generaliassa vieraana Antti Rämänen.
Illan aiheena uusi tietokirja Rikottu rajamaa. Haastattelijana historiantutkija Seppo Aalto.

Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Historiateos tutkii Kannaksen huvilaseudun suistumista sisällissodan kauhuihin. Vuonna 1910 Kannaksella juhlittiin rautatietä, joka toi alueelle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta. Seudulle saatiin töitä ja rahaa. Vuonna 1918 juhlien puhujista yksi makasi joukkohaudassa, toinen johti rankaisutoimia. Sodan raaimpiin kuuluvissa puhdistuksissa huvilaseudulla surmattiin noin tuhat ihmistä. Sota ja rajan sulkeutuminen muuttivat vilkkaan seudun syrjäiseksi pussinperäksi. Tuhannet tyhjät datsat muistuttivat aikakauden loppumisesta. Toipuminen jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.” –– Atena

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 8.2.2024 klo 17.00 – 18.30

Vainon jäljet: Kaarlo Isomäen elämä

Tervetuloa Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran uuden kirjan julkistamistilaisuuteen!

Professori Jukka Rantala kertoo tilaisuudessa teoksestaan Vainon jäljet. Kirja kuvaa, millaisia jälkiä keväällä 1918 teloitusyritykseen huipentunut vaino jätti kansakoulunopettaja Kaarlo Isomäkeen. Kirjassa kerrotaan vainon jälkeisistä oikeudenkäynneistä ja Isomäen myöhemmästä elämästä. Teloitusta yrittivät valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi, mutta taustalla vaikuttivat Isomäen kanssa riitaantuneet Jämsän mahtitalonpojat. Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen. Hän teki merkittävän uran opettajana sekä myöhemmin asianajajana ja lahtelaisena kunnallispoliitikkona. Henkisesti Isomäki ei kuitenkaan toipunut traumaattisista kokemuksistaan.

Kirja on vapaasti ladattavissa osoitteesta http://hdl.handle.net/10138/570337 ja painettu versio ostettavissa julkistamistilaisuudessa.

Tilaisuutta ei striimata.

Järjestäjä: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Maanantai 12.2. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Globaalit muutokset haastavat työelämää

Ekologisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukainen siirtymä. Alustajana Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto. Kommentaattorit Pia Björkbacka, SAK ja Janne Peljo, EK.

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tilaisuus striimataan livenä, mutta siitä ei jää tallennetta.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 11.3. klo 14.00 – 16.00

Vallankumouksellinen Vanajanlinna

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Sirola-opiston historiasta!

Vanajanlinnan historiaa käsittelevä kirja Vanajanlinna 1924-2024 – Sata kiehtovaa vuotta on valmistunut, kirjassa avataan myös Sirola-opiston historiaa. Sirola-opiston osuuden on kirjoittanut historiantutkija Mikko Pollari.

Vallankumouksellinen Vanajanlinna, Sirola-opiston historiaa käsittelevän tekstiosuuden esittelytilaisuus järjestetään maanantaina 11.3.2024 klo 14–16. Opiston osuutta esittelee historiantutkija Mikko Pollari. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Yrjö Sirolan Säätiö

Maanantai 18.3. klo 14-15.30, yleisökeskustelu klo 16 saakka

Studia generalia -sarja: Työväenliike yhteiskunnallisena ja taloudellisena muutoksentekijänä

Teknologia ja muuttuva työ

Alustajana tutkija Merja Kauhanen, Labore. Kommentaattorit: Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus, Heikki Ailisto, VTT, ja Maria Mäkynen, Ammattiliitto Pro

Osa studia generalia-luentosarjaa. Sarjan alustajat ja kommentaattorit ovat tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tilaisuus striimataan.

Järjestäjä: Työväen Akatemia, yhteistyössä Työväen Sivistysliitto TSL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Kalevi Sorsa -säätiö.

Maanantai 18.3. klo 18-19.30

Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi?

Suvi Ahola valoittaa Helvi Hämäläisen ajattelua. Haastattelijana Työväenkirjaston ystävien varapj. Leena Nikula.

”Helvi Hämäläisellä (1907–1998) oli voimakas kirjailijankutsumus ja valokuvantarkka muisti. Runoihinsa hän maalasi värikylläisiä maisemia ja romaaneissaan kirjoitti yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, naisen osasta ja sivistyneistön elämänvalheesta. Pääteos Säädyllinen murhenäytelmä aiheutti ilmestyessään vuonna 1941 skandaalin. Sen jatko-osassa ja muissakin romaaneissaan Hämäläinen dokumentoi sodan aikaisen Suomen elämää ja mielialoja terävästi, säälimättä.

Antologiaan
Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Suvi Ahola on valinnut tekstikatkelmia kirjailijan tuotannosta ja valtavasta jäämistöstä, kuten kirjeenvaihdosta ja päiväkirjoista. Aholan kirkkaan analyyttiset miniesseet nostavat uudelleen esiin Finlandia-palkitun kirjailijan, jonka sanomisiin on joskus syytä suhtautua varauksella.”– WSOY

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 10.4. klo 17.0017.45

Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?

Arkistonhoitaja Maaret Storgårds esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta ”Yksilön digitaalinen jälki – mitä meistä jää tuleville sukupolville?”

Yhä harvempi meistä käyttää perinteistä muistikirjaa tehdäkseen merkintöjä menoista, mietteistään tai päivän tapahtumista. Muistikirjojen tilalle ovat tulleet digitaalilaitteet, joiden sovelluksissa jaamme itsestämme tietoa teksteinä, kuvina ja videoina. Arkistonhoitajan pöytä täyttyy edelleen paperisista kalentereista, muistikirjoista, kirjeistä ja kuvista, mutta mitä päätyy yksityisarkistoihin sosiaalisen median alustoilta?  Yksilödataa syntyy valtavia määriä ja se pirstaloituu eri alustoille, sen paljous on myös syy sen katoamiseen. Miten takaamme sen, että tulevaisuudessakin meillä on yhtäjaksoisesti kerättyä, luotettavaa yksityisarkistollista tietoa saatavilla, ei mustaa aukkoa?

Esitelmässä pohditaan yksilödatan arkistoinnin nykytilaa, sen ympärillä vallitsevia ilmiöitä sekä mahdollisia tulevaisuuksia.

Musiikkiarkiston arkistonhoitaja Maaret Storgårds on musiikkitieteilijä (FM) ja tradenomi (YAMK). Hän opiskelee parhaillaan tulevaisuudentutkimusta Turun yliopistossa, jonne valmistelee pro gradua yksilödatan arkistoinnin tulevaisuuksista.

Esitelmä on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Esitelmän jälkeen alkaa klo 18 Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry:n vuosikokous, joka on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenille.

Järjestäjä: Musiikkiarkisto

Tiistai 16.4. klo 17.3019.00

Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta

Meri Valkaman ja presidentti Tarja Halosen keskusteluja uutuusteoksen pohjalta. Työväenkirjaston ystävät ry:n studia generalia.

”Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, alkoi syyllisten etsiminen. Suomessa moni suuntasi syyttävän sormensa entiseen presidenttiin Tarja Haloseen, joka oli vuosia rakentanut lämpimiä suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Vuosi sodan alkamisen jälkeen Meri Valkama ryhtyi käymään Tarja Halosen kanssa keskusteluja maailmanpolitiikasta. Valkama halusi selvittää, mitä Halonen itse ajattelee vanhoista päätöksistään. Millaisessa maailmassa ja minkälaisen tiedon varassa ne tehtiin? Entä oliko mahdollista, että koko elämänsä rauhan puolustamiselle omistanut päättäjä olisi tullut tahattomasti edistäneeksi mahdollisuutta sotaan?

Valkama seurasi vuoden 2023 ajan Halosen työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Sen aikana paljastui jotakin hätkähdyttävää: silloinkin, kun ajattelemme maailman matkaavan kohti parempaa, ympärillä on lähinnä kaaosta. Sen keskellä maailman päättäjien on tehtävä parhaansa.

Mitä tästä kaikesta ajattelee Halonen? Mikä saa kahdeksankymppisen presidentin edelleen kiertämään maailmaa ja sen kriisipesäkkeitä? Ja miksi YK:n pääsihteeri António Guterres soittaa juuri Haloselle, kun hän ei tiedä, mitä tehdä?”
Kustantamo S&S

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Keskiviikko 24.4.2024 klo 17.00–19.00

Keskustelutilaisuus hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksista

Tilaisuuden ohjelma

Klo 17.00-17.10
Avaussanat
Jukka Pietiläinen, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja, YTT

klo 17.10 –17.40
Toteutuvatko SOTE-uudistuksen lupaukset?
Olli Savela, Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Tilastokeskuksen yliaktuaari, eläkkeellä

klo 17.40 – 18.10
Onko liian aikaista arvioida lupausten toteutumista?
Marja Vaarama, professori emerita, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

18.10 – 19.00
Keskustelu huolista ja ratkaisuehdotuksista
Johdattelijana Leena Eräsaari, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, sosiaalityö

Järjestäjä: Hyvinvointivaltion vaalijat HYVA ry ja Vasemmistofoorumi

Tiistaina 7.5. klo 18.0019.30

Kapitalismin suuri illuusio

Samu Kuoppa kertoo hänen ja Riina Tanskasen uutuuskirjasta Kapitalismin suuri illuusio. Haastattelijana Ralf Sund.

”Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa esittelevät kirjassaan Kapitalismin suuri illuusio yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.
Teos palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet.
Ihmiskunnan edistyksen airuena esitetty kapitalismi rapauttaa demokratiaa, pitää yllä orjuutta ja ruokkii epätasa-arvoa. Kapitalismi myydään meille ainoana vaihtoehtona, vaikka se on mahdollisista vaihtoehdoista pahimpia. Tämä kirja on vaaleanpunainen kutsukirje vastarintaan. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.” — Into Kustannus

Järjestäjä: Työväenkirjaston ystävät ry

Torstaina 16.5. klo 15.00–18.30

Työväenperinnepäivä

Työväenliikkeen kirjastossa järjestetään torstaina 16.5. Työväenperinnepäivä. Tänä vuonna päivän ohjelmassa on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran järjestämä juhlaseminaari jota seuraa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon julkistus. Tervetuloa!

Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 9.5.2024 mennessä osoitteeseen sihteeri@thpts.fi

klo 15.00 – 17.00
Työväenluokan hyvinvoinnin ja vaurauden vuosikymmenet – mitä seuraavaksi? THPTS 40 vuotta -juhlaseminaari

Tilaisuuden avaus
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran puheenjohtaja Tiina Lintunen

Työväki, hyvinvointi ja vauraus -paneelikeskustelu
Pete Pesonen (moderaattori), Matti Hannikainen, Jussi Lahtinen, Anna Rajavuori

***

klo 17.00–17.30
Kakkukahvit

***

klo 17.30 – 18.30
Vuoden Työväentutkimus -palkinnon jako

Avauspuheenvuoro
Työväenperinne ry:n puheenjohtaja Mervi Ylitalo.

Palkinnonsaajan julkistaminen
Palkintoraadin puheenjohtaja Kari Teräs

Palkinnonsaajan puheenvuoro

Järjestäjä: Työväenperinne ry ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura

Tilaisuutta ei striimata. Saavuthan paikan päälle!

Tiistaina 28.5. klo 17.0018.30

Kuin veljet keskenään – Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi

Antti Kujala esittelee uutuuskirjaansa. Teos antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle. Haastattelijana Oula Silvennoinen.

”Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.

Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.

Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.

Lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli sekä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet alkoivat hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.

Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.”
Minerva

Tilaisuutta ei striimata, saavuthan paikan päälle kuuntelemaan!

Keskiviikkona 5.6. klo 17.30–19.30 (kahvitus klo 17)

Forssan ristiriitainen perintö – Ele Alenius -seminaari

Forssan kokous eli Suomen Työväenpuolueen toinen puoluekokous järjestettiin vuonna 1903. Forssan ohjelma toi sosialismin Suomeen. Miten se käsitettiin silloin, mitä työväenliikkeen ideologialle tapahtui myöhemmin? Onko sosialismi edelleen ajankohtainen käsite?

Aiheesta keskustelevat paneelissa tutkijatohtori Risto Turunen, yhteiskuntatieteen lisensiaatti Kalevi Kivistö ja oikeushistorian emeritus professori Jukka Kekkonen.

Yleisöllä on mahdollisuus keskustelun lopuksi kommentoida ja esittää kysymyksiä. Puhetta johtaa valtiotieteiden tohtori ja Vapaus valita toisin ry:n puheenjohtaja Arja Alho.

Ele Alenius -seminaari järjestetään keskiviikkona 5.6.2024 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25). Kahvia tarjoillaan klo 17 alkaen ja seminaari alkaa klo 17.30. Tilaisuus päättyy klo 19.30.

Järjestäjä: KSL-opintokeskus ja Vapaus valita toisin ry.

Vuoden työväentutkimus -palkinto Kalle Kalliolle ja kunniamaininta Leena Enbomille

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa. Vuorovuosittain palkinto jaetaan akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosittain muun tyyppiselle teokselle. Vuonna 2024 palkinnosta kilpailivat vuosina 2022 ja 2023 ilmestyneet akateemiset tutkimukset.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana professori emeritus Kari Teräs sekä muina jäseninä tutkimuspäällikkö Elsi Hyttinen, professori emeritus Pauli Kettunen, FT Heikki Kokko, dosentti Jukka Pietiläinen ja VTT Anna Rajavuori. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnettiin Kalle Kalliolle teoksesta Ratajätkät: Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 (SKS Kirjat, 2022).

Vuoden työväentutkimus -kunniamaininta myönnettiin Leena Enbomille väitöskirjasta The Working Poor: Labour Strategies of Welfare Recipients in Helsinki, 1890–1970 (Helsingin yliopisto, 2023).

Vuoden työväentutkimus -palkinnon suuruus on 1 000 € ja kunniamaininnan 250 €.

Palkinnot luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä torstaina 16.5.2024 klo 17.30.

Lisätietoja ja kuvia
Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Vuoden työväentutkimus -palkinto

Kalle Kallio. Ratajätkät: Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. SKS Kirjat, 2022.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään Kalle Kallion tutkimukselle Ratajätkät: Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Rautateiden merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja teollisuudelle tunnetaan sangen hyvin, mutta niiden rakentajista tiedetään huomattavasti vähemmän. Rautateiden rakennukset olivat suuria ja monessa mielessä poikkeuksellisia työmaita, joissa tarvittiin runsaasti työvoimaa ja myös uutta teknologiaa raskasta ruumiillista työtä helpottamaan. Vilkas rakentamiskausi jatkui Suomessa aina toisen maailmansodan vuosiin saakka.

Kalle Kallio kuvaa tutkimuksessaan elävästi ja yksityiskohtaisesti ratajätkiksi kutsuttujen rautatierakentajien elämää ja arkista työtä: lukija voi kokea olevansa mukana maaleikkauksissa tai topparoikan matkassa raiteita sorastamassa. Työn kovuudesta ja ankaruudesta ei jää mitään epäselvyyttä. Kallio tavoittaa hyvin rautatierakentajien erityiset piirteet ja omaleimaisen kulttuurin, johon kuului jatkuva työn perässä liikkuminen ja ulkotyöt asumattomilla seuduilla. Vähitellen radanrakentajien ytimeksi muodostui melko vakinainen kantajoukko, joka siirtyi työmaalta toiselle usein perheet mukanaan. Huomattava osa työvoimasta värvättiin kuitenkin kulloisenkin ratatyömaan lähiseuduilta, ja tämä oli omiaan tasoittamaan liikkuvien ratatyömiesten ja paikallisväestön välisiä ristiriitoja, joita esiintyi huonomaineisina ja -tapaisinakin pidettyjen ratajätkien saapuessa joukolla keskelle rauhallista maalaiselämää. Paikallisyhteisöt hyötyivät kuitenkin lisääntyneiden ansiotöiden ohella monilla muillakin tavoilla suurista ratatyömaista, ja vähitellen yhteiselo alkoi sujua yhä paremmin.

Kallion tutkimus on paitsi monitieteistä ja kansainvälisiä vertailuja hyödyntävää työväentutkimusta myös korkealaatuista työväenliikkeen historiaa. Kallio kuvaa ratatyömiesten maskuliinista mentaliteettia ja heille ominaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja, jotka tuottivat kokemuksellista yhteisöllisyyttä ja loivat edellytyksiä myös ammatilliselle järjestäytymiselle. Sosialismi tuli rautatietyömaille raittiustoiminnan kautta ja sai käytinvoimaa erilaisista kollektiivisen toiminnan muodoista, kokouksista, yhteisistä esiintymisistä ja lähetystöistä. Ammatillinen järjestäytyminen eteni haparoiden, ja ratkaiseva askel oli valtakunnallisen ammattiliiton perustaminen. Ratatyömiehet osallistuivat myös paikallisen työväenliikkeen toimintaan rakentamalla työväentaloja ja olemalla innokkaasti mukana varsinkin työväenyhdistysten iltamatoiminnassa.

Kallion keskeisenä tavoitteena on tavoittaa ja kuvata ratajätkien kokemusta, joka johdattaa hänet muistitietoaineistojen ja myös aihetta sivuavan kaunokirjallisuuden pariin. Näiden aineistojen avulla hän saa radanrakentajien oman äänen kuuluvaksi. Ratajätkät kertovat omista lähtökohdistaan, millaista ratatyö oli, miten he kokivat työmaiden ankaran kurin ja alhaisen palkkatason, minkälaisia olivat väliaikaiset kortteerit, miltä tuntui siirtyä perheen kanssa paikasta toiseen ja majoittua alkeellisiin asumuksiin. Radanrakennuksille muodostui omanlaisensa työväenkulttuuri, jossa arvostettiin kovaa työntekoa, fyysistä voimaa ja maskuliinisuutta.

Vuoden työväentutkimus -kunniamaininta

Leena Enbom. The Working Poor: Labour Strategies of Welfare Recipients in Helsinki, 1890–1970. Helsingin yliopisto, 2023.

Leena Enbomin väitöskirjassa analysoidaan Helsingissä köyhäinapua tai huoltoapua saaneiden kotitalouksien tulonlähteitä 1900-luvun taitteesta 1960-luvun lopulle. Näin luodaan katse kaupunkien köyhyyteen ja prekaariin työhön sääty-yhteiskunnan ajasta hyvinvointivaltion aikakaudelle. Tutkimus keskittyy kolmeen epäviralliselle, epäsäännölliselle ja matalapalkkaiselle työlle leimalliseen työalaan: katukauppaan, kotiteollisuuteen ja yleiseen työhön. Näillä aloilla toimivat ihmiset olivat yhteiskunnan tiukan valvonnan kohteena, mutta jäivät samalla suurimmaksi osaksi ilman sosiaaliturvaa. Urbaanin työn moninaista yhteiskuntahistoriaa kartoittavassa tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaaliturvan käytäntöjä ja merkitystä avunsaajien toimeentulon kokonaisuudessa.

Tutkimuksen ensisijaisena aineistona toimivat aikavälin 1893–1970 köyhäinavun ja huoltoavun henkilöasiakirjat. Analyysissä käytetään sekä laadullisia menetelmiä että kuvailevaa tilastoanalyysia, jota täydennetään syvällisillä tapaustutkimuksilla. Tutkimuksessa hyödynnetään runsaasti myös muita aineistoja, kuten väestötilastoja, selvityksiä ja kunnallishallinnon asiakirjoja.

Tutkimus osoittaa, että suuri osa 1900-luvun taitteen köyhyysammateista hävisi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ihmisten arkipäivän elämän selviytymiseen liittynyt itsensä työllistäminen ja erilaisten töiden yhdistely väheni, kun palkkatyö nousi pääasialliseksi työllisyyden muodoksi. Moniammatilliset työstrategiat korvautuivat vähitellen yksittäisillä työpaikoilla ja sosiaaliturvan tukemisella.

Leena Enbomin kaupunkiköyhyyttä ja prekaaria työtä teollistumisen varhaisvaiheista hyvinvointivaltion aikakaudelle tarkasteleva väitöskirja ansaitsee Vuoden työväentutkimus -kunniamaininnan, koska se on kansainväliseen keskusteluun osallistuva kunnianhimoinen ja ansiokas pitkän aikavälin historian analyysi. Enbomin tutkimus laajentaa prekarisaation käsitteenä viime vuosikymmenien julkisen keskustelun ilmiöstä pitkäaikaiseksi rakenteeksi. Työ laajentaa työväestöön kohdistuvaa tutkimusta palkkatyön ulkopuolelle ja tarjoaa historiallista perspektiiviä nykykeskustelulle palkkatyön murroksesta ja työläisyyden eri muodoista sekä niiden suhteesta sosiaaliturvaan.

Vuoden työväentutkimus 2024 -palkinnosta kilpailee kuusi teosta

Lehdistötiedote 15.4.2024.

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle Suomessa julkaistulle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle teokselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2024 palkinto jaetaan akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle, joka on ilmestynyt vuonna 2022 tai 2023. Finalisteiksi palkintoraati valitsi kuusi teosta noin kolmenkymmenen ansiokkaan teoksen joukosta. Voittaja julkistetaan 16.5.2024.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna puheenjohtajana professori emeritus Kari Teräs sekä muina jäseninä tutkimuspäällikkö Elsi Hyttinen, professori emeritus Pauli Kettunen, FT Heikki Kokko, dosentti Jukka Pietiläinen ja VTT Anna Rajavuori. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Lisätietoja: palkintoraadin sihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

Finalistit tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

Leena Enbom. The Working Poor: Labour Strategies of Welfare Recipients in Helsinki, 1890–1970 ( Väitöskirja: Helsingin yliopisto, 2023).

Kalle Kallio. Ratajätkät: Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 (SKS Kirjat, 2022).

Emma Lamberg. Becoming Workers: How Young Women Negotiate Their Imagined Futures in the Finnish Work Society (Väitöskirja: Turun yliopisto, 2023).

Sari Näre & Lena Näre. Työttömyys sattuu: Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus, 2022).

Ville Okkonen & Tiina Lintunen. Valpon valvomat: Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2023).

Anna Salmivaara. The Right to Create Rights: Labour Struggles in Cambodia’s Garment Industry (Väitöskirja: Helsingin yliopisto, 2022).

Työväenperinnepäivä 2023

Perjantaina 26.5.2023 klo 14–16

Työväenperinne ry 40 vuotta

Työväenperinne ry perustettiin 40 vuotta sitten vuonna 1983 edistämään työväenperinteen tallennusta ja tutkimusta. Tilaisuuden avaa Työväenperinne ry:n sihteeri, kirjastonjohtaja Tuija Siimes.

Vuoden työväentutkimus –palkinnonjako

Vuodesta 1996 lähtien Työväenperinne ry on jakanut Vuoden työväentutkimus -palkinnon, joka annetaan vuorovuosina akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää tällaisia kriteerejä. Vuonna 2023 palkinnosta kilpailivat ei-akateemiset tutkimukset, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2021 ja 2022. Palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Vuoden työväentutkimus -palkinto myönnetään vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2023 puheenjohtajana dosentti Matias Kaihovirta sekä muina jäseninä tutkijatohtori Mikko Kemppainen, tutkijatohtori Silja Pitkänen, kotiseutuneuvos Tero Tuomisto ja YTM Elina Vainikainen. Raadin sihteerinä toimii tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Tilaisuudessa palkintoraadin puheenjohtaja, dosentti Matias Kaihovirta julkistaa palkinnonsaajat ja palkinnonsaajat pitävät puheenvuoronsa.

Puheenvuorojen jälkeen tarjolla on kakkua ja kahvia.

Lämpimästi tervetuloa Työväenperinnepäivään!

Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto Ilona Steilerille ja kunniamaininnat Risto Turuselle ja Marko Hautalalle

Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta. Palkinnolla halutaan myös tuoda esiin, miten työväentutkimus on muovaamassa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2022 palkinto jaettiin akateemisen tutkimuksen kriteerit täyttävälle teokselle. Mukaan arviointiin hyväksyttiin 49 teosta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2020–2021.

Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat Työväen Sivistysliitto TSL sekä ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana dosentti Jukka Pietiläinen sekä muina jäseninä FT Ulla Aatsinki, professori emeritus Hannu Itkonen, VTT Sami Outinen, erikoistutkija Pete Pesonen, VTT Anna Rajavuori, FT Irma Tapaninen ja hanketoiminnan johtaja Mervi Ylitalo. Raadin sihteerinä toimi tietoasiantuntija Alpo Väkevä.

Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto myönnettiin VTT Ilona Steilerille väitöskirjasta A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania (Helsingin yliopisto, 2020).

Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta myönnettiin FT Risto Turuselle väitöskirjasta Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918 (Tampereen yliopisto, 2021) ja FT Marko Hautalalle teoksesta Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä (Warelia, 2021).

Vuoden Työväentutkimus 2021 -palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä tiistaina 24.5.2022 klo 14.00.

Lisätietoja ja kuvia
Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

Ilona Steiler – Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto

Ilola Steilerin valokuva.
Kuva: Ilona Steiler

Steiler, Ilona. A Concept at Work: ’Informal Economy’ and Contestations of Labour, Law and the State in Tanzania. Helsingin yliopisto, 2020.

Helsingin yliopistossa lokakuussa 2020 väitelleen Ilona Steilerin väitöskirjatutkimus käsittelee epävirallista työtä ja sen tekijöitä Dar es Salaamissa Tansaniassa, jossa Steiler teki kenttätyötä vuosina 2014–2016.

Vaikka tutkimusaineisto on kerätty Tansaniassa ja tutkimus käsittelee siten epävirallista työtä nimenomaan Tansaniassa, on teoksella myös globaaleja ulottuvuuksia, sillä epävirallisen työn muodot ovat kasvussa myös teollistuneissa maissa.

Tutkimus nojaa laajaan aineistoon ja käsittelee aihetta monipuolisesti ja monitieteisesti. Tutkimuksen kohteena on suhteellisen vähän tutkittu työväestön osa eli virallisen työn, lainsäädännön, edunvalvonnan, taloudellisen turvan ja hallinnon ulkopuolella työskentelevät sekä epätyypillisissä työsuhteissa olevat. Tarkempana tutkimuskohteena ovat epävirallisen vähittäiskaupan ja kotitaloustyön tekijät.

Steilerin tutkimus on myös teoreettisesti innovatiivinen, sillä se määrittelee epävirallisen työn poliittisena ja yhteiskunnallisena käsitteenä, joka saa erilaisia muotoja ja käytäntöjä ja joka on erilaisissa suhteissa siihen, mikä määritellään viralliseksi työksi.

Tuloksena on, että epävirallinen työ ei johdu niinkään yksittäisen maan taloudellisista tai lainsäädännön rakenteista vaan sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, perhestatuksesta, koulutuksesta ja tulotasosta kuin myös jälkikolonialistisena ilmiönä laajemmassa mittakaavassa globaaleista tekijöistä.

Steiler todistaa, että epävirallisen talouden merkitys käsitetään eri tavoin katukaupassa ja kotityössä. Tutkimuksen mukaan epävirallinen talous on ensisijaisesti survivalististen kamppailujen aluetta ja vallitsevat uusliberalistiset käsitykset vahingoittavat eniten juuri heikoimmassa asemassa olevien katukaupustelijoiden asemaa. Kunnianhimoinen aihe, jonka käsittelyssä Steiler onnistuu hyvin.  

Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -palkinto Ilona Steilerille.

Risto Turunen – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta

Risto Turusen valokuva
Kuva: Kaisa Ansami

Turunen, Risto. Shades of Red: Evolution of the Political Language of Finnish Socialism from the 19th Century until the Civil War of 1918. Tampereen yliopisto, 2021.

Risto Turusen Tampereen yliopistossa huhtikuussa 2021 hyväksytty väitöskirja tarkastelee neljän suomalaisen työväenlehden kielen käyttöä vuosina 1895–1918. Turusen väitöskirja on tutkimusmenetelmiltään innovatiivinen, sillä se tarkastelee sanomalehtitekstejä korpuslingvistiikan keinoin. Digitaalisesti saatavana olevia vuosisadan vaihteen työväenlehtiä on tarkasteltu esimerkiksi sanojen esiintymisen ja eri käsitteiden välisten yhteyksien suhteen.

Tutkimuksen tuloksena on, että sosialismin perustarina pysyi samanlaisena, kahden kollektiivisen ryhmän – köyhälistön ja porvariston – välisenä kamppailuna, vaikka kieli myös muuttui yhteiskunnan muutoksen myötä. Työväenlehdistön kieli radikalisoitui suurlakosta alkaen, mikä ruokki pettymystä parlamentaariseen demokratiaan.  Vedenjakaja sosialistisen kielen käytössä oli kesä 1917, jolloin suuret toiveet vaihtuivat pettymyksiin. Sosialistien käyttämä kieli oli suhteessa porvarillisen demokratian, kansallismieliseen ja kristilliseen kieleen ja otti käyttöön ja muokkasi porvarillisen kielen käsitejärjestelmiä.

Poliittisen kielenkäytön historian tutkiminen on ajankohtaista juuri nyt, kun puhutaan paljon vihapuheesta ja disinformaatiosta. Suomen sisällissodan voittajat väittivät, että punaisten vallankumousyritys oli pitkään jatkuneen kiihotuksen tulosta. Työväestön demokraattisten oikeuksien toteutuminen edellytti kuitenkin poliittista osallistumista, joten on tärkeää tutkia, minkälaista työväenliikkeen kielenkäyttö todellisuudessa oli varsinkin, kun metodologinen nationalismi on vaikuttanut aiheesta julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Turusen tutkimus tarjoaa työväenliikkeen poliittiseen kielenkäyttöön sekä laajan ylätason perspektiivin että ruohonjuuritason näkökulman. Tekijä käsittelee aihettaan varmoin ottein ja käy keskustelua aikaisemman tutkimuksen kanssa. Työn rakenne on selkeä, ja kaaviokuvat havainnollistavat tekstin sisältöä.

Palkintoraadilla on yllä mainituista syistä ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Risto Turuselle.

Marko Hautala – Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta

Kuva: Tapio Mäki

Hautala, Marko. Algoth: Kapinallinen kynämies; A. Untolan merkillinen elämä. Vammala: Warelia, 2021.

Marko A. Hautala on tutkinut Algoth Untolaa 25 vuotta. Aherruksen tuloksena on valmistunut täydellisyyttä tavoitteleva yli tuhatsivuinen elämäkerta Algoth Untolan elämästä. Untolan kehitys opettajasta, suomalaisen puolueen lehtimiehestä ja vaalityöntekijästä kirjailijaksi sekä sosiaalidemokraattiseksi aktiiviksi ja lehtimieheksi on kuvattu tarkasti, eri vaiheiden merkityksiä avaten miehen henkilökohtaisiakaan pohdintoja unohtamatta. Myös ympäröivän 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun olosuhteita ja yhteiskunnallista liikehdintää on kuvattu perusteellisesti. 

Teoksen ansiona on kirjailijan aatteellisten pohdintojen liittäminen jatkuvia muutoksia ja murroksia kokevaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Intensiivisen elämäkertatutkimuksen ohella teosta voi pitää myös sosiologisena kirjallisuus- ja kulttuurihistoriana. Ansiona voi pitää myös sitä, että tutkija kykenee tuomaan uutta aiempaan Untola-tutkimukseen sekä haastamaan aiempia tulkintoja monikasvoisesta toimijasta. 

Hautalan teos on erinomainen esimerkki elämäkerrasta, joka ei pelkästään kuvaa kohdehenkilöään, vaan kertoo myös yhteiskunnasta ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa henkilö eli ja vaikutti. Voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa muotoutuvien ja muuttuvien intressien analysointi on erittäin vaativa tehtävä. Tässäkin suhteessa Hautalan teoksella on omat ansionsa.

Näillä perusteilla palkintoraadilla on ilo myöntää Vuoden työväentutkimus 2021 -kunniamaininta Marko Hautalalle.